{"id":57599,"date":"2024-10-09T08:47:18","date_gmt":"2024-10-09T05:47:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=57599"},"modified":"2024-10-15T13:09:39","modified_gmt":"2024-10-15T10:09:39","slug":"tuore-raportti-liha-ja-maitoalan-jattien-metaanipaastot-kilpailevat-oljyjattien-paastojen-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/tiedotteet\/ilmastonmuutos\/tuore-raportti-liha-ja-maitoalan-jattien-metaanipaastot-kilpailevat-oljyjattien-paastojen-kanssa\/","title":{"rendered":"Tuore raportti: Liha- ja maitoalan j\u00e4ttien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t kilpailevat \u00f6ljyj\u00e4ttien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen kanssa"},"content":{"rendered":"\n

Greenpeacen tuoreesta analyysista selvi\u00e4\u00e4<\/a>, ett\u00e4 29 kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4v\u00e4n lihan- ja maidontuottajan arvioidut metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat samaa luokkaa kuin maailman 100 suurimman fossiilisten polttoaineiden tuottajien raportoimat metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t. Raportti my\u00f6s toteaa, ett\u00e4 tuotannon ja kulutuksen rakenteelliset muutokset hyv\u00e4tuloisissa maissa voisivat tuottaa merkitt\u00e4v\u00e4n ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 hidastavan vaikutuksen vuoteen 2050 menness\u00e4, ja positiivisia tuloksia voitaisiin n\u00e4hd\u00e4 jo vuoteen 2030 menness\u00e4.

Suomen markkinoilla toimivista maitoalan yrityksist\u00e4 selvityksess\u00e4 ovat mukana mm. Arla ja lukuisia tunnettuja juusto- ja v\u00e4lipalatuotemerkkej\u00e4 maahantuova ranskalainen Lactalis.<\/p>\n\n

Tuore raportti ”Turning down the heat: Pulling the Climate Emergency Brake on Big Meat and Dairy<\/a>” osoittaa, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 on mahdollista merkitt\u00e4v\u00e4sti hidastaa elinaikanamme oikeudenmukaisella siirtym\u00e4ll\u00e4 pois teollisesta liha- ja maitotuotannosta ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvipohjaisten elintarvikkeiden osuutta, ns. planeetaarista ruokavaliota noudattaen.[1]<\/p>\n\n

Greenpeacen laatiman analyysin mukaan liha- ja maitotuotteiden ylituotannon ja liikakulutuksen v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4 voidaan est\u00e4\u00e4 jopa 0,12\u00b0C  l\u00e4mpeneminen vuoteen 2050 menness\u00e4 perusuraan verrattuna.[2] T\u00e4m\u00e4 vastaisi 37 % v\u00e4hennyst\u00e4 ennustetusta 0,32\u00b0C l\u00e4mpenemisest\u00e4, joka aiheutuisi liha- ja maitotuotannosta yksin\u00e4\u00e4n vuoteen 2050 menness\u00e4, jos nykyinen tuotanto ja kulutus jatkuvat. N\u00e4m\u00e4 ennusteet perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6n (UN FAO) skenaarioon, jossa ruoantuotanto ja maatalous jatkuvat vuoteen 2050 saakka ilman muutoksia.[3] Vain murto-osan l\u00e4mpenemisest\u00e4 est\u00e4minen v\u00e4hent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti haitallisia vaikutuksia. On arvioitu, ett\u00e4 jokainen estetty 0,3\u00b0C l\u00e4mpeneminen vuosisadan loppuun menness\u00e4 voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 410 miljoonan ihmisen altistumista \u00e4\u00e4rimm\u00e4iselle kuumuudelle.[4]<\/p>\n\n

”Hallitusten on ohjattava investointeja ja asetettava s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka ohjaavat alan yrityksi\u00e4 todellisiin ilmastotekoihin. Ruoka- ja maataloussektorin v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 on korjattava poistamalla lihan ja maitotuotteiden ylituotanto ja -kulutus. Viljelij\u00f6it\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on tuettava oikeudenmukaisessa siirtym\u00e4ss\u00e4 samalla kun ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 karsitaan”, sanoo Olli Tiainen, Greenpeacen ilmastoasiantuntija.<\/p>\n\n

Tutkijat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 metaanin, kasvihuonekaasun, joka on vapautuessaan ilmakeh\u00e4\u00e4n jopa 80 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidi (CO2), on v\u00e4hennytt\u00e4v\u00e4 nopeasti t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 tutkimukset osoittavat karjatalouden olevan suurin ihmisen aiheuttama metaanil\u00e4hde, vuoden 2021 ilmastokokouksessa (COP26) lanseerattu ja Suomenkin allekirjoittama<\/a> Global Methane Pledge (GMP, maailmanlaajuinen metaanisitoumus)  keskittyy vain fossiilisten polttoaineiden tuottajien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen nopeaan v\u00e4hent\u00e4miseen, eik\u00e4 vaadi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4hennyst\u00e4 liha- ja maitotuotantoteollisuuden metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4.[5][6]

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n

\n

[1] Willett W et al. (2019) Food in the Anthropocene: The EAT\u2013Lancet Commission on Healthy Diets from Sustainable Food Systems. The Lancet 2019. Planetaarisessa ruokavaliossa t\u00e4ysjyv\u00e4tuotteet, hedelm\u00e4t, vihannekset, p\u00e4hkin\u00e4t ja palkokasvit muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n osan ruokavaliosta. Liha- ja maitotuotteet ovat t\u00e4rke\u00e4 osa ruokavaliota, mutta huomattavasti pienempin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 kuin t\u00e4ysjyv\u00e4tuotteet, hedelm\u00e4t, vihannekset, p\u00e4hkin\u00e4t ja palkokasvit.<\/p>\n\n\n\n

[2] Raportin mukaan viiden suurimman liha- ja maitotuotantoyhti\u00f6n (JBS, Marfrig, Minerva, Cargill ja Dairy Farmers of America) arvioidut metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ylitt\u00e4v\u00e4t viiden suuren fossiilisten polttoaineiden tuottajan(ExxonMobil, Shell, Total Energies, Chevron ja BP) yhteenlasketut raportoimat metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

Raportissa todetaan, ett\u00e4 JBS, karjatalouden j\u00e4ttil\u00e4inen, sijoittuisi viidenneksi, jos sen p\u00e4\u00e4st\u00f6t sijoitettaisiin rinnakkain suurimpien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavien fossiiliyhti\u00f6iden kanssa. Sen metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t kilpailevat suurten \u00f6ljy-yhti\u00f6iden ExxonMobilin ja Shellin kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Raportti perustuu 100 suurimman fossiilisten polttoaineiden tuottajan metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin: Influence Map (2024) Carbon Majors Database. Huomaa: Fossiilisten polttoaineiden tuottajien raportoidut p\u00e4\u00e4st\u00f6t Carbon Majors -tietokannoissa ylitt\u00e4v\u00e4t huomattavasti niiden itsens\u00e4 julkaisemat p\u00e4\u00e4st\u00f6tiedot. T\u00e4m\u00e4 johtuu p\u00e4\u00e4asiassa siit\u00e4, ett\u00e4 \u00f6ljy-yhti\u00f6t eiv\u00e4t sis\u00e4llyt\u00e4 Scope 3 -p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kokonaisuudessaan omiin raportteihinsa.<\/p>\n\n\n\n

[3] FAO (2018). The future of food and agriculture \u2013 Alternative pathways to 2050. Summary version. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6, Rooma.<\/p>\n\n\n\n

[4] Lenton et al (2023). Quantifying the human cost of global warming. Nature Sustainability 6, 1237\u20131247.<\/p>\n\n\n\n

[5] UNEP IMEO (2022). An Eye on Methane: International Methane Emissions Observatory 2022. Yhdistyneiden kansakuntien ymp\u00e4rist\u00f6ohjelma, Nairobi. Kuva 1, sivu 8.<\/p>\n\n\n\n

[6] 158 hallitusta on allekirjoittanut Global Methane Pledge -sitoumuksen, jossa sitoudutaan leikkaamaan metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 30 % t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4, kun taas Yhdistyneet kansakunnat ehdottavat, ett\u00e4 kaikkien sektorien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 45 % vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n\n

Lis\u00e4tiedot<\/strong><\/p>\n\n

Olli Tiainen, ilmasto- ja energia-asiantuntija
040 164 8606
olli.tiainen@greenpeace.org<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuore raportti: Liha- ja maitoalan j\u00e4ttien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t kilpailevat \u00f6ljyj\u00e4ttien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kanssa \u2013 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset voisivat dramaattisesti hidastaa ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":57601,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,84],"p4-page-type":[14],"class_list":["post-57599","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-maatalous","p4-page-type-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57599","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57599"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57599\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":57627,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57599\/revisions\/57627"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57601"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57599"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57599"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57599"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=57599"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}