{"id":58509,"date":"2025-02-14T11:35:55","date_gmt":"2025-02-14T08:35:55","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=58509"},"modified":"2025-02-14T18:21:17","modified_gmt":"2025-02-14T15:21:17","slug":"miksi-aktivistit-lisasivat-varoitustarroja-lihaan-vastaus-loytyy-tarroista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/miksi-aktivistit-lisasivat-varoitustarroja-lihaan-vastaus-loytyy-tarroista\/","title":{"rendered":"Miksi aktivistit lis\u00e4siv\u00e4t varoitustarroja lihaan? \u2013 Vastaus l\u00f6ytyy tarroista."},"content":{"rendered":"\n

Eilen aktivistimme jalkautuivat ruokakauppoihin ja laittoivat tarroja lihatuotteiden pakkauksiin. Tarroissa kerrotaan lihateollisuuden haitoista: siit\u00e4 ett\u00e4 lihantuotanto kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastokriisi\u00e4, luontokatoa ja on vaaraksi ihmisten terveydelle \u2013 ja siksi pakkauksissa tulisi olla varoitustarrat tupakkatuotteiden tapaan. Olisi my\u00f6s hyv\u00e4, ett\u00e4 lihajalosteille asetettaisiin haittavero.

Tempaus her\u00e4tti paljon julkista keskustelua ja siit\u00e4 oli lukuisia juttuja eri medioissa, mm. Iltalehdess\u00e4, Ilta-Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa. Mutta mit\u00e4 niiss\u00e4 tarroissa oikein luki ja miksi? T\u00e4ss\u00e4 tarrat ja niiden perustelut<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

1. Lihantuotanto kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastokriisi\u00e4<\/h3>\n\n

Maatalousper\u00e4iset p\u00e4\u00e4st\u00f6t vastaavat nelj\u00e4nnest\u00e4 kaikista Suomen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4<\/a>. El\u00e4intuotannon osuus n\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on l\u00e4hes 90 prosenttia<\/a>. Hiilidioksidi on per\u00e4isin maaper\u00e4st\u00e4 ja pellon orgaanisen aineen hajoamisesta, metaani el\u00e4inten ruoansulatuksesta ja lannasta. Itseasiassa Suomen metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hes puolet on per\u00e4isin maataloudesta<\/a>.<\/p>\n\n

Suomessa erityisen ongelmallisia ovat turvemaat. Vaikka turvepeltojen ala on vain noin 10 prosenttia peltoalasta, vastaavat niiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t noin 60 prosenttia kaikista maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n

Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 11-20 prosenttia ja metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hes 30 prosenttia on per\u00e4isin el\u00e4intuotannosta<\/a> eli liha- ja maitoteollisuudesta.<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4nhetkiset ilmastotoimet johtavat 3,1 asteen l\u00e4mpenemiseen<\/a> esiteolliseen aikaan n\u00e4hden ja viime vuosi oli mittaushistorian kuumin<\/a>. Onko meill\u00e4 todella varaa jatkaa ilmastokriisi\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lihantuotantoa nykyisess\u00e4 mittakaavassa?<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

2. Lihantuotanto aiheuttaa luontokatoa<\/h3>\n\n

Suomen peltoalasta 70 prosenttia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n el\u00e4inper\u00e4iseen tuotantoon<\/a>. M\u00e4\u00e4r\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 niin laitumet, lannanlevityksen kuin rehuntuotannon. Esimerkiksi nurmirehun viljelyyn k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kolmasosa pelloista<\/a>. Monimuotoisia perinnebiotooppeja ei sen sijaan ole j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 kuin pari prosenttia<\/a>, sill\u00e4 yh\u00e4 harvemmat lehm\u00e4t laiduntavat \u2013 varsinkaan luonnonlaitumilla. Sanotaan nyt viel\u00e4 kerran: nurmipelto ei ole perinnebiotooppi.<\/p>\n\n

Lihan- ja maidon tuotanto on my\u00f6s kasvisruokaan verrattuna tehotonta maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Jos el\u00e4intuotantoa vastaava proteiinim\u00e4\u00e4r\u00e4 tuotettaisiin kasviproteiineilla, peltoalaa tarvittaisiin vain puolet nykyisest\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n

Samaan aikaan el\u00e4intuotato on riippuvainen ulkomailta tuotavista valkuaisrehuista, kuten soijasta. Suomeen tuotavasta soijasta 95 prosenttia meneekin el\u00e4inten rehuksi<\/a>, l\u00e4hinn\u00e4 sikojen ja broilereiden ruokintaan. Rehusoija aiheuttaa luontokatoa<\/a> mm. Amazonilla siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 lihatalot kertovat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vastuullista soijaa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n broilereita kasvatetaan, sit\u00e4 enemm\u00e4n soijaa tarvitaan. Ja mit\u00e4 suurempi on soijan maailmanlaajuinen kysynt\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n soijapelloille raivataan tilaa sertifikaateista huolimatta.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

3. Lihavalmisteiden k\u00e4ytt\u00f6 aiheuttaa sy\u00f6p\u00e4\u00e4<\/h3>\n\n

Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO on luokitellut lihavalmisteet sy\u00f6p\u00e4vaaralliseksi kymmenen vuotta sitten<\/a>. Lihavalmisteet, kuten leikkeleet ja makkarat, sek\u00e4 prosessoimaton punainen liha lis\u00e4\u00e4v\u00e4t riski\u00e4 sairastua per\u00e4- ja paksusuolen sy\u00f6p\u00e4\u00e4n niiden sis\u00e4lt\u00e4mien sy\u00f6p\u00e4vaarallisten yhdisteiden vuoksi<\/a>.<\/p>\n\n

Lihan nykyisen kulutustason terveyshaitat eiv\u00e4t rajoitu vain sy\u00f6p\u00e4riskiin, vaan lihalla on yhteys esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin sek\u00e4 diabeteksen lis\u00e4\u00e4ntymiseen<\/a>. Lis\u00e4\u00e4 aiheesta voi lukea L\u00e4\u00e4k\u00e4rin Sosiaalinen vastuu ry:n ja Ilmastol\u00e4\u00e4k\u00e4rien j\u00e4senen, neurologi Juha Lempi\u00e4isen kirjoituksesta<\/a>.<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

4. Liha on vaarallista sinulle ja lapsillesi<\/h3>\n\n

Lihan vaaroista huolimatta p\u00e4iv\u00e4koti-ik\u00e4iset suomalaislapset sy\u00f6v\u00e4t lihaa ja juovat maitoa viisi kertaa enemm\u00e4n kuin olisi ymp\u00e4rist\u00f6n tai terveyden kannalta kest\u00e4v\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n

My\u00f6s suomalaiset aikuiset sy\u00f6v\u00e4t tutkitusti liikaa lihaa terveyssuosituksiin n\u00e4hden. Esimerkiksi nelj\u00e4 viidest\u00e4 miehest\u00e4 sy\u00f6 punaista ja prosessoitua lihaa suosituksia enemm\u00e4n<\/a>. Tuoreiden ravitsemussuositusten<\/a> mukaan lihankulutusta tulisi rajata terveyssyist\u00e4 enint\u00e4\u00e4n 350 grammaan viikossa.<\/p>\n\n

Liha on siis ilmaston ja luontokadon kannalta haitallista, ja lis\u00e4\u00e4 nykyiseen malliin kulutettuna my\u00f6s terveysriskej\u00e4. Siksi siihen tarvitaan varotuistarrat ja lihajalosteille haittavero.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eilen aktivistimme jalkautuivat ruokakauppoihin ja laittoivat tarroja lihatuotteiden pakkauksiin. Toivomme lihatuotteisiin varoitustarroja tupakkatuotteiden tapaan ja lihajalosteille haittaveroa. Tempaus her\u00e4tti paljon julkista keskustelua ja poiki juttuja eri medioihin. Mutta mit\u00e4 niiss\u00e4 tarroissa oikein luki ja miksi?<\/p>\n","protected":false},"author":100,"featured_media":58514,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,84],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-58509","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-maatalous","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58509","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/100"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58509"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58509\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":58607,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58509\/revisions\/58607"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/58514"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58509"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=58509"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=58509"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=58509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}