{"id":56809,"date":"2024-06-05T13:42:22","date_gmt":"2024-06-05T10:42:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=56809"},"modified":"2024-06-05T13:42:26","modified_gmt":"2024-06-05T10:42:26","slug":"mista-greenpeace-sai-lahjoituksia-vuonna-2023-ja-mihin-ne-kaytettiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/greenpeace\/mista-greenpeace-sai-lahjoituksia-vuonna-2023-ja-mihin-ne-kaytettiin\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 Greenpeace sai lahjoituksia vuonna 2023 ja mihin ne k\u00e4ytettiin?"},"content":{"rendered":"\n

Maailmanlaajuinen sopimus maailman valtamerist\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6katastrofin torjuminen Punaisella merell\u00e4 ja useiden luonnonmetsien pysyv\u00e4 suojelu Suomessa ovat vain esimerkkej\u00e4 niist\u00e4 upeista voitoista, joita saavutimme yhdess\u00e4 lahjoittajiemme kanssa vuonna 2023. L\u00e4mmin kiitos kaikille, jotka p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t toimia ilmaston ja luonnon suojelemiseksi!<\/strong><\/p>\n\n

Alta voit lukea, mist\u00e4 Greenpeace Pohjoismaissa sai lahjoituksia ja miten ne k\u00e4ytettiin vuonna 2023.<\/p>\n\n

Kampanjat vuonna 2023 – n\u00e4in k\u00e4ytimme varojamme<\/h3>\n\n
\"\"<\/figure>\n\n

Jokaista varainhankintaan sijoittamaamme euroa kohti saamme v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4 euroa takaisin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi niin suomalaisiin kuin kansainv\u00e4lisiin kampanjoihin.<\/p>\n\n

Ilmasto ja energia<\/strong><\/p>\n\n

Vuonna 2023 k\u00e4ytimme eniten varojamme ilmastoon ja energiaan liittyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n. Maapallon ilmasto on romahtamassa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi. Pohjoismaiden Greenpeace osaltaaan rahoittaa kansainv\u00e4list\u00e4 Money for Change<\/a> -hanketta, jossa vuonna 2023 tavoitteenamme oli hidastaa ilmastokriisi\u00e4 saaden samalla pankit ja sijoitusyhti\u00f6t siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n sijoituksiaan fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan.\u00a0<\/p>\n\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa hallitus sai viime vuonna myrskyvaroituksen, kun korkein hallinto-oikeus ilmaisi, ett\u00e4\u00a0 passiivisuus ilmastolain toimeenpanossa voisi olla valituskelpoinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s. T\u00e4t\u00e4 puitiin Greenpeacen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton vireille panemassa ilmasto-oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4, joka oli Suomen ensimm\u00e4inen laatuaan.<\/p>\n\n

\u00d6ljy<\/strong><\/p>\n\n

Taistelu Norjan uusia \u00f6ljyhankkeita vastaan on Greenpeacen t\u00e4rkeimpi\u00e4 painopisteit\u00e4 Pohjoismaissa. Norjalainen Equinor on maailman kymmenen nopeimmin kasvavan \u00f6ljy-yhti\u00f6n joukossa. Vuoden 2023 loppupuolella Greenpeace nosti uuden ilmastokanteen Norjan valtiota vastaan. Kanne kohdistui kolmeen tiettyyn \u00f6ljykentt\u00e4\u00e4n, joiden ilmastovaikutuksia Norjan valtio ei ollut arvioinut riitt\u00e4v\u00e4sti. Oikeusjuttu oli suuri menestys, sill\u00e4 voitimme jutun kaikilta osin jo ensimm\u00e4isell\u00e4 oikeuskierroksella. Greenpeace vahvisti my\u00f6s ty\u00f6t\u00e4\u00e4n Equinorin Norjan ulkopuolella tekemien ilmastorikosten paljastamiseksi. Lis\u00e4ksi Equinorin yhti\u00f6kokouksessa saavutimme pienen voiton, kun Norjan valtio, joka omistaa kaksi kolmasosaa yhti\u00f6st\u00e4, k\u00e4ytti Greenpeacen laatimaa esityst\u00e4 korostaakseen, ett\u00e4 valtio odottaa Equinorin sopeuttavan toimintansa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi.<\/p>\n\n

Mets\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n

Suomessa ja Ruotsissa keskityimme erityisesti metsien suojeluun vuonna 2023. Mets\u00e4talous on molemmissa maissa merkitt\u00e4v\u00e4 teollisuudenala, jonka ahneus on johtamassa luonnon monimuotoisuuden ja hiilivarastojen v\u00e4henemiseen. Ruotsi toimi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2023 alkupuoliskolla ja Ruotsin hallitus k\u00e4ytti sen hyv\u00e4kseen viherpest\u00e4kseen Ruotsin mets\u00e4taloutta, joka todellisuudessa on kaukana kest\u00e4v\u00e4st\u00e4. Greenpeacen vapaaehtoiset toivat esiin todellisuuden metsien tilasta, kertomalla Ruotsin mets\u00e4talouden tuhoisista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja pystytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tiedotustelineen EU:n edustajien kokouspaikan ulkopuolelle.\u00a0<\/p>\n\n

Suomessa Greenpeace on vaatinut 30 prosentin suojelua Suomen metsist\u00e4 YK:n biodiversiteettisopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta. Kolmella suurimmalla mets\u00e4yhti\u00f6ll\u00e4 on valta ja vastuu muuttaa suomalainen mets\u00e4talous kest\u00e4v\u00e4ksi. Vuonna 2023 Greenpeace j\u00e4rjesti tapaamisia kaikkien kolmen yhti\u00f6n kanssa. Vaatimuksemme on, ett\u00e4 mets\u00e4j\u00e4tit kantavat vastuunsa, ja pit\u00e4v\u00e4t huolen, ett\u00e4 metsi\u00e4mme k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luonnon ja ilmaston rajoja kunnioittaen. <\/p>\n\n

Meret <\/strong><\/p>\n\n

Viime vuonna, vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neen kampanjoinnin j\u00e4lkeen, saimme aikaan suurimman lahjan valtamerille: YK:n maailmanlaajuisen valtamerisopimuksen<\/a>. Sopimuksella voidaan varmistaa maailman valtamerten suojelu pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Ty\u00f6 kuitenkin jatkuu ja Greenpeace merikampanja keskittyy nyt varmistamaan, ett\u00e4 sopimus pannaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, ja jotta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia maailman merist\u00e4 suojellaan vuoteen 2030 menness\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n

Vuonna 2023 Pohjoismaiden Greenpeace osallistui entist\u00e4 enemm\u00e4n maailmanlaajuiseen syv\u00e4nmeren kaivostoiminnan kampanjaan, kun k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Norja aikoo avata Huippuvuorten ja Jan Mayenin v\u00e4lisen valtavan arktisen alueen syv\u00e4nmeren kaivostoiminnalle (blogi englanniksi).<\/a> Greenpeace on avainasemassa t\u00e4m\u00e4n tuhoisan teollisuudenalan pys\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 ennen kuin se edes alkaa, ja jatkamme kampanjan parissa vuonna 2024. Meill\u00e4 on viel\u00e4 ainutlaatuinen tilaisuus suojella meri\u00e4 tuleville sukupolville!<\/p>\n\n

Maatalous ja ruoantuotanto<\/strong><\/p>\n\n

Greenpeace pyrkii muuttamaan nykyist\u00e4 massiivista ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ruoantuotantotapaa ja teollista maataloutta. Maailmanlaajuisen politiikan vuoksi meill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4, joka palkitsee ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 vahingoittavia maatiloja kest\u00e4vien tilojen sijaan. Nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 vahingoittaa ihmisten terveytt\u00e4, ruokkii ilmastokriisi\u00e4 ja tuhoaa luontoa. Nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 my\u00f6s ruokkii eriarvoisuutta j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pienviljelij\u00e4t sen ulkopuolelle.<\/p>\n\n

Tanskassa maataloussektori on maan suurin kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttaja. Sen maapinta-alaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viljelyyn prosentuaalisesti eniten maailmassa; Tanska on t\u00e4ss\u00e4 tilastossa k\u00e4rkisijoilla yhdess\u00e4 Bangladeshin kanssa. T\u00e4m\u00e4n seurauksena Tanskan vuonot ja sis\u00e4vedet k\u00e4rsiv\u00e4t laajamittaisesta hapenpuutteesta, joka johtuu vesist\u00f6ihin ja edelleen valtameriin valuvista lannoitteista. Valumam\u00e4\u00e4r\u00e4t saavuttivat enn\u00e4tyskorkeat tasot vuonna 2023. Greenpeace on yhdess\u00e4 biologien ja muiden ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa pyrkinyt lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoisuutta vuonojen kuolemisen ja tehomaatalouden v\u00e4lisest\u00e4 suorasta yhteydest\u00e4. Greenpeace julkaisi syksyll\u00e4 yhdess\u00e4 kahdeksan muun ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n kanssa vision\u00e4\u00e4risen raportin, jossa hahmotellaan Tanskan maataloudelle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 siirtym\u00e4vaihetta, jotta Tanskan maatalous olisi EU:n luonnonsuojelus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ja Pariisin ilmastosopimuksen mukainen ja jotta se voisi tuottaa ruokaa samalle ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4lle kuin nyky\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n\n

Vuonna 2023 ker\u00e4tyt varat – mist\u00e4 ne tulivat?<\/strong><\/h3>\n\n
\"\"<\/figure>\n\n

Yksityishenkil\u00f6iden lahjoitukset<\/strong><\/p>\n\n

Greenpeace ei ota vastaan lahjoituksia hallituksilta, yrityksilt\u00e4 tai kansainv\u00e4lisilt\u00e4 instituutioilta, kuten EU:lta. N\u00e4in varmistamme taloudellisen riippumattomuutemme: meid\u00e4n on aina voitava asettaa ymp\u00e4rist\u00f6 ja ilmasto etusijalle riippumatta siit\u00e4, loukkaammeko yrityksi\u00e4 tai poliittisia puolueita. Siksi yksityishenkil\u00f6iden lahjoitukset ovat toimintamme kannalta ratkaisevan t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n\n

Greenpeace Pohjoismaissa saa suurimman osan tuloistaan – 79 prosenttia vuonna 2023 – yksityishenkil\u00f6ilt\u00e4, jotka haluavat ymp\u00e4rist\u00f6n voivan hyvin. Jokaisen lahjoituksen avulla voimme ty\u00f6skennell\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n tulevaisuuden puolesta. Olemme syv\u00e4sti kiitollisia kaikille lahjoittajillemme; ilman heid\u00e4n sitoutumistaan ja v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4\u00e4n luonnosta, ilmastosta ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, Greenpeace ei saisi aikaan niin monia ymp\u00e4rist\u00f6voittoja joka vuosi.<\/p>\n\n

Ruotsin Postkodlotteriet<\/strong><\/p>\n\n

Greenpeace saa tukea my\u00f6s Ruotsin Postkodlotteriet:ilta. Vuonna 2023 s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuen osuus oli 8 prosenttia kokonaistuloistamme, ja se mahdollisti muun muassa t\u00e4rke\u00e4t laivakiertueet. Greenpeacen laivat ovat korvaamattomia kampanjaty\u00f6lle, sill\u00e4 niiden avulla voimme muun muassa vied\u00e4 tutkijoita ja aktivisteja syrj\u00e4isiin paikkoihin, joihin vain harvat j\u00e4rjest\u00f6t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t. Esimerkiksi vuonna 2023 tutkimme kalastusteollisuuden vaikutuksia Malediiveilla ja tutkimme valaita Australian l\u00e4nsirannikolla.<\/p>\n\n

Greenpeace Internationalin osuus<\/strong><\/p>\n\n

Greenpeace on todella maailmanlaajuinen j\u00e4rjest\u00f6<\/a>, ja t\u00e4m\u00e4 on yksi suurimmista vahvuuksistamme. Teemme yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden Greenpeacen toimistojen kanssa, jotta voimme olla l\u00e4sn\u00e4 kaikkialla maailmassa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 osa tuloistamme kanavoituu maailmanlaajuisiin hankkeisiin, ja saamme my\u00f6s sis\u00e4isi\u00e4 avustuksia Greenpeace Internationalilta pohjoismaiseen ty\u00f6h\u00f6n – muun muassa kannustamaan sijoittajia siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n sijoituksiaan fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energial\u00e4hteisiin. N\u00e4iden rahoitusosuuksien osuus oli 6 prosenttia kokonaistuloistamme vuonna 2023.<\/p>\n\n

Muu tuki<\/strong><\/p>\n\n

Greenpeace saa riippumatonta tukea valituilta s\u00e4\u00e4ti\u00f6ilt\u00e4. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 on tanskalaisen KR-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoitus. Rahoituksen ansiosta paljastimme Tanskan maatalouslobbarien harhaanjohtavaa viestint\u00e4\u00e4, jossa Tanskan maataloutta yritet\u00e4\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen\u00e4.<\/p>\n\n

Toinen esimerkki on Ruotsin Postkodlotterietin rahoittama nelivuotinen Planet One -hankkeemme, jossa Greenpeace luo yhdess\u00e4 Fryshuset-j\u00e4rjest\u00f6n kanssa kohtaamispaikkoja. Eri puolilla maailmaa asuville nuorille tarjotaan turvallisia tiloja tavata ja keskustella yhdess\u00e4 globaaleista ja paikallisista ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastokysymyksist\u00e4.<\/p>\n\n

Testamenttilahjoitukset<\/strong><\/p>\n\n

Noin 3 prosenttia tuloistamme Pohjoismaissa tuli viime vuonna testamenttilahjoituksista<\/a>. Yh\u00e4 useammat ihmiset haluavat antaa osan perinn\u00f6st\u00e4\u00e4n arvojensa mukaiseen ty\u00f6h\u00f6n, jolla pyrit\u00e4\u00e4n turvaamaan vihre\u00e4mpi tulevaisuus my\u00f6s tuleville sukupolville. Suhtaudumme testamenttilahjoituksiin aina suurella kiitollisuudella ja n\u00f6yryydell\u00e4. Se on kaunis perint\u00f6, jolla pidet\u00e4\u00e4n huolta planeetastamme my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailmanlaajuinen sopimus maailman valtamerist\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6katastrofin torjuminen Punaisella merell\u00e4 ja useiden luonnonmetsien pysyv\u00e4 suojelu Suomessa ovat vain esimerkkej\u00e4 niist\u00e4 upeista voitoista, joita saavutimme yhdess\u00e4 lahjoittajiemme kanssa vuonna 2023. L\u00e4mmin kiitos kaikille,…<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":56810,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[13],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-56809","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-greenpeace","tag-tietoameista","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56809","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56809"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56809\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56812,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56809\/revisions\/56812"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56810"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56809"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56809"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56809"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=56809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}