{"id":57517,"date":"2024-10-07T14:18:45","date_gmt":"2024-10-07T11:18:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=57517"},"modified":"2024-10-07T14:20:26","modified_gmt":"2024-10-07T11:20:26","slug":"metaani-nakymaton-kaasu-joka-kuumentaa-ilmastoamme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/metaani-nakymaton-kaasu-joka-kuumentaa-ilmastoamme\/","title":{"rendered":"Metaani \u2013 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n kaasu, joka kuumentaa ilmastoamme"},"content":{"rendered":"\n

Metaani yhdistyy monien mieliss\u00e4 lehmien pieruihin ja r\u00f6yht\u00e4yksiin. On totta, ett\u00e4 suuri osa ilmastolle haitallisista metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee el\u00e4inten kasvatuksesta, lehm\u00e4n lannasta ja ruoansulatuksesta. Jopa kaikkien tuntema Beatles-t\u00e4hti on yritt\u00e4nyt levitt\u00e4\u00e4 metaanitietoutta<\/a> osana laajempaa ymp\u00e4rist\u00f6aktivismiaan.<\/p>\n\n

Metaani \u2013 kasvihuonekaasu, johon meid\u00e4n on kiinnitett\u00e4v\u00e4 paljon enemm\u00e4n huomiota<\/h2>\n\n

Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, 80 kertaa vahvempi kuin hiilidioksidi (CO2), kun sit\u00e4 tarkastellaan 20 vuoden aikajaksolla. Ilmakeh\u00e4n metaanipitoisuus on l\u00e4hes kolme kertaa korkeampi kuin teollistumista edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 aikana, ja metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat nopeammin kuin koskaan. Tunnetumpi kasvihuonekaasu, hiilidioksidi, pysyy ilmakeh\u00e4ss\u00e4 vuosisatoja, kun taas metaanin elinik\u00e4 on lyhyempi. Se katoaa ilmakeh\u00e4st\u00e4 vain 12 vuodessa, jos sit\u00e4 ei jatkuvasti p\u00e4\u00e4stet\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Tuossa ajassa se kuitenkin l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 planeettaamme nopeammin kuin muut kaasut ja tekee valtavaa vahinkoa ilmastollemme.<\/p>\n\n

Metaania syntyy ja vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n lehm\u00e4n ruoansulatuksen aikana. R\u00f6yht\u00e4ily on osa lehmien ruoansulatusprosessia, ja kun lehm\u00e4t sy\u00f6v\u00e4t kasveja ja hajottavat niit\u00e4 vatsassaan, metaania syntyy ja lopilta vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n lehmien r\u00f6yht\u00e4illess\u00e4. Lehm\u00e4 voi r\u00f6yht\u00e4ill\u00e4 90 sekunnin v\u00e4lein, mik\u00e4 on paljon \u2013 onhan lehmi\u00e4 arvioitu olevan maailmanlaajuisesti jopa l\u00e4hes 1.5 miljardia. <\/p>\n\n

Metaania syntyy my\u00f6s suurista m\u00e4\u00e4rist\u00e4 sian, lehm\u00e4n ja kanan lantaa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n n\u00e4it\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 on yhdess\u00e4 paikassa, sit\u00e4 enemm\u00e4n lantaa syntyy. Koska teollisen lihantuotannon ja maitotalouden mittakaava on maailmanlaajuisesti valtava, maataloussektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat huomattavat ja aiheuttavat valtavan ongelman ilmastolle.<\/p>\n\n

\"Valtavia
Valtavia karjalaumoja Amazonilla Brasiliassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Ilmasto, ihmiset ja el\u00e4imet kiitt\u00e4v\u00e4t<\/h2>\n\n

Maailmanlaajuista lihantuotantoa ja maitotaloutta ohjaavat suuret yhti\u00f6t, ja tuotanto jatkaa kasvuaan. Lihantuotannon ja maitotalouden v\u00e4hent\u00e4minen on ratkaiseva askel metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi ja ilmaston l\u00e4mpenemisen hillitsemiseksi. Tehokkain tapa tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti el\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 teollisessa tuotantokoneistossa ja siirty\u00e4 parempaan maatalousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 meit\u00e4, el\u00e4imi\u00e4 ett\u00e4 planeettaa.<\/p>\n\n

Metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen voi hidastaa l\u00e4mpenemist\u00e4 ja auttaa torjumaan katastrofaalista ilmastonmuutosta. Meid\u00e4n on leikattava metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 suurilta lihantuottajilta ja maitotaloudelta ett\u00e4 fossiiliteollisuudelta. Vaikka metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen voi hidastaa l\u00e4mpenemist\u00e4, on my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 lopettaa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t, jotka syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, jotta ilmastokriisin pahimmat vaikutukset voidaan torjua, ja ilmasto saadaan vakautettua.<\/p>\n\n

Teollinen lihantuotanto ja maitotalous j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tuhon j\u00e4lki\u00e4 ymp\u00e4ri planeettaa ja vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti ilmastokriisiin, jossa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat keskeinen osa ongelmaa. Teollisen lihan- ja maidontuotannon ja kulutuksen merkitt\u00e4v\u00e4 v\u00e4hent\u00e4minen \u2013 erityisesti Suomen kaltaisissa vauraissa, lihaa ja maitoa ylenm\u00e4\u00e4rin sy\u00f6viss\u00e4 maissa \u2013 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Samalla julman ja ymp\u00e4rist\u00f6lle tuhoisan tehomaatalouden lopettaminen on nyt kiireellisempi\u00e4 kuin koskaan. On aika vet\u00e4\u00e4 ilmastoh\u00e4t\u00e4jarrrusta ja vaatia kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 liha- ja maitoteollisuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Metaani yhdistyy monien mieliss\u00e4 lehmien pieruihin ja r\u00f6yht\u00e4yksiin. On totta, ett\u00e4 suuri osa ilmastolle haitallisista metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee el\u00e4inten kasvatuksesta, lehm\u00e4n lannasta ja ruoansulatuksesta. Jopa kaikkien tuntema Beatles-t\u00e4hti on yritt\u00e4nyt levitt\u00e4\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":57519,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,84],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-57517","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-maatalous","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57517","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57517"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57517\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":57521,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57517\/revisions\/57521"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57519"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57517"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57517"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57517"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=57517"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}