{"id":5878,"date":"2020-10-05T15:33:44","date_gmt":"2020-10-05T12:33:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=5878"},"modified":"2024-09-02T11:28:51","modified_gmt":"2024-09-02T08:28:51","slug":"amazonin-sademetsissa-ja-pantanalin-kosteikkoalueella-ennatyspalot-syyskuussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/amazonin-sademetsissa-ja-pantanalin-kosteikkoalueella-ennatyspalot-syyskuussa\/","title":{"rendered":"Amazonin sademetsiss\u00e4 ja Pantanalin kosteikkoalueella enn\u00e4tyspalot syyskuussa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"\/
Kuva Amazonin sademetsist\u00e4, elokuu 2020. Christian Braga \/ Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

S\u00e3o Paulo, 15.9.2020. <\/em><\/strong>Tulentekokiellosta huolimatta syyskuun kahden ensimm\u00e4isen viikon aikana havaittiin eniten palopes\u00e4kkeit\u00e4 10 vuoteen; Pantanalin kosteikkoalue k\u00e4rsii pahimmista paloista sitten vuoden 1998.<\/em><\/p>\n\n

Syyskuun ensimm\u00e4isten 14 p\u00e4iv\u00e4n aikana Amazonin sademetsiss\u00e4 havaittiin 20 486 palopes\u00e4kett\u00e4. Se on 86 % enemm\u00e4n verrattuna vuoteen 2019. Tilanne on pahin 10 vuoteen. <\/strong>T\u00e4m\u00e4n vuoden aikana on l\u00f6ytynyt yhteens\u00e4 64 498 palopes\u00e4kett\u00e4, mik\u00e4 on 11,54 % enemm\u00e4n kuin viime vuonna. Analyysi perustuu INPE:n (Brasilian avaruustutkimusinstituutti) tietoihin.<\/p>\n\n

Pantanalin kosteikkoalueella tulipalot ovat pahimmat 22 vuoteen. Pantanalin alueelta l\u00f6ydettiin 5 300 palopes\u00e4kett\u00e4 1.-14.9.2020. Se on 219 % enemm\u00e4n paloja viime vuoteen verrattuna. Palopes\u00e4kkeiden vuotuinen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 14.9. menness\u00e4 oli 15 453, mik\u00e4 tarkoittaa 220 % kasvua vuoteen 2019 verrattuna. Elokuun loppuun menness\u00e4 12 % alueesta oli tuhoutunut mets\u00e4paloissa, tappaen tuhansia el\u00e4imi\u00e4 ja ajaen miljoonat lajit pois elinalueiltaan.<\/strong><\/p>\n\n

UNESCO:n maailmanperint\u00f6kohde on tulessa<\/strong><\/h2>\n\n

Pantanalin on maailman suurimpiin kuuluva kosteikkoalue ja Brasilian puoleinen osa suistoa on UNESCO:n maailmanperint\u00f6kohde. Lajirikas suisto on koti arviolta 1500 el\u00e4inlajille ja 3500 kasvilajille. Pantanalin suistossa el\u00e4\u00e4 satoja lintulajeja kuten esimerkiksi vaarantunut hyasinttiara, joka on papukaijoista suurin. Lis\u00e4ksi alueella asuu monta silm\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 tai jopa uhanalaista lajia, kuten jaguaarit, harjasudet ja j\u00e4ttil\u00e4ismuuraihaskarhu.<\/p>\n\n

Pantanalin ymp\u00e4rist\u00f6katastrofi ei ole juurikaan noussut uutisiin. Alueella ei ole koskaan aikaisemmin ollut n\u00e4in katastrofaalisia mets\u00e4paloja. Palopes\u00e4kkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 200 % enemm\u00e4n viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna.<\/p>\n\n

Amazonin sademetsien tuho vaikuttaa Pantanalin kosteikkoalueen paloihin<\/strong><\/strong><\/h2>\n\n

\u00c4\u00e4rimm\u00e4inen kuivuus on p\u00e4\u00e4syy Pantanalin mets\u00e4paloihin, mutta alueella on my\u00f6s sytytetty paloja laittomasti. Amazonin sademetsien, Pantanalin ja Cerradon alueilla maanviljelij\u00e4t ja maakaappajat sytytt\u00e4v\u00e4t laittomia paloja tuhotakseen mets\u00e4t tehomaatalouden tielt\u00e4. <\/p>\n\n

Pantanalin suiston kuivuuteen vaikuttaa Amazonin sademetsien tuho. Suuri osa kosteudesta kulkeutuu Pantanalin suistoon Amazonin sademetsist\u00e4 valtavien \u201clent\u00e4vien jokien\u201d mukana, sademetsien kosteuden noustessa ilmamassojen mukaan ja levi\u00e4\u00e4 sadekuuroina Pantanalin kosteikkoalueelle, joka ulottuu Argentiinaan, Boliviaan, Paraguayhin. Kosteus ei haihdu palaneista metsist\u00e4 – Amazonin sademetsien palot vaikuttavat koko mantereeseen.<\/p>\n\n

\"Pantanalin
Pantanalin kosteikkoalueella riehuu katastrofaaliset mets\u00e4palot.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Brasilian hallitus kannustaa ekosysteemien tuhoamiseen<\/strong><\/h2>\n\n

\u201cBrazilia on tulessa ja vuosi 2020 on etenem\u00e4ss\u00e4 kohti vuosikymmenen pahimpia paloja. Tuho on seurasta Bolsonaron hallituksen ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun vastaisesta toimintasuunnitelmasta. Valtaan tulonsa j\u00e4lkeen se on purkanut ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 suojelevia lakeja ja ymp\u00e4rist\u00f6n suojelullisia toimia. Bolsonaron hallitus kielt\u00e4\u00e4 tieteelliset tulokset ja kannustaa planeettamme selviytymisen kannalta t\u00e4rkeiden ekosysteemin tuhoamiseen,<\/strong>\u201d sanoo R\u00f4mulo Batista, Greenpeace Brasilian Amazon asiantuntija.<\/p>\n\n

Brasilian varapresidentti Morao kiisti j\u00e4lleen INPE:n tieteelliset todisteet 14.9. ja levitti videota, jossa v\u00e4itettiin, ett\u00e4 Amazonin sademets\u00e4t eiv\u00e4t ole tulessa. Videolla n\u00e4ytettiin lajeja muista elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4.<\/a> Video on sittemmin poistettu tekij\u00e4noikeusrikkomuksen takia.<\/p>\n\n

\u201cBolsonaron julmilla taktiikoilla on todelliset seuraukset. Samaan aikaan kun palomiehet, armeija ja vapaaehtoiset vaarantavat itsens\u00e4 palojen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi, Bolsonaro naureskelee Pantanalin kosteikkoalueen katastrofille<\/a> ja vaarantaa kaikkien niiden ihmisten hengen, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t Amazonin sademetsien pelastamiseksi ja planeettamme hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Poliitikkojen ja yritysjohtajien tulee v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tuomita h\u00e4nen tekonsa ja vaadittava toimia tuhon lopettamiseksi,\u201d jatkaa Batista.<\/p>\n\n

My\u00f6s Cerradon savannialue on vaarassa<\/strong><\/h2>\n\n

Cerradon alue on yksi maailman monimuotoisimmista savannialueista ja sekin on tulessa. INPE:n seurannan mukaan syyskuun ensimm\u00e4isen 14 p\u00e4iv\u00e4n aikana alueelta l\u00f6ydettiin 13 619 palopes\u00e4kett\u00e4. Se on 9,2 % enemm\u00e4n viime vuoteen verrattuna. T\u00e4m\u00e4n vuoden aikana Cerradon alueella on ollut 37 824 palopes\u00e4kett\u00e4, eik\u00e4 Brasilian hallitus tee mit\u00e4\u00e4n kiireellisen ymp\u00e4rist\u00f6katastrofin hillitsemiseksi.<\/p>\n\n

Mets\u00e4palot uhkaavat ihmisten terveytt\u00e4<\/strong><\/strong><\/h2>\n\n

Mets\u00e4paloilla voi olla arvaamattomat seuraukset ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisille. Palot ovat uhka my\u00f6s ihmisten terveydelle – sankat savupilvet kurittavat koronakriisin keskell\u00e4 riutuvaa Brasiliaa. Lis\u00e4ksi mets\u00e4palot tuhoavat el\u00e4inten elinalueet, n\u00e4in pakottaen ne l\u00e4hemm\u00e4s ihmisi\u00e4. Riski ihmisille vaarallisten tautien levi\u00e4miseen kasvaa.\u00a0<\/p>\n\n

Amazonin mets\u00e4paloilla mittavat seuraukset ymp\u00e4ri maailman<\/strong><\/h2>\n\n

Amazonin sademetsiss\u00e4 raivoavat mets\u00e4palot ja kiihtynyt mets\u00e4kato vie Amazonin sademetsi\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohti keikahduspistett\u00e4. <\/strong>Jos emme kykene suojelemaan metsi\u00e4 nyt, voimme menett\u00e4\u00e4 ne lopullisesti. Jos menet\u00e4mme Amazonin sademets\u00e4t, menet\u00e4mme kamppailun ilmastokriisi\u00e4, terveyskriisi\u00e4 ja monimuotoisuuskriisi\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n

Amazonin sademetsien ja l\u00e4hialueiden kriisi j\u00e4\u00e4 pandemian varjoihin. Nyt on kuitenkin toimittava – meill\u00e4 ei ole aikaa odottaa. <\/p>\n\n

  1. Allekirjoita vetoomus<\/a><\/li>
  2. Tee lahjoitus Amazonin suojelemiseksi<\/a><\/li>
  3. Luo oma ker\u00e4yskampanja Facebookissa<\/a><\/li><\/ol>\n\n
    \n
    Allekirjoita vetoomus<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n
    \n
    Maailman suurin kosteikkoalue on tulessa – villiel\u00e4imill\u00e4 on h\u00e4t\u00e4<\/a><\/blockquote>