{"id":57279,"date":"2024-09-02T09:54:32","date_gmt":"2024-09-02T06:54:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=57279"},"modified":"2024-09-05T12:53:12","modified_gmt":"2024-09-05T09:53:12","slug":"saamelaisten-maaoikeudet-ovat-oikeutta-tulevaisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/saamelaisten-maaoikeudet-ovat-oikeutta-tulevaisuuteen\/","title":{"rendered":"Saamelaisten maaoikeudet ovat oikeutta tulevaisuuteen"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Pauliina Feodoroff kuumassa Inarin mets\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2024.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Mitatun historian l\u00e4mpimin vuosi tainnutti helteill\u00e4\u00e4n my\u00f6s s\u00e4\u00e4olojen nopeista
vaihteluistaan tunnetun Inarij\u00e4rven, joka ei viikkokausiin tuntunut jaksavan kuin olla ja odottaa helpotusta paahteeseen. S\u00e4\u00e4skest\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut n\u00e4ill\u00e4 keleill\u00e4 lent\u00e4m\u00e4\u00e4n, vesi oli kuin haaleaa kalakeittoa, jokainen elossa pysynyt ev\u00e4k\u00e4s pakenikin kymmenien metrien syvyyteen etsim\u00e4\u00e4n viile\u00e4\u00e4 ja happea. Rannat t\u00e4yttyiv\u00e4t haukien sijaan lapsista, jotka polskivat kuin miss\u00e4 tahansa keskieurooppalaisessa lomakohteessa. Muuttunut ilmasto on nyt uusi normaali ja kaikki haemme tapoja selvit\u00e4 ja sopeutua.<\/p>\n\n

Kun ison veden liike pys\u00e4htyy eik\u00e4 edes tuuli k\u00e4y, uskaltautuu S\u00e1pmin sis\u00e4mereksi
kutsutulle Inarille sankoin joukoin kokemattomiakin veneilij\u00f6it\u00e4 koettamaan millaista olisi kulkea j\u00e4rvi p\u00e4\u00e4st\u00e4 toiseen, sen tuhansissa saarissa y\u00f6pyen. Niin tein min\u00e4kin. Hellerynt\u00e4ys j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 my\u00f6s lukuisia huolimattomasti sammutetuista nuotioista alkunsa saaneita mets\u00e4paloja ja puolittain tai miltei kokonaan palaneita saaria, sateiden antaessa odottaa itse\u00e4\u00e4n.

Y\u00f6vyimme niin pieniss\u00e4 saarissa, ettei niit\u00e4 ole merkitty karttoihin. Molemmissa oli kuitenkin vakiintunut asutus: lintusten, myyrien, rantarautusten ja hy\u00f6nteisten lis\u00e4ksi saarissa asui poroja, joiden makuupaikkojen kupeessa nukuimme. Ne olivat selv\u00e4sti pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 muotoilleet vanhat aihkit mieleisikseen siten, ett\u00e4 pet\u00e4j\u00e4n matalimmat oksat ovat s\u00e4\u00e4lt\u00e4 suojaava per\u00e4sein\u00e4 toisen puolen ollessa avoin n\u00e4hd\u00e4 tulijat.

Poro on jatkanut mets\u00e4peuran puutarhurin ty\u00f6t\u00e4, kirjaimellisesti, siell\u00e4 miss\u00e4 ihminen ei ole monopolisoinut maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4: niiss\u00e4 marginaalisissa mets\u00e4- ja saaritilkuissa, jotka ovat liian vaikean matkan takana tai liian pieni\u00e4 ihmisen ottaa haltuun. Ironista kyll\u00e4, juuri t\u00e4llainen poron maisemoima vanha mets\u00e4 on ihmiselle hyvin mieluista ja \u201dkoskemattomaksi\u201d mielt\u00e4m\u00e4. Ilmastokatastrofin aikana havumetsien selvi\u00e4minen on suuri kysymysmerkki, kuten t\u00e4m\u00e4n
kes\u00e4n kuivuuden aiheuttamat m\u00e4ntykuolemat ymp\u00e4ri Suomea indikoivat.

Inarij\u00e4rven allas on mahdollistanut koko sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n alueen havumets\u00e4isyyden ja saamelaiset mets\u00e4paliskunnat ovat vuosikymmeni\u00e4 kamppailleet ankarasti porojen oikeudesta laidunrauhaansa, ja samalla metsien oikeudesta pysy\u00e4 kotina kaikkia niit\u00e4 asuttaville olennoille, mukaan lukien ihmiset.

Haastattelin elokuun alussa Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiota<\/strong> niist\u00e4 oikeudellisista perusteista, joita jo olemassa oleva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6mme saamelaisille poronhoitajille laitumiensa ja kulttuurinsa suojaksi antaa. Samalla puhuimme niist\u00e4 syist\u00e4, miksi Suomen tuntuu olevan niin vaikeaa noudattaa omaa perustuslakiaan suhteessa saamelaisten metsiin.

\u201dSaamelaisten maaoikeudet ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oikeutta tulevaisuuteen\u201d, havainnollisti Tiina kamerani sammuttua. \u201dMeid\u00e4n paliskunnan eli Muddusj\u00e4rven talvilaitumista on hakattu sotien j\u00e4lkeen 47,2 prosenttia, eli melko lailla puolet.\u201d Eli tulevat ainakin yli sata vuotta tullaan menem\u00e4\u00e4n miinus 50 prosentin talvilaitumella, joka on poron ruoka-aitta. T\u00e4ll\u00e4 resurssilla tulisi kyet\u00e4 my\u00f6s my\u00f6s mukautumaan t\u00e4ysin muuttuneeseen ilmastoon.\u201d Olemme edes jotenkin
alkaneet p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 uusien talvien kanssa lis\u00e4ruokinnalla, mutta n\u00e4m\u00e4 t\u00e4llaiset kuumat kes\u00e4t – ne ovat suuri kysymysmerkki\u201d, huokaisee Tiina kun koetamme kulkea mahdollisimman varovasti kangasmaalla, joka rutisee jalkojemme alla kuivuuttaan.

Saamelaiskulttuurin heikent\u00e4miskielto edellytt\u00e4\u00e4 kyseess\u00e4 olevan saamelaisyhteis\u00f6n aineellisen kulttuurin turvaamista maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 siten, ett\u00e4 heid\u00e4n mahdollisuutensa harjoittaa kulttuuria s\u00e4ilyv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4n oikeuden toteutumisen arvioinnissa on olennaista saamelaisten kanssa k\u00e4yt\u00e4vien tehokkaiden neuvotteluiden lis\u00e4ksi kilpailevan maank\u00e4yt\u00f6n kumulatiivisten vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon kaikki jo toteutunut ja suunnitteilla oleva maank\u00e4ytt\u00f6 kyseisen saamelaisyhteis\u00f6n alueella. (Viite1) Kuitenkin Muddusj\u00e4rven paliskunta on toistaiseksi ainoa paliskunta Suomessa, jossa on tehty muun maank\u00e4yt\u00f6n kumulatiivisten vaikutusten arviointi Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamana itsen\u00e4isen\u00e4 hankkeena.

Jo tapahtunut vaurio porolaitumiin, jotka ovat samalla luontaisia hiilinieluja, korjautuu viel\u00e4 sukupolvia. Ensimm\u00e4inen askel t\u00e4h\u00e4n on, ettei vahinkoa tehd\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Eik\u00e4 poroa, tuota metsiemme suojelijaa ja hoitajaa syyllistet\u00e4 laidunkadosta- se ei harjoita laajamittaista mets\u00e4taloutta \u00e4estyksineen, ei ajele raakkujen yli, ei huuhdo koneellisesti kultaa eik\u00e4 rakenna mets\u00e4teit\u00e4. Sen teemme me, ihmiset.

Saamelaisalueen mets\u00e4t ovat valtava geopoliittinen resurssi Suomelle, ja samalla valtiolla ei ole edelleenk\u00e4\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 niiden saantiin. Silti valtio k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 koko ajan omistajan elkein, ja jokainen taloudellisesti kannattamaton hakkuu (Viite2) on pys\u00e4ytyksiss\u00e4 ainoastaan saamelaisten poronhoitajien ankaran vastustuksen takia v\u00e4liaikaissopimuksin. Mit\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4\u00e4 mets\u00e4sopua ei S\u00e1pmiin ole rakennettu yksienk\u00e4\u00e4n hakkuiden pys\u00e4ytt\u00e4misen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 tulee Suomelle kalliiksi monella eri tavalla mitaten, my\u00f6s taloudellisesti:

\u201dIlmastopolitiikan seurauksena hiilidioksiditonnille syntyy taloudellinen arvo, joka voidaan sisa\u0308llytta\u0308a\u0308 metsa\u0308talouden yhteiskunnallisiin kannattavuusarvioihin, ja siten edelleen arvioida kuinka ilmastopolitiikka vaikuttaa puuntuotannon kannattavuuteen ja edullisimpaan metsien ka\u0308sittelyyn. Vastoin yleista\u0308 ka\u0308sitysta\u0308 puuntuotanto ei ole hiilineutraalia: metsa\u0308n kiertoaika vaikuttaa suoraan metsissa\u0308 olevan hiilivaraston suuruuteen ja vastaavasti ilmakeha\u0308ssa\u0308 olevan hiilen ma\u0308a\u0308ra\u0308a\u0308n\u201d, kirjoittaa Helsingin yliopiston kansantaloudellisen mets\u00e4ekonomian professori Olli Tahvonen<\/strong>.

Saamelaisalueen kaikki viel\u00e4 olemassaolevat vanhat mets\u00e4t siis tulisi suojella, pysyv\u00e4sti.

EU:n biodiversiteettistrategian vaatimus vanhojen metsien suojelusta antaisi Suomelle kustannustehokkaan tavan hoitaa oma suojeluvelvoitteensa ja S\u00e1pmille mahdollisuuden pitk\u00e4aikaiseen korjautumis- ja sopeutumisty\u00f6h\u00f6n, niin ymp\u00e4rist\u00f6llisesti, kulttuurillisesti kuin sosiaalisestikin. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n siit\u00e4 ole vapaaehtoista.

Emme saa unohtaa, ett\u00e4 meill\u00e4 on paljon enemm\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin mets\u00e4- tai
porotalouden ty\u00f6paikat ja tuottavuus. Puhumme kokonaisista ekosysteemien
toimivuudesta tai toimimattomuudesta, sek\u00e4 ihmiskunnan ja lukuisten muiden lajien jatkuvuudesta- tai jatkumattomuudesta t\u00e4ll\u00e4 planeetallamme, jota on vain yksi.

Viite1: Hein\u00e4m\u00e4ki, L. & Raitio, K. 2019 Tiivistelm\u00e4 saamelaiskulttuurin
heikent\u00e4miskiellosta: edellytyksen\u00e4 tehokkaat neuvottelut ja vaikutusten arviointi<\/p>\n\n

Viite2: Vesa-Pekka Parkatti and Olli Tahvonen: Economics of multifunctional forestry in the Sa\u0301mi people homeland region. Journal of Environmental Economics and Management 110 (2021) 102542<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mitatun historian l\u00e4mpimin vuosi tainnutti helteill\u00e4\u00e4n my\u00f6s s\u00e4\u00e4olojen nopeistavaihteluistaan tunnetun Inarij\u00e4rven, joka ei viikkokausiin tuntunut jaksavan kuin olla ja odottaa helpotusta paahteeseen.S\u00e4\u00e4skest\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut n\u00e4ill\u00e4 keleill\u00e4 lent\u00e4m\u00e4\u00e4n, vesi oli kuin…<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":57278,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[6,70,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-57279","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57279","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57279"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57279\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":57381,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57279\/revisions\/57381"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57279"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57279"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=57279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}