{"id":57925,"date":"2024-11-27T12:22:53","date_gmt":"2024-11-27T09:22:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=57925"},"modified":"2024-12-04T10:22:33","modified_gmt":"2024-12-04T07:22:33","slug":"nain-lihatalot-yrittivat-vesittaa-ravitsemussuositukset-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/nain-lihatalot-yrittivat-vesittaa-ravitsemussuositukset-osa-2\/","title":{"rendered":"N\u00e4in lihatalot yrittiv\u00e4t vesitt\u00e4\u00e4 ravitsemussuositukset \u2013 OSA 2"},"content":{"rendered":"\n

Tervetuloa takaisin lihatalojen uskomattomien v\u00e4itteiden pariin (luithan jo ensimm\u00e4isen osan<\/a>)! Kun uudet ravitsemussuositukset<\/a> olivat lausuntokierroksella viime kes\u00e4n\u00e4, lihateollisuus lobbasi ankarasti suosituksia vastaan. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4h\u00e4n sen, ettei lihankulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen ole lihatalojen intressiss\u00e4, ei vaikka peliss\u00e4 olisi ihmisten terveys, ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvointi ja k\u00e4sill\u00e4 oleva ilmastokriisi. Lihatalot jopa yrittiv\u00e4t tiputtaa ravitsemussuosituksista pois koko ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyyden! Nyt p\u00e4\u00e4set itse n\u00e4kem\u00e4\u00e4n millaista lobbaussoopaa sielt\u00e4 lausuntojen joukosta l\u00f6ytyi. Lukuiloa!<\/p>\n\n

1. \u201cMonet perinnebiotoopit ja niiden monimuotoisuus, johon sis\u00e4ltyy paljon uhanalaisia lajeja, on mahdollista s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vain laiduntamalla\u201d, terveisin Pihvikarjaliitto<\/em><\/strong><\/h3>\n\n

On totta, ett\u00e4 luonnonlaidunnus suojelee perinnebiotooppeja<\/a>, mutta on t\u00e4ytt\u00e4 puppua perustella nykyist\u00e4 kotiel\u00e4intuotantoa perinnebiotooppien ja monimuotoisuuden suojelulla. Ensinn\u00e4kin perinnebiotooppien s\u00e4ilytt\u00e4miseen riitt\u00e4isi vain muutama prosentti nykyisest\u00e4 nautam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4<\/a> \u2013 vaikka luonnonlaidunten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistettaisiin nykyisest\u00e4. Luonnonlaitumia oli Suomessa aikoinaan yli miljoona hehtaaria, mutta nykyisin niit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vain pari prosenttia<\/a>. Toisekseen Suomessa on peltoja kaksi miljoonaa hehtaaria, joista kolmanneksella tuotetaan nurmirehua<\/a>. My\u00f6s laidunnettavista pelloista suurin osa kasvaa nurmea, joka on kasvilajistoltaan hyvin yksipuolista. Nurmipelto ei ole luonnonlaidun eik\u00e4 perinnebiotooppi. Kolmannekseen l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki lehm\u00e4t eiv\u00e4t laidunna. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 vaatii laidunnusmahdollisuutta luomutuotannon lis\u00e4ksi vain parteen kytketyille lypsylehmille, mutta ei sonneille, vasikoille tai pihatoissa el\u00e4vi\u00e4 lehmille, joita suurin osa maitoteollisuuden lehmist\u00e4 on. Viimeisimm\u00e4n, vuoden 2010 tilaston mukaan kolmannes lypsylehmist\u00e4 ei laiduntanut el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana ollenkaan<\/a> ja pihattojen yleistyess\u00e4 laidunnus on v\u00e4hentynyt entisest\u00e4\u00e4n. Siisp\u00e4 suurin osa Suomen 800 000 naudasta ei n\u00e4e vilaustakaan perinnebiotoopeista vaan mussuttaa sis\u00e4ll\u00e4 s\u00e4il\u00f6rehua.<\/p>\n\n

2. \u201cNurmipellot sitovat hiilt\u00e4, edist\u00e4v\u00e4t maan kasvukuntoa ja luonnon monimuotoisuutta. \u2013 \u2013  ihmiset ja el\u00e4imet eiv\u00e4t kilpaile samasta ravinnosta\u201d, terveisin Atria<\/em><\/strong><\/h3>\n\n

Suomen pelloista kolmannes k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nurmen viljelyyn<\/a>. Osa nurmipelloista on turvemailla, jolloin pelto ei useinkaan ole hiilinielu vaan hiilen l\u00e4hde, sill\u00e4 hapellisissa oloissa turpeen kasviaines hajoaa ja vapauttaa hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n. Turvepellot muodostavatkin yli puolet Suomen maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4<\/a>. Mik\u00e4li rehuntarve v\u00e4henisi, voisi osan turvemaista poistaa viljelyk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja esimerkiksi ennallistaa soiksi. Jos el\u00e4intuotantoa vastaava proteiinim\u00e4\u00e4r\u00e4 tuotettaisiin kasviper\u00e4isill\u00e4 proteiineilla, peltopinta-alaa tarvittaisiin vain viidesosa nykyisest\u00e4<\/a>. Viime vuonna kasviproteiinin osuus suomalaisten proteiinin kokonaiskulutuksesta oli 29 prosenttia, mutta Luonnonvarakeskuksen selvityksen<\/a> mukaan se olisi mahdollista nostaa 98 prosenttiin. Palkokasvit my\u00f6s kuohkeuttavat maaper\u00e4\u00e4 ja sitovat ilmasta suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 typpe\u00e4,<\/a> mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fossiilienergialla valmistettujen lannoitteiden tarvetta. Lis\u00e4ksi palkokasvit ovat p\u00f6lytt\u00e4jien suosiossa \u2013 miksei siis my\u00f6s ihmisten!<\/p>\n\n

3. \u201cKotimaisen siipikarjanlihan v\u00e4ltt\u00e4minen ymp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4 ei ole perusteltua\u201d, terveisin Atria<\/em><\/strong><\/h3>\n\n

Ai eik\u00f6? Suomessa broilerit sy\u00f6v\u00e4t pitk\u00e4lti tuontirehua, kuten soijaa. El\u00e4inten ruokinnassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n valkuaisrehun kotimaisuusaste oli vuonna 2023 vain 23 prosenttia.<\/a> Kaikesta Suomeen tuotavasta soijasta 95 prosenttia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rehuteollisuudessa<\/a>, l\u00e4hinn\u00e4 juuri siipikarjan ja sikojen ruokintaan. Maailmanlaajuisesta soijasadosta 75 prosenttia sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n el\u00e4imille<\/a>.  El\u00e4intuotanto kuluttaa soijaa siis valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t enemm\u00e4n kuin ihmiset. Itse asiassa jos kaikki maailman ihmiset alkaisivat sy\u00f6d\u00e4 kasvipohjaisesti<\/a>, tarvitsisi maatalous 75 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n maapinta-alaa.<\/p>\n\n

WWF:n selvityksen<\/a> mukaan soijarehun viljely aiheuttaa mets\u00e4katoa Etel\u00e4-Amerikan sademetsiss\u00e4 ja savanneilla soijasertifikaateista huolimatta. Broilerin onkin tutkittu olevan suomalaisten ruokavaliossa eniten luontokatoa aiheuttava elintarvike<\/a>. Vaikka soijan suhteellinen osuus rehussa pienenisi korvautuen kotimaisella valkuaisrehulla, voi soijan kokonaistarve kasvaa, sill\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4isiin mittoihin kasvava broilerintuotanto vaatii aina vain lis\u00e4\u00e4 rehua. Nyt luontokato-broilereita kuskataan Suomesta Kiinaan asti<\/a>!<\/p>\n\n

On my\u00f6s syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 broilerintuotanto on ehdottomasti yksi ep\u00e4eettisimmist\u00e4 el\u00e4intuotannon muodoista ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 r\u00e4ikeit\u00e4 el\u00e4inten hyvinvointiin liittyvi\u00e4 ep\u00e4kohtia. Linnunpoikasen el\u00e4m\u00e4 on lyhyt ja kivulias<\/a> eik\u00e4 lintuja k\u00e4sitell\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 vaan kiloina. On siis paljon parempi sy\u00f6d\u00e4 soija soijana, kuin kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 se broilerin kautta.<\/p>\n\n

4. \u201cYmp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4 olisi hyv\u00e4 suosia kotimaista sianlihaa\u201d, terveisin Lihatiedotusyhdistys<\/em><\/strong><\/h3>\n\n

Eih\u00e4n muuten ole! Sikoja ruokitaan ongelmallisen soijarehun lis\u00e4ksi kotimaisilla palkokasveilla ja esimerkiksi herne- ja h\u00e4rk\u00e4papusadosta suurin osa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rehuksi<\/a> sen sijaan, ett\u00e4 niit\u00e4 viljelt\u00e4isiin ihmisravinnoksi. Lis\u00e4ksi sikojen lanta rehev\u00f6itt\u00e4\u00e4 It\u00e4merta<\/a> ja sianliha on luokiteltu sy\u00f6p\u00e4vaaralliseksi<\/a>. Ravitsemussuositukset korostavatkin palkokasvien k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 suoraan ihmisravinnoksi niin terveys- kuin ymp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4. <\/p>\n\n

5. Suomalaisten ruokaturva varmistetaan parhaiten monipuolisella ja vahvalla kotimaisella ruoantuotannolla, jossa lihantuotannolla on my\u00f6s tulevaisuudessa oma t\u00e4rke\u00e4 roolinsa\u201d, terveisin Atria, HK ja Snellman<\/em><\/strong><\/h3>\n\n

Tarkemmin tarkasteltuna kotimainen lihantuotanto itse asiassa ole kotimaista! Vuonna 2023 yli 70 prosenttia kotiel\u00e4intuotannon vaatimasta valkuaisaineesta tuli ulkomailta<\/a> (mm. soijaa ja rapsia). Lihantuotannon v\u00e4hent\u00e4minen ja  kasviproteiinien viljelyn merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4ys nostaisi Suomen omavaraisuusastetta pienent\u00e4en riippuvuutta tuontirehusta sek\u00e4 typpe\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 lannotteista<\/a>. El\u00e4intuotanto on my\u00f6s terveysriski, sill\u00e4 se kasvattaa tartuntatautiriski\u00e4<\/a> ja mahdollistaa pandemioiden synnyn. Tihe\u00e4sti kasvavien ja perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n hyvin samankaltaisten yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, esimerkiksi broileritiloilla, taudit levi\u00e4v\u00e4t helposti ja voivat muuttua zonoottisiksi eli el\u00e4imest\u00e4 ihmiseen tarttuviksi.<\/p>\n\n

Ruokaturvaa ja huoltovarmuutta voidaan lis\u00e4t\u00e4 panostamalla el\u00e4intuotannon sijaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavien kasviproteiinien tuotantoon. Kriisitilanteessa vilja ja palkokasvit on j\u00e4rkev\u00e4mpi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmisten kuin el\u00e4inten ravinnoksi.<\/p>\n\n

Ravitsemukseen liittyvi\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 k\u00e4vimme l\u00e4pi blogin ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa<\/a> ja mik\u00e4li haluat lukea kaikki poimimamme lausunnot, l\u00f6yd\u00e4t ne t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun tuoreet ravitsemussuositukset olivat lausuntokierroksella viime kes\u00e4n\u00e4, lihateollisuus lobbasi niit\u00e4 vastaan mit\u00e4 kirjavimmin v\u00e4ittein. Kokosimme yhteen lihalobbyn ylily\u00f6nnit ja per\u00e4tt\u00f6m\u00e4t v\u00e4itteet ja vastasimme niihen. Osassa kaksi keskitymme ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6v\u00e4itteisiin.<\/p>\n","protected":false},"author":100,"featured_media":57926,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[60,84],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-57925","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastopolitiikka","tag-maatalous","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57925","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/100"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57925"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57925\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":57933,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57925\/revisions\/57933"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57926"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57925"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57925"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57925"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=57925"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}