{"id":57909,"date":"2024-11-26T14:27:29","date_gmt":"2024-11-26T11:27:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=57909"},"modified":"2024-12-12T15:52:18","modified_gmt":"2024-12-12T12:52:18","slug":"maailma-hukkuu-vaatteisiin-kolme-syyta-jattaa-black-friday-valista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/maailma-hukkuu-vaatteisiin-kolme-syyta-jattaa-black-friday-valista\/","title":{"rendered":"Maailma hukkuu vaatteisiin \u2013 \u00a0kolme syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Black Friday v\u00e4list\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"684\" src=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/11\/3314679c-gp0styq9q_medium-res-1200px-1024x684.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-57912\" srcset=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/11\/3314679c-gp0styq9q_medium-res-1200px-1024x684.jpg 1024w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/11\/3314679c-gp0styq9q_medium-res-1200px-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/11\/3314679c-gp0styq9q_medium-res-1200px-768x513.jpg 768w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/11\/3314679c-gp0styq9q_medium-res-1200px-510x340.jpg 510w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/11\/3314679c-gp0styq9q_medium-res-1200px.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">My\u00f6s eurooppalaista tekstiilij\u00e4tett\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 Ghanan Accraan. Siell\u00e4 pikamuotij\u00e4te on vakava ymp\u00e4rist\u00f6ongelma: muovij\u00e4te saastuttaa ilmaa, vett\u00e4 ja elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n<p><em>On taas synkin aika vuodesta \u2013 holtittoman ylikulutuksen kuumin sesonki, nimitt\u00e4in. Yhdysvalloista alkunsa saanut Black Friday n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulleen j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen. Hiljalleen se on paisunut viikkoja kest\u00e4v\u00e4ksi kulutusjuhlaksi: on Black Week ja Cyber Monday, jopa kokonainen Black Month.<\/em><\/p>\n\n<p>Maailmassa on liikaa vaatteita. Silti Black Friday -tarjouksia kuiskivat korviimme etunen\u00e4ss\u00e4 pikamuotij\u00e4tit. Ne yritt\u00e4v\u00e4t saada meid\u00e4t ostamaan aina vain uusia huonolaatuisia ja lyhytik\u00e4isi\u00e4 vaatteita, joita emme edes tarvitse.<\/p>\n\n<p>Ja meh\u00e4n ostamme. <a href=\"https:\/\/finnwatch.org\/fi\/julkaisut\/pikamuodin-jalkeen\">Vaatteiden tuotanto on 2000-luvun aikana noin kaksinkertaistunut maailmanlaajuisesti<\/a>, ja alan on arvioitu jatkavan kasvuaan edelleen. Keskivertosuomalainen\u00a0osti vuonna 2019 <a href=\"https:\/\/lsjh.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/07\/tekstiilivirtaraportti_2021_tiivistelma_fi.pdf\">reilut 11 kiloa uusia <\/a>tekstiilej\u00e4.<\/p>\n\n<p>Pikamuotiteollisuudella pyyhkii siis hyvin <strong><em>\u2013<\/em><\/strong> huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 pikamuoti aiheuttaa elinkaarensa eri vaiheissa valtavasti p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, inhimillist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 ja luontokatoa. Kokosimme kolme syyt\u00e4 sanoa Black Friday -tarjouksille ei.<\/p>\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">1. Pikamuoti on raskaan sarjan ymp\u00e4rist\u00f6pahis\u00a0<\/h2>\n\n<p>Tekstiilialan on arvioitu aiheuttavan <a href=\"https:\/\/finnwatch.org\/fi\/julkaisut\/pikamuodin-jalkeen\">nelj\u00e4st\u00e4 kymmeneen prosenttia<\/a> maailman kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja <a href=\"https:\/\/www.europarl.europa.eu\/topics\/fi\/article\/20201208STO93327\/tekstiilituotannon-ja-jatteen-vaikutus-ymparistoon\">20 prosenttia<\/a> puhtaan veden pilaantumisesta.<\/p>\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.stjm.fi\/tekstiilikuidut\/polyesteri\/\">Yli puolet uusissa vaatteissa k\u00e4ytetyist\u00e4 kuiduista, 56 %, on polyesteri\u00e4<\/a>. Polyester valmistetaan raaka\u00f6ljyst\u00e4, ja sen valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa. Elinkaarensa aikana polyesterist\u00e4 irtoaa mikromuovia, <a href=\"https:\/\/www.europarl.europa.eu\/topics\/fi\/article\/20181116STO19217\/mikromuovit-lahteet-haitat-ja-eu-n-ratkaisut\">joka kasautuu maailman meriin, siirtyy meriel\u00e4imiin ja p\u00e4\u00e4tyy jopa ihmisten lautaselle<\/a>.<\/p>\n\n<p><a href=\"https:\/\/finnwatch.org\/fi\/julkaisut\/pikamuodin-jalkeen\">Toiseksi eniten, 24 %, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puuvillaa<\/a>. Puuvillan viljely vaatii valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 vett\u00e4 ja maapinta-alaa. Usein puuvillan viljely lis\u00e4\u00e4 kuivuusongelmaa jo valmiiksi kuivilla alueilla. Sek\u00e4 puuvillan viljelyss\u00e4 ett\u00e4 jatkojalostuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon kemikaaleja, jotka saastuttavat vesist\u00f6j\u00e4.<br><\/p>\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">2. Pikamuodin laatu on niin huonoa, ettei se kelpaa edes kierr\u00e4tykseen<\/h2>\n\n<p>Voisi kuvitella, ett\u00e4 tarpeettoman vaatteen lahjoittaminen hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen antaisi vaatteelle uuden el\u00e4m\u00e4n. Asia ei kuitenkaan ole n\u00e4in yksinkertainen.&nbsp;<\/p>\n\n<p>Vaatteiden <strong>kiertotalous nimitt\u00e4in kangertelee pahasti<\/strong>. Kaikesta Suomen poistotekstiilist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi vuonna 2019 <a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Ajankohtaista\/Suomen_tekstiilivirtaselvitys_Tekstiilie(60999)\">polttoon noin 60 prosenttia<\/a>. Globaalilla tasolla vain <a href=\"https:\/\/finnwatch.org\/fi\/julkaisut\/pikamuodin-jalkeen\">arviolta prosentti <\/a>vaatekuidusta kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n uusiksi vaatteiksi. Kierr\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 vaikeuttavat sekoitteet, joista kuitujen erottelu uudelleen k\u00e4ytett\u00e4viksi on haastavaa.&nbsp;<\/p>\n\n<p>Kirsikaksi kakun p\u00e4\u00e4lle on ilmaantunut <strong>ultrapikamuoti<\/strong>, joka on laadultaan niin kelvotonta ja tuoteturvallisuudeltaan kyseenalaista, ett\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/talous\/art-2000010549545.html\">osa kirpputoreista ei kelpuuta br\u00e4ndien tuotteita myyntiin<\/a>.<\/p>\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">3. Maailma hukkuu tekstiiliin \u2013 pikamuoti on globaali saastuttaja<\/h2>\n\n<p>Tekstiilij\u00e4tteemme on maailmanlaajuinen riesa. Suuri osa hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen lahjoitetuista vaatteista myyd\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in ulkomaille. Toimijasta riippuen luku vaihtelee ja on suurimmillaan l\u00e4hes 80 prosenttia vastaanotetuista lahjoituksista.<br><br>Maailman suurimpia k\u00e4ytettyjen vaatteiden vastaanottajia on <strong>Ghana, jonne saapuu <\/strong><a href=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/africa\/en\/press\/56381\/fast-fashion-slow-poison-new-report-exposes-toxic-impact-of-global-textile-waste-in-ghana\/\"><strong>15 miljoonaa vaatekappaletta viikoittain<\/strong><\/a>. Niist\u00e4 puolet on niin huonolaatuisia, etteiv\u00e4t ne kelpaa myyntiin. N\u00e4m\u00e4 myyntikelvottomat vaatteet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t ep\u00e4virallisille kaatopaikoille tai ne poltetaan.&nbsp;<\/p>\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/africa\/en\/press\/56381\/fast-fashion-slow-poison-new-report-exposes-toxic-impact-of-global-textile-waste-in-ghana\/\">Greenpeacen selvityksen mukaan<\/a> vaatej\u00e4te aiheuttaa Ghanassa terveydelle vaarallisia ilmansaasteita sek\u00e4 vesist\u00f6jen ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen saastumista. Infrapunatestauksessa paljastui, ett\u00e4 <strong>Ghanan vaatej\u00e4tteest\u00e4 90 prosenttia on synteettisi\u00e4 materiaaleja<\/strong>. Polyestervaatteet siis muuttuvat elinkaarensa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle haitalliseksi muovisaasteeksi.<\/p>\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Pikamuodin todellisen hinnan maksavat yksil\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong><\/h2>\n\n<p><br>Kertak\u00e4ytt\u00f6logiikka ei rajoitu halpamuotiin. Jopa luksusbr\u00e4ndit ovat kilpailussa p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen omaksuneet pikamuodin toimintamallin, jossa markkinoille tuodaan useita mallistoja vuodessa ja vaatteet valmistetaan riskimaissa halvalla huonoista materiaaleista.\u00a0<\/p>\n\n<p>Miksi vaateteollisuus toimii n\u00e4in? Yksinkertaisesti siksi, ett\u00e4 <strong>yritykset tekev\u00e4t voittonsa sill\u00e4, ett\u00e4 heit\u00e4mme vanhan pois ja ostamme uutta tilalle<\/strong>. Halvalla tuotetut, nopeisiin trendeihin perustuvat ja huonolaatuiset vaatteet eiv\u00e4t kest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, ja siksi olemme pian taas ostohousut jalassa. Todellisen hinnan maksavat ymp\u00e4rist\u00f6, ilmasto ja ty\u00f6ntekij\u00e4.<\/p>\n\n<p>N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 parasta on j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 Black Fridayn kulutushysterian ulkopuolelle. Jos joululahjat pit\u00e4\u00e4 silti ostaa, voisiko tarjousten joukosta l\u00f6yty\u00e4 aineeton lahja? <a href=\"https:\/\/lahjoita.greenpeace.org\/joulu\/\">Tai ehk\u00e4 l\u00e4heist\u00e4 ilahduttaisi lahjoitus luonnon hyv\u00e4ksi<\/a>.&nbsp;<\/p>\n\n<p>Sanotaan yhdess\u00e4 <strong>ei kiitos <\/strong>p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle ostosmanialle ja kannustetaan muitakin ilmastoviisaaseen kuluttamiseen.<\/p>\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>On taas synkin aika vuodesta \u2013 holtittoman ylikulutuksen kuumin sesonki, nimitt\u00e4in. Yhdysvalloista alkunsa saanut Black Friday n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulleen j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen. Hiljalleen se on paisunut viikkoja kest\u00e4v\u00e4ksi kulutusjuhlaksi: on Black Week ja&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":99,"featured_media":57911,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-57909","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57909","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/99"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57909"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57909\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":57913,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57909\/revisions\/57913"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57911"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57909"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57909"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57909"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=57909"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}