{"id":57954,"date":"2024-12-16T11:40:11","date_gmt":"2024-12-16T08:40:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=57954"},"modified":"2024-12-16T13:53:00","modified_gmt":"2024-12-16T10:53:00","slug":"viisi-syyta-jattaa-joulukinkku-ostamatta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/viisi-syyta-jattaa-joulukinkku-ostamatta\/","title":{"rendered":"Viisi syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 joulukinkku ostamatta!"},"content":{"rendered":"\n

Juicen v\u00e4synyt Sika <\/em>sek\u00e4 tekopirte\u00e4 renkutus Porsaita \u00e4idin oomme kaikki<\/em> kertovat samaa tarinaa: ei joulua ilman sikaa. Lidlin teett\u00e4m\u00e4n selvityksen<\/a> mukaan joulukinkku oli viime vuonna tarjolla 81 prosentissa suomalaisista kotitalouksista. Jouluna sy\u00f6d\u00e4\u00e4n 6 miljoonaa kiloa kinkkua<\/a> mik\u00e4 vastaa 300 000 sinappihunnutettua sikaparkaa! N\u00e4iden lukujen valossa her\u00e4\u00e4 kysymys: onko joulu sittenk\u00e4\u00e4n syntym\u00e4n ihme vai haiseeko juhlassa kuoleman katku ja Saaristomeren lev\u00e4puuro? Kokosimme listan syist\u00e4, miksi joulupossut olisi syyt\u00e4 paistaa piparitaikinasta. Olkaapa hyv\u00e4t!<\/p>\n\n

\"\"
Saara nauttimassa el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n El\u00e4insuojelukeskus Tuulisp\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kuva: Kristina Kein\u00e4l\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n

1. Sikatilat lannoittavat It\u00e4merta<\/h3>\n\n

Suomen 700 sikatilaa painottuvat Lounais- ja L\u00e4nsi-Suomeen<\/a>. Etenkin Varsinais-Suomen ja Satakunnan peltoihin on kertynyt vuosikymmenten aikana valtavasti fosforia, joka huuhtoutuu mereen.<\/a> Sikatiloilta per\u00e4isin oleva fosfori lis\u00e4\u00e4 ravinnekuormaa entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n

Saaristomeri k\u00e4rsii ravinteiden aiheuttamasta rehev\u00f6itymisest\u00e4 ja tilanne vain pahenee sateiden ja tulvien lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4<\/a>. Rehev\u00f6itymisen seurauksena It\u00e4meren pohja on monin paikoin t\u00e4ysin hapeton. Hapen loppuessa kalat ja muut el\u00e4imet kuolevat ja pohjaa peitt\u00e4\u00e4 m\u00e4d\u00e4lt\u00e4 kananmunalta haiseva valkoinen bakteerimatto<\/a>. Hapettomissa olosuhteissa pohjasedimentteihin sitoutunutta fosforia alkaa vapautua veteen eli meri lannoittaa itse itse\u00e4\u00e4n. Suomalaisten It\u00e4merijalanj\u00e4ljest\u00e4 60 prosenttia koostuu ruokavaliosta<\/a> ja siit\u00e4 el\u00e4inper\u00e4isen ravinnon osuus on kolme nelj\u00e4sosaa. Sill\u00e4 mit\u00e4 sy\u00f6mme, on siis suora vaikutus meren kuntoon. Vaikka jouluna voi olla vaikea samaistua aurinkoisiin rantakeleihin, ei jokakes\u00e4inen sinilev\u00e4ongelma katoa edes ter\u00e4stetyll\u00e4 gl\u00f6gill\u00e4.<\/p>\n\n

2. Sianliha ei ole ekologisesti tehokasta<\/h3>\n\n

Siat ruokitaan mm. viljalla ja palkokasveilla, jotka voitaisiin p\u00e4\u00e4osin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisravintona<\/a>. Kokonaisuudessaan suomalaisesta viljasadosta yli 60 prosenttia menee tuotantoel\u00e4inten rehuksi<\/a>. Kotimaisten kasvien lis\u00e4ksi siat sy\u00f6v\u00e4t ulkomailta tuotavaa t\u00e4ydennysvalkuaisrehua, kuten rypsi\u00e4, rapsia ja soijaa. Energian kierr\u00e4tt\u00e4minen el\u00e4imen kautta on h\u00f6lm\u00f6n hommaa, sill\u00e4 se ei ole ekologisesti tehokasta. Jokaista tuotettua sianlihakiloa kohden tarvitaan kolme kiloa rehua! Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lautasella on lihaa, sit\u00e4 pienempi on my\u00f6s ruokavalion ilmastovaikutus<\/a>.<\/p>\n\n

3. Sianliha on terveydelle haitallista<\/h3>\n\n

Uudet ravitsemussuositukset<\/a> kehottavat sy\u00f6m\u00e4\u00e4n punaista lihaa enint\u00e4\u00e4n 350 g viikossa, sill\u00e4 sek\u00e4 prosessoitu ett\u00e4 prosessoimaton punainen liha ovat paksu- ja per\u00e4suolisy\u00f6v\u00e4n riskitekij\u00f6it\u00e4 ja luokitellaan karsinogeeneiksi. Lis\u00e4ksi runsas punaisen lihan sy\u00f6nti suurentaa riski\u00e4 sairastua syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin sek\u00e4 tyypin 2 diabetekseen<\/a>. Suomessa jopa p\u00e4iv\u00e4kotilapset sy\u00f6v\u00e4t liikaa lihaa<\/a>! Ruokatottumukset muotoutuvat jo nuorena, joten kasvipainotteinen joulup\u00f6yt\u00e4 ohjaa sy\u00f6mistottumuksia my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 terveellisemp\u00e4\u00e4n suuntaan.<\/p>\n\n

4. Sika ei el\u00e4 lajityypillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/h3>\n\n

El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja Suomen el\u00e4insuojelun (SEY) asiantuntijaty\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pihla Markkola<\/strong> kertoo, ettei tehoel\u00e4intuotannon sika el\u00e4 monessakaan mieless\u00e4 lajityypillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Esimerkiksi sikaemolla on ennen porsimista eritt\u00e4in vahva luontainen k\u00e4ytt\u00e4ytymistarve erist\u00e4yty\u00e4 sosiaalisesti, liikkua ja rakentaa porsimispes\u00e4<\/a>. Luonnossa sika liikkuisi jopa kuuden kilometrin matkan pes\u00e4\u00e4 etsiess\u00e4\u00e4n ja rakentaessaan! Sikaloissa porsitush\u00e4kki est\u00e4\u00e4 emon liikkumisen<\/a>, pesimisen ja esimerkiksi syntyneiden poikasten nuuhkimisen. Porsimisen ja imetyksen j\u00e4lkeen emakot siirret\u00e4\u00e4n useimmilla tiloilla heti uudelleen astutettaviksi tiineytysh\u00e4kkeihin, mink\u00e4 takia h\u00e4kkijakso voi kest\u00e4\u00e4 yht\u00e4jaksoisesti jopa yhdeks\u00e4n viikkoa.<\/p>\n\n

Emoistaan vieroitetut porsaat kasvavat karuissa betoni- tai ritil\u00e4pohjaisissa ryhm\u00e4karsinoissa, joissa tilaa on varattava satakiloista sikaa kohden vain 0,9 neli\u00f6metri\u00e4<\/a>. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Markkola muistuttaa sikojen olevan eritt\u00e4in uteliaita ja \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 laumael\u00e4imi\u00e4, jotka rakastavat tutkimista, tonkimista ja juoksemista. \u201cRyhm\u00e4karsinoiden virikkeet eli metalliketju, nippu sanomalehti\u00e4 tai muutama kourallinen olkia ovat sikojen \u00e4lykkyyden aliarvioimista\u201d, Markkola toteaa. Sikojen tylsistyminen on todellinen ongelma, sill\u00e4 se tarkoittaa, ettei sika p\u00e4\u00e4se toteuttamaan lajityypillist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 johtaa turhautumiseen, stressaantumiseen ja jopa lajitovereiden vahingoittamiseen.<\/p>\n\n

Jouluksi teurastettavat siat ovat vasta puolivuotiaita teinej\u00e4, joilla on metsiss\u00e4 ja tasangoilla kirmaavan villisian puuhakas luonne. Tainnuttaminen hiilidioksidilla on kivulias loppu el\u00e4imelle, joka ei koskaan edes p\u00e4\u00e4ssyt ulos.<\/p>\n\n

5. Kinkuton joulu on empatiateko<\/h3>\n\n

El\u00e4inoikeusakatemian tuoreen selvityksen<\/a> mukaan nelj\u00e4sosa suomalaisista naisista ei halua sy\u00f6d\u00e4 sianlihaa. Miehill\u00e4 vastaava osuus on kahdeksan prosenttia. Perinteiset mutta ummehtuneet sukupuoliroolit heijastuvat siis my\u00f6s ruokaan liittyviin asenteisiin \u2013 kuten leikkelekohukin antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Vastik\u00e4\u00e4n Suomessa vieraillut yhdysvaltalainen psykologi ja tietokirjailija Melanie Joy<\/strong> kertoo Voima-lehden haastattelussa<\/a> ihmisen tuntevan luonnostaan empatiaa my\u00f6s toislajisia kohtaan ja kavahtavan n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimyst\u00e4. Kulttuurissamme tuotantoel\u00e4imet erotetaan villiel\u00e4imist\u00e4 ja lemmikeist\u00e4 tavalla, joka ei perustu luonnontieteisiin. Joyn mukaan suljettujen ovien takana tapahtuva el\u00e4intuotanto ja siihen liittyv\u00e4t virheelliset k\u00e4sitykset ovat opettaneet meid\u00e4t h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnollisesti tuntemamme empatian. Todellisuudessa jokaisen el\u00e4imen \u2013 sian, koiran tai ihmisen \u2013 el\u00e4m\u00e4 on yksil\u00f6lle itselleen aina yht\u00e4 arvokas. <\/p>\n\n

Joulukinkulle on olemassa useita herkullisia vaihtoehtoja<\/a>. Miksi et siis testaisi t\u00e4n\u00e4 jouluna jotain uutta ja lempe\u00e4\u00e4? Kinkuton joulu on empatiateko niin possujen kuin ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta. Ja se on vain yhden valinnan p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n

\"possu
Saparom\u00e4en Lempi toivottaa kaikille lempe\u00e4\u00e4 joulua! Kuva: Erika Lindstr\u00f6m.<\/figcaption><\/figure>\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulupukki kolkuttelee pian ovelle, mutta mit\u00e4 jos tarjoaisit pukille t\u00e4n\u00e4 jouluna jotain muuta kuin kinkkua? Joulukinkku on huono vaihtoehto niin ymp\u00e4rist\u00f6n, terveyden kuin el\u00e4inten hyvinvoinnin kannalta. Suosittelemme kaikille empaattista ja kinkutonta joulua!<\/p>\n","protected":false},"author":100,"featured_media":58004,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2024\/12\/7217b469-tp_25-scaled.jpg","p4_og_image_id":"58005","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[84,60],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-57954","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-maatalous","tag-ilmastopolitiikka","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57954","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/100"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57954"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57954\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":58023,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57954\/revisions\/58023"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/58004"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57954"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57954"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57954"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=57954"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}