{"id":57172,"date":"2024-08-09T10:41:47","date_gmt":"2024-08-09T07:41:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=57172"},"modified":"2024-08-14T10:27:52","modified_gmt":"2024-08-14T07:27:52","slug":"ekokriisi-on-myos-terveyskriisi-kirje-ilmastolaakari-juha-lempiaiselta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/ekokriisi-on-myos-terveyskriisi-kirje-ilmastolaakari-juha-lempiaiselta\/","title":{"rendered":"Ekokriisi on my\u00f6s terveyskriisi \u2013 kirje ilmastol\u00e4\u00e4k\u00e4ri Juha Lempi\u00e4iselt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Elintapasairauksista on tullut Suomessa uusi normi.<\/strong> Suomalaisista yli 30 -vuotiaista miehist\u00e4 72% ja naisista 63% on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ylipainoisia. Nelj\u00e4sosalla yli 30-vuotiaista on rasvamaksa (1<\/a>). Lis\u00e4ksi joka toisella aikuisella verenpaine on koholla tai l\u00e4\u00e4kitys siihen. Rasva-aineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6 on kolmella miljoonalla ja diabetesta sairastaa yli puoli miljoonaa (2<\/a>). Alle kouluik\u00e4isist\u00e4 pojista yli nelj\u00e4sosa ja tyt\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hes viidesosa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ylipainoisia (1<\/a>,3<\/a>). My\u00f6s aiemmin ainoastaan vanhuusi\u00e4n sairautena pidetty\u00e4 tyypin 2 diabetesta, sek\u00e4 muita elintapasairauksia, tavataan nykyisin jo lapsilla (4<\/a>).<\/p>\n\n

Tilannetta kuvastaa valitettavan hyvin my\u00f6s se, ett\u00e4 elintapasairauksien yleistyminen on jo pys\u00e4ytt\u00e4nyt odotettavissa olevan elini\u00e4n kasvun. Nyt syntyv\u00e4t lapset eiv\u00e4t siis en\u00e4\u00e4 el\u00e4 vanhemmiksi kuin omat vanhempansa. Miten t\u00e4h\u00e4n oikein on p\u00e4\u00e4dytty?<\/p>\n\n

Nimens\u00e4 mukaisesti elintapasairaudet johtuvat suurimmalta osin elintavoista. Esimerkiksi syd\u00e4nsairauksista 80% ja diabeteksesta yli 90% olisi ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 terveill\u00e4 elintavoilla (5<\/a>). Suurimpana syyn\u00e4 n\u00e4iden sairauksien lis\u00e4\u00e4ntymiseen on ruokakulttuurimme muutos. Rasvalla, sokerilla ja suolalla kyll\u00e4stetty\u00e4 \u201dv\u00e4lipaloja\u201d on tarjolla juhlissa ja arkena, ja kaupan kassajonossa seisoessaan joutuu tahtomattaankin viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa karkkihyllyn vieress\u00e4. Terveellisi\u00e4 ravitsemustottumuksia on vaikeaa muodostaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kaikkien houkutusten keskell\u00e4. Mit\u00e4 siis pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/p>\n\n

Ep\u00e4terveellisten elintarvikkeiden markkinointiin ja sijoitteluun kaupoissa olisi puututtava pikaisesti. Sokeristen, suolaisten ja runsaasti kovaa rasvaa sis\u00e4lt\u00e4vien (esim. liha ja juustot) tuotteiden kysynt\u00e4\u00e4 tulisi aktiivisesti pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tuntuvilla haittaveroilla.\u00a0<\/p>\n\n

Samaan aikaan esim marjojen, hedelmien, vihannesten ja palkokasvien sek\u00e4 t\u00e4ysjyv\u00e4viljan kulutusta tulisi pyrki\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n mm verotuksellisten keinojen avulla. N\u00e4it\u00e4 suomalaiset, sek\u00e4 aikuiset, ett\u00e4 my\u00f6s lapset, sy\u00f6v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n kuin suositellaan<\/strong>. Suositusten rinnalle tarvittaisiin siis hinnoittelua ja tarjontaa s\u00e4\u00e4televi\u00e4 poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n

My\u00f6s kotona tarjottavalla ruoalla ja perheen yhteisill\u00e4 aterioilla on suuri vaikutus siihen mit\u00e4 lapset oppivat sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Jos kotona on tapana sy\u00f6d\u00e4 terveellist\u00e4 kasvispainotteista ruokaa, niin todenn\u00e4k\u00f6isemmin vastaavankaltainen ruoka maistuu lapsille my\u00f6s muissa tilanteissa.<\/p>\n\n

Yksi t\u00e4rke\u00e4 keino terveellisempien, ja samalla my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempien, elintapojen edist\u00e4misess\u00e4 olisi lis\u00e4t\u00e4 terveellisen kasvisruoan osuutta my\u00f6s julkisissa ruokailuissa. On jokseenkin surullista, ett\u00e4 vaikka lihan haitat ovat tiedossa, niin p\u00e4iv\u00e4kodeissa ja kouluissa liharuoka on edelleen normi ja kasvisruoka poikkeus. Jopa lihajalosteita tarjoillaan edelleen vaikka my\u00f6s Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO on luokitellut ne sy\u00f6p\u00e4vaarallisiksi jo l\u00e4hes kymmenen vuotta sitten (6<\/a>, s. 493). Lis\u00e4ksi tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 paljon tyydyttyneit\u00e4 rasvoja, etenkin juustoista ja lihavalmisteista runsaasti l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 palmitiinihappoa, sy\u00f6v\u00e4t sairastuvat my\u00f6s sepelvaltimotautiin todenn\u00e4k\u00f6isemmin (7).<\/p>\n\n

Jos lasten ja nuorten terveytt\u00e4 halutaan parantaa niin koulujen ja p\u00e4iv\u00e4kotien tulisi luopua lihasta, ja etenkin lihajalosteista, mit\u00e4 pikimmiten. My\u00f6s rasvaiset maitotaloustuotteet (etenkin juustot) tulisi korvata (muilla kuin kookos- ja\/tai palmu\u00f6ljy\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vill\u00e4) kasvisvaihtoehdoilla. Sama muutos tulisi toki toteuttaa my\u00f6s muissa julkisin varoin tuetuissa ruokailuissa.<\/p>\n\n

Greenpeacen, Animalian ja Luontoliiton Puolet parempaa -kampanja (8<\/a>) t\u00e4ht\u00e4\u00e4 osaltaan my\u00f6s edell\u00e4 mainittujen ongelmien korjaamiseen haastamalla kunnat ymp\u00e4ri Suomen tarjoamaan puolet parempaa ruokaa hankinnoissaan: puolet v\u00e4hemm\u00e4n el\u00e4inper\u00e4ist\u00e4 ja tilalle ravitsevaa kasvispohjaista. Vaikka t\u00e4m\u00e4 ei toteutuessaan viel\u00e4 korjaa kaikkia kansanterveys- ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia, niin suunta on kuitenkin oikea. Suurten muutosten on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 jostain liikkeelle.

My\u00f6s L\u00e4\u00e4k\u00e4rin Sosiaalinen Vastuu ry (LSV) sek\u00e4 sen yhteydess\u00e4 toimiva Ilmastol\u00e4\u00e4k\u00e4rit -verkosto on mukana tukemassa kampanjaa. Ilmastol\u00e4\u00e4k\u00e4reihin kuuluu l\u00e4hes 500 terveydenhuollon ammattilaista jotka haluavat paitsi edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4, niin olla mukana my\u00f6s ekokriisin vastaisessa taistelussa (9<\/a>). Monet elintapasairauksien ja ekokriisin taustatekij\u00f6ist\u00e4 ovat samoja. Etenkin el\u00e4inper\u00e4isen ruoan tehotuotanto sek\u00e4 yksityisautoilun lis\u00e4\u00e4ntyminen, ja sen my\u00f6t\u00e4 v\u00e4hentynyt lihasvoimin liikkuminen, rasittavat sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, ett\u00e4 ihmisten terveytt\u00e4. Ekokriisi on siis my\u00f6s terveyskriisi.<\/p>\n\n

Nyt on korkea aika k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kehityskulku. Tehd\u00e4\u00e4n kaikkemme sen eteen, ett\u00e4 maapallo s\u00e4ilyisi elinkelpoisena ja ett\u00e4 tulevat sukupolvet saisivat el\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 pitk\u00e4n sek\u00e4 terveen el\u00e4m\u00e4n kuin me. Suomen kuntien ruokatarjoilujen muuttamisesta aiempaa kasvispainotteisemmiksi on hyv\u00e4 aloittaa.<\/strong><\/p>\n\n

Juha Lempi\u00e4inen
LT, neurologi
L\u00e4\u00e4k\u00e4rin Sosiaalinen Vastuu ry
Ilmastol\u00e4\u00e4k\u00e4rit<\/p>\n\n

Viitteet:<\/strong><\/p>\n\n

1. https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/elintavat-ja-ravitsemus\/lihavuus\/lihavuuden-yleisyys<\/a>
2. THL. Terve Suomi -tutkimus. 4.12.23
3. https:\/\/sites.utu.fi\/nutritionresearch\/tutkimukset\/lila\/tutkimustuloksia\/leikki-ikaisten-lasten-ruokavalion-ravitsemuslaadussa-on-parantamisen-varaa\/<\/a>
4. https:\/\/www.kaypahoito.fi\/hoi50056<\/a>
5. https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pmc\/articles\/PMC6367881\/<\/a>
6. IARC Working Group: Red meat and processed meat. IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. Lyon, France \u2013 2018 Vol 114 (riskiluvut pdf:n sivulla 493). International Agency for Research on Cancer II. Series.
7. Zong G ym. Intake of individual saturated fatty acids and risk of coronary heart disease in US men and women: two prospective longitudinal cohort studies. BMJ 2016;355.
8. https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/toimi\/puolet-parempaa\/<\/a>
9. https:\/\/lsv.fi\/toiminta\/ymparisto-ja-ilmasto\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elintapasairauksista on tullut Suomessa uusi normi. Esimerkiksi ylipaino, rasvamaksa, korkea verenpaine ja diabetes ovat yleistyneet h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4sti. Tilanteeseen tulee puuttua \u2013 se olisi my\u00f6s hyv\u00e4ksi ilmastolle ja luonnolle.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":56446,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,84],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-57172","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-maatalous","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57172"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":57176,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57172\/revisions\/57176"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/56446"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57172"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=57172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}