{"id":59094,"date":"2025-03-31T13:20:17","date_gmt":"2025-03-31T10:20:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=59094"},"modified":"2025-03-31T13:22:41","modified_gmt":"2025-03-31T10:22:41","slug":"7-tehomaatalouden-myyttia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/7-tehomaatalouden-myyttia\/","title":{"rendered":"7 tehomaatalouden myytti\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Tehomaatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin on puututtava. Erityisesti el\u00e4intuotannon metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat j\u00e4\u00e4neet liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle, vaikka metaani on yleinen, hiilidioksidia voimakkaammin l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 kasvihuonekaasu<\/a>. Lis\u00e4ksi rehuntuotanto tuhoaa arvokkaita ekosysteemej\u00e4, kuten Amazonin sademetsi\u00e4. My\u00f6s Suomessa raivataan vuosittain tuhansia hehtaareja luontoa runsaasti p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuottaviksi turvepelloiksi<\/a>, l\u00e4hinn\u00e4  maatalouden lannanlevityst\u00e4 varten.<\/p>\n\n

Liha- ja maitoteollisuus on pitk\u00e4\u00e4n rakentanut mielikuvaa vastuullisuudesta ja ohjannut keskustelua harhaan. Nyt on aika purkaa n\u00e4m\u00e4 myytit ja kohdata faktat.<\/p>\n\n

\"Lehm\u00e4
Lehmi\u00e4 maitotilalla Etel\u00e4-Savossa. Maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole laskeneet koko 2000-luvulla, ja valtaosa niist\u00e4 on per\u00e4isin karjataloudesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n

1: \u201cLihan ja maitotuotteiden v\u00e4hent\u00e4minen haittaa viljelij\u00f6it\u00e4 \u2013 miksi vihaatte heit\u00e4?\u201d\u00a0<\/strong><\/h3>\n\n

T\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 huomion v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan. Ongelma ei ole viljelij\u00e4t, vaan suuryritykset ja kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tuotantomuotoja suosivat julkiset tuet, jotka ajavat heid\u00e4t tehomaatalouden ansaan. Suuret, usein kansainv\u00e4liset yhti\u00f6t hallitsevat maatalouden rakenteita, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t hinnat ja viev\u00e4t voitot, j\u00e4tt\u00e4en pienviljelij\u00e4t ahtaalle. Viljelij\u00e4t eiv\u00e4t useinkaan voi valita kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 tapoja tuottaa ruokaa, koska elintarviketeollisuus ja tukij\u00e4rjestelm\u00e4t suosivat lihan- ja maidontuotantoa.<\/p>\n\n

Jos ruoantuotanto perustuisi kotimaisten kasvisten ja kasviproteiinien, kuten h\u00e4rk\u00e4pavun viljelyyn ja suorempaan yhteyteen kuluttajien kanssa, ymp\u00e4rist\u00f6kuormitus pienenisi ja viljelij\u00e4t saisivat oikeudenmukaisemman korvauksen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n

Kasvipohjaisen ruokavalion suosiminen ei ole hy\u00f6kk\u00e4ys viljelij\u00f6it\u00e4 vastaan \u2013 p\u00e4invastoin. Se voi olla askel kohti reilumpaa ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 maataloutta, jossa viljelij\u00e4t eiv\u00e4t ole suuryritysten ja ep\u00e4reilun tukij\u00e4rjestelm\u00e4n puristuksessa, vaan saavat tukea siirtym\u00e4\u00e4n ekologisempiin toimintatapoihin. Muutos kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ruoantuotantoa t\u00e4ytyy tehd\u00e4 viljelij\u00f6it\u00e4 kuunnellen ja heid\u00e4n kanssaan yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n

Suomessa on jo nyt monia innovatiivisia ja ahkeria kasvisruoan tuottajia, jotka rakentavat kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta. He eiv\u00e4t tarvitse syyllist\u00e4mist\u00e4, vaan kannustusta ja tukea, sek\u00e4 kasvavan kysynn\u00e4n kasvisruoalle.<\/p>\n\n

2: ”Mutta my\u00f6s kasvikset ja soija ovat pahaksi ymp\u00e4rist\u00f6lle!”<\/strong><\/h3>\n\n

On totta, ett\u00e4 kasvien viljelyll\u00e4kin on ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia, mutta ongelma ei ole niink\u00e4\u00e4n ihmisten sy\u00f6m\u00e4 soija tai kasvikset, vaan el\u00e4intuotanto. Suomessa noin 70 % peltopinta-alasta on varattu el\u00e4inper\u00e4isen ruoan tuotantoon, ja lihan- ja maidontuotanto aiheuttaa 65 % ruokavalion ilmastovaikutuksista<\/a>.<\/p>\n\n

Maailmanlaajuisesti suurin osa soijasta ei p\u00e4\u00e4dy ihmisten lautaselle, vaan el\u00e4inten rehuksi. Esimerkiksi Suomeen tuotavasta soijasta 95 % sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n el\u00e4imille<\/a> \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 soija on usein per\u00e4isin Amazonin alueelta. Jokainen lautaselle p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 lihakilo on vaatinut huomattavasti enemm\u00e4n kasveja (ja luonnonvaroja) kuin mit\u00e4 ihminen s\u00f6isi suoraan. Lis\u00e4ksi el\u00e4intuotanto kuluttaa moninkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vett\u00e4, lannoitteita, energiaa ja maa-alaa verrattuna kasvipohjaiseen ruokaan.<\/p>\n\n

Jos siis haluat pienent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6jalanj\u00e4lke\u00e4si, lihankulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen on huomattavasti tehokkaampi teko kuin kasviproteiinien v\u00e4lttely. Sademets\u00e4t eiv\u00e4t tuhoudu ihmisten sy\u00f6m\u00e4n tofun takia \u2013 vaan el\u00e4inrehun viljelyn vuoksi.<\/p>\n\n

\"Amazon
Amatsonin sademets\u00e4\u00e4 poltetaan Alta Floresta ja Claudian v\u00e4lisell\u00e4 alueella Brasialissa 2023. Paikalliset viljelij\u00e4t polttavat mets\u00e4\u00e4 raivatakseen maata soijaviljelmille ja karjan laitumeksi.
\u00a9 Greenpeace \/ Daniel Beltr\u00e1<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

3: \u201cP\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat, jos lehmi\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n laiduntamassa nurmea!\u201d\u00a0<\/strong><\/h3>\n\n

T\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite kuulostaa loogiselta vain, jos uskoo, ett\u00e4 lehm\u00e4t h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t kasvihuonekaasuja jollain taikatempulla. Todellisuudessa karjatalous on yksi suurimmista p\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hteist\u00e4 \u2013 eik\u00e4 v\u00e4henevien lehmien my\u00f6t\u00e4 yht\u00e4kki\u00e4 synny uusia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n

Lehm\u00e4t tuottavat metaania, joka on yli 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Laiduntaminen ei muuta t\u00e4t\u00e4 faktaa. Vaikka lehm\u00e4t s\u00f6isiv\u00e4t pelkk\u00e4\u00e4 nurmea (mit\u00e4 ne eiv\u00e4t todellakaan tee), ne silti m\u00e4rehtiv\u00e4t, r\u00f6yht\u00e4ilev\u00e4t ja tuottavat metaania.<\/p>\n\n

Lis\u00e4ksi laiduntaminen vie valtavasti tilaa. Jotta lehm\u00e4t voisivat laiduntaa ymp\u00e4rivuotisesti, niille pit\u00e4isi raivata viel\u00e4 enemm\u00e4n peltoja ja niittyj\u00e4 \u2013 usein metsien kustannuksella. T\u00e4ll\u00f6in hiilt\u00e4 sitovat mets\u00e4t v\u00e4henev\u00e4t ja ilmastonmuutos kiihtyy entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n

Jos tavoitteena on sitoa hiilt\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n ja parantaa luonnon monimuotoisuutta, t\u00e4h\u00e4n on paljon parempia keinoja kuin karjatalous. Esimerkiksi suojelualueet ja metsityshankkeet ovat tehokkaampia ja kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 vaihtoehtoja. Vaikka my\u00f6s nurmipelto voi olla hiilinielu,se ei koskaan ole yht\u00e4 tehokas nielu kuin mets\u00e4 tai suo.<\/p>\n\n

4: \u201cIhmisen on pakko sy\u00f6d\u00e4 lihaa\u201d<\/strong><\/h3>\n\n

Ihminen on sekasy\u00f6j\u00e4, mutta se ei tarkoita, ett\u00e4 liha olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Olemme kehittyneet siihen pisteeseen, ett\u00e4 voimme valita ravintomme tietoisesti \u2013 ja t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 terveellinen kasvipohjainen ruokavalio on t\u00e4ysin mahdollinen.<\/p>\n\n

Kaikki v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t aminohapot saa kasaan yhdistelem\u00e4ll\u00e4 eri kasviproteiineja monipuolisesti. Soija on ihmekasvi, sill\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki ihmisen tarvitsemat aminohapot yhdess\u00e4 paketissa<\/a>.<\/p>\n\n

Kasvisruokavalion yleistyess\u00e4 my\u00f6s vaihtoehdot ovat monipuolistuneet, ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki tarvittavat ravintoaineet on mahdollista saada ilman lihaa. Esimerkiksi lihan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 B12-vitamiinin valmistavat bakteerit naudan ruuansulatuselimist\u00f6ss\u00e4<\/a>. Vitamiinia voidaan valmistaa mikrobien avulla my\u00f6s ilman nautaa ja nauttia purkista. Solumme eiv\u00e4t v\u00e4lit\u00e4 mist\u00e4 vitamiini on alunperin per\u00e4isin. <\/p>\n\n

Jos kerran B12-vitamiini on syy sy\u00f6d\u00e4 lihaa, niin pit\u00e4isik\u00f6 kaikkien lihansy\u00f6jien my\u00f6s ottaa D-vitamiinia purkista, koska he eiv\u00e4t sy\u00f6 tarpeeksi kalaa? Monivitamiini on k\u00e4tevin vaihtoehto niin seka- kuin kasvissy\u00f6jille.<\/p>\n\n

5: ”Broileri on luonnolle hyv\u00e4 valinta”<\/strong><\/h3>\n\n

Ei, ei todellakaan ole. Vaikka broilerinlihan hiilijalanj\u00e4lki on pienempi kuin naudanlihan, se ei tarkoita, ett\u00e4 se olisi ymp\u00e4rist\u00f6lle hyv\u00e4 valinta. Broilerintuotanto on yksi suurimmista luontokadon aiheuttajista, ja sen vaikutukset ovat paljon laajempia kuin pelk\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n

Ensinn\u00e4kin broilerit kasvatetaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ahtaissa ja ep\u00e4inhimillisiss\u00e4 olosuhteissa, joissa ne el\u00e4v\u00e4t vain muutaman viikon ennen teurastusta. Nopean kasvun takia ne k\u00e4rsiv\u00e4t usein terveysongelmista, kuten jalkavaivoista ja syd\u00e4nongelmista.<\/p>\n\n

Toiseksi, broilerien rehu tehd\u00e4\u00e4n suurelta osin soijasta, joka viljell\u00e4\u00e4n usein sademetsi\u00e4 ja muita luonnonymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tuhoamalla. Soijan viljely rehuksi on yksi suurimmista syist\u00e4 mets\u00e4kadolle, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta ja kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta.  Broileri onkin eniten globaalia luontokatoa aiheuttava elintarvike suomalaisten ruokavaliossa<\/a>.<\/p>\n\n

Jos todella haluaa tehd\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen valinnan, parasta on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden kulutusta kokonaan \u2013 ei vain vaihtaa yht\u00e4 el\u00e4inlajia toiseen.<\/p>\n\n

\"Factory
Broilerit el\u00e4v\u00e4t lyhyet el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ahtaissa tiloissa. Osa broileriroduista ei aikuisiksi kasvettuaan pysty seisomaan, koska niiden rintalihakset ovat niin suuret. Lintuja vaivaavat my\u00f6s lukuisat sairaudet, kuten vatsahaavat, keuhko- ja niveltulehdukset, erilaiset syd\u00e4nsairaudet sek\u00e4 vesip\u00f6h\u00f6.
\u00a9 Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

6: ”Paikallinen liha on ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 kuin ulkomailta tuodut vihannekset tai soija”<\/strong><\/h3>\n\n

Ajatus kuulostaa j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4, mutta ei kest\u00e4 tarkempaa tarkastelua. Lihan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset eiv\u00e4t synny vain sen kuljettamisesta, vaan ennen kaikkea sen tuotannosta.<\/p>\n\n

Suurin osa el\u00e4intuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 syntyy el\u00e4inten rehusta, el\u00e4inten ruoansulatuksen metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 \u2013 ei siit\u00e4, kuinka pitk\u00e4lle liha on kuljetettu. Kotimainen lihantuotanto vaatii muun muassa ulkomailta tuotavia lannoitteita, ty\u00f6koneita, energiaa ja rehua. Esimerkiksi el\u00e4imille sy\u00f6tett\u00e4v\u00e4st\u00e4 valkuaisrehusta 70 % on per\u00e4isin rajojemme ulkopuolelta<\/a>. <\/p>\n\n

Sen sijaan kasvisten ja palkokasvien tuottaminen on ekologisesti tehokkaampaa ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4, vaikka ne tuotaisiin kauempaa. Esimerkiksi ulkomailta tuotu soija tai vihannekset aiheuttavat usein v\u00e4hemm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin paikallinen liha \u2013 vaikka ne matkustaisivat tuhansia kilometrej\u00e4.<\/p>\n\n

Jos haluaa tehd\u00e4 ekologisen valinnan, kannattaa ensisijaisesti sy\u00f6d\u00e4 enemm\u00e4n kasvipohjaista ruokaa \u2013 ei vain suosia paikallista lihaa.<\/p>\n\n

7: ”Ei meid\u00e4n tarvitse puuttua maatalouteen! Vain fossiiliteollisuuden alasajolla on merkityst\u00e4”<\/strong><\/h3>\n\n

On totta, ett\u00e4 fossiilisten polttoaineiden v\u00e4hent\u00e4minen on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta se ei yksin riit\u00e4. <\/p>\n\n

El\u00e4intuotanto on yksi suurimmista metaanin l\u00e4hteist\u00e4 \u2013 ja metaani on jopa 80 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Se kuitenkin haihtuu ilmakeh\u00e4st\u00e4 nopeammin kuin CO\u2082, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 sen v\u00e4hent\u00e4minen vaikuttaisi ilmaston l\u00e4mpenemiseen nopeasti.<\/p>\n\n

Suomessa maatalous tuottaa nelj\u00e4sosan kaikista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4<\/a> eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t ole laskeneet 2000-luvun aikana<\/a>. T\u00e4t\u00e4 emme voi katsoa l\u00e4pi sormien.<\/p>\n\n

Fossiilisten alasajo vie aikaa, koska tarvitsemme korvaavia energial\u00e4hteit\u00e4 ja uusia teknologioita. Sen sijaan el\u00e4intuotannon v\u00e4hent\u00e4minen voisi tapahtua heti ja sill\u00e4 olisi v\u00e4lit\u00f6n vaikutus ilmastonmuutokseen.<\/p>\n\n

V\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lihan ja maitotuotteiden kulutusta sek\u00e4 siirtym\u00e4ll\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n maatalouteen voimme ostaa kallisarvoista aikaa ilmastokriisin ratkaisemiseksi. T\u00e4m\u00e4 ei ole joko-tai -kysymys \u2013 meid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 molemmat.<\/p>\n\n

Myyteist\u00e4 tekoihin \u2013 V\u00e4hemm\u00e4n, mutta paremmin<\/strong><\/h3>\n\n

Summa summarum: mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lautasella on el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 tuotteita eli lihaa ja maitoa, sit\u00e4 pienemm\u00e4t ovat ruokavalion ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ja sit\u00e4 omavaraisempia olemme ruoantuotannon suhteen. Emme oleta kaikkien maailman ihmisten muuttuvan vegaaneiksi tai kasvissy\u00f6jiksi sormia napsauttamalla, eik\u00e4 sille ole tarvettakaan. Meid\u00e4n tulee kuitenkin kohtuullistaa l\u00e4nsimaiden valtavaa lihankulutusta ja tukea kasvinviljelij\u00f6it\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 olevassa ruokamurroksessa. <\/p>\n\n

Voit valita lautasellesi esimerkiksi puolet v\u00e4hemm\u00e4n lihaa tai puolet useammin kasvisruokaa ja vaatia samaa my\u00f6s esimerkiksi ty\u00f6paikkaruokalaltasi tai koulun keitti\u00f6lt\u00e4. Samalla my\u00f6s terveytesi kiitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 my\u00f6s kansalliset ravitsemussuositukset<\/a> kehottavat v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n lihan sy\u00f6nti\u00e4. Lis\u00e4ksi (t\u00e4t\u00e4 et ehk\u00e4 viel\u00e4 tiennytk\u00e4\u00e4n!) kasvisruoan lis\u00e4\u00e4minen linjastoilla tuottaa kunnille my\u00f6s s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4! Tsekkaa itse jos et usko: puoletparempaa.fi\/kuntalaskuri<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Liha- ja maitoteollisuus on pitk\u00e4\u00e4n rakentanut mielikuvaa el\u00e4intuotannon vastuullisuudesta ja ohjannut keskustelua harhaan. Tehomaatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin on puututtava. Nyt on aika purkaa n\u00e4m\u00e4 myytit ja kohdata faktat.<\/p>\n","protected":false},"author":100,"featured_media":57918,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,84],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-59094","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-maatalous","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59094","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/100"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59094"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59094\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":59099,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59094\/revisions\/59099"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/57918"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59094"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59094"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59094"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=59094"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}