{"id":59186,"date":"2025-04-16T11:45:08","date_gmt":"2025-04-16T08:45:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=59186"},"modified":"2025-04-22T11:51:17","modified_gmt":"2025-04-22T08:51:17","slug":"oi-suomi-on-nimittain-ilmastoneutraali-2035","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/oi-suomi-on-nimittain-ilmastoneutraali-2035\/","title":{"rendered":"Oi Suomi on! Nimitt\u00e4in ilmastoneutraali 2035"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Vuonna 2018 yli 10 000 ihmist\u00e4 osallistui Greenpeacen ja muiden kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle ilmastomarssille. Suomalaiset seisovat edelleen vankasti ilmastotavoitteemme takana.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Suomella on ilmastolaki, josta me suomalaiset voimme olla ylpeit\u00e4. Se on kansalaisten vaatimuksesta laadittu, tiedepohjainen ja my\u00f6s elinkeinoel\u00e4m\u00e4n laajasti tukema. Jopa YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri on k\u00e4ytt\u00e4nyt Suomen hiilineutraalius 2035 -tavoitetta rohkaisevana esimerkkin\u00e4<\/a> muille! Hyv\u00e4 me!<\/strong><\/em> <\/p>\n\n

Nyt edess\u00e4 on kuitenkin haasteita.
<\/strong>
Liikahakkuiden ja muiden muutosten my\u00f6t\u00e4 metsist\u00e4 tullut p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde<\/a>, ja ilmastotavoitteiden ja toimien v\u00e4lille on revennyt kuilu. T\u00e4m\u00e4 on korjattavissa, mutta vaatii rohkeita poliittisia toimia.<\/p>\n\n

Hallitus on toistaiseksi l\u00e4hinn\u00e4 peruuttanut<\/a> jo sovitustakin, mutta luvannut nyt ilmastop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 puoliv\u00e4liriihest\u00e4\u00e4n 22.\u201323.4.2025.<\/p>\n\n

Toimien sijaan MTK<\/a> ja mets\u00e4ala <\/a>ovat alkaneet vaatia koko 2035 ilmastotavoitteesta luopumista. Tavoitteiden saavuttaminen kun vaatisi esimerkiksi metsien liikahakkuisiin puuttumista, avohakkuiden v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4 turvemailla ja turvepeltojen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen suitsimista.

Onneksi mets\u00e4alan avaus on saanut vain rajallisesti kannatusta.<\/p>\n\n

Suomalaisten tuki hiilineutraali 2035 -tavoitteelle on vankkaa<\/strong><\/h2>\n\n

Suomalaiset seisovat yh\u00e4 vankasti ilmastotavoitteemme takana. Suomalaisista 62 prosenttia <\/a>katsoo, ett\u00e4 Suomen tulee tehd\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 ilmastotoimia saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 menness\u00e4. Per\u00e4ti 75 prosenttia<\/a> haluaa enemm\u00e4n huomiota metsien hakkuisiin ja hoitotapoihin, jotta hiilinielut s\u00e4ilyv\u00e4t.<\/p>\n\n

My\u00f6s elinkeinoel\u00e4m\u00e4 on her\u00e4nnyt n\u00e4kyv\u00e4sti puolustamaan vahvaa ilmastotavoitetta. Finlandia-julistuksessaan<\/a> vientialat per\u00e4\u00e4nkuuluttivat \u201crohkean uudistumisen polkua\u201d, kun Suomi tavoittelee hiilineutraliuutta 2035 menness\u00e4. Yritysten ilmasto-businessverkosto CLC muistutti<\/a>, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti edistyksellinen ilmastopolitiikka on hy\u00f6dytt\u00e4nyt koko Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja sitoutumisen ilmastolain tavoitteisiin tulee jatkua. My\u00f6s EK paalutti <\/a>olevansa \u201cvahvasti 2035 ilmastotavoitteen takana\u201d.<\/p>\n\n

Ty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t ovat niin ik\u00e4\u00e4n tavoitteen takana. SAK<\/a> per\u00e4\u00e4nkuuluttaa tavoitteen mukaisia toimia sek\u00e4 mm. hakkuiden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tasoa. STTK ja Akava puoluestavat tavoitetta kannanotolla, jossa on mukana my\u00f6s iso joukko muita j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n

Kun my\u00f6sk\u00e4\u00e4n puolueiden tai kansanedustajien kannoissa ei n\u00e4y muutosta ainakaan huonompaan (vrt esim. 2020<\/a> ja 2025<\/a>), lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ilmastolain hiilineutraali 2035 -tavoite on ja pysyy. Olennaisinta onkin nyt keskitty\u00e4 toimiin<\/em><\/strong>, joilla se ja muut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.<\/p>\n\n

Riitt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat yh\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 <\/strong>\u2013<\/strong> sanoi hallitus itse<\/strong><\/h2>\n\n

Riitt\u00e4v\u00e4t toimet hiilineutraaliuuden saavuttamiseksi 2035 menness\u00e4 ovat yh\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4. N\u00e4in arvioi paitsi huippututkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli<\/a>, my\u00f6s Suomen hallitus itse, vastineessaan ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen nostamaan ilmasto-oikeudenk\u00e4yntiin viime syksyn\u00e4 (ks. KHO:n ratkaisu, kohta 26<\/a>).<\/p>\n\n

Koska teollisuuslaitosten ja voimaloiden p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset etenev\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan my\u00f6t\u00e4 jo aikataulussaan, lis\u00e4p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tarvitaan erityisesti liikenteeseen, maatalouteen ja metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n

Metsien hakkuisiin kohtuus, turvemaiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t kuriin<\/strong><\/h2>\n\n

Ylivoimaisesti merkitt\u00e4vin syy<\/a> metsien hiilinielun hupenemiseen on ollut hakkuiden suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4. Niinp\u00e4 my\u00f6s merkitt\u00e4vin keino<\/a> metsien hiilinielujen kasvattamiseen lyhyell\u00e4 ja keskipitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 on hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hakkuita tulisi kohtuullistaa noin 15 % nykytasoa alemmaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa paluuta nieluromahdusta edelt\u00e4neelle tasolle<\/a>, eli aikaan ennen kuin Sipil\u00e4n hallitus 2015 asetti tavoitteeksi hakkuiden tuntuvan kasvattamisen, jota kohti edettiin tutkijoiden varoituksista ja vetoomuksista<\/a> huolimatta.

L\u00e4mmityksen s\u00e4hk\u00f6istymist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vauhdittaa, jotta polttoon p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 puuta vapautuu parempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mik\u00e4 alentaa hakkuupaineita. Nykyisell\u00e4\u00e4n polttoon p\u00e4\u00e4tyy miljoonia kuutioit<\/a>a puuta, joka olisi saatava parempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Talousmetsien kiertoaikoja<\/a> on pidennett\u00e4v\u00e4 ja harvennuksia kevennett\u00e4v\u00e4. Turvemailla on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 avohakkuita ja niihin liittyvi\u00e4 ojituksia, siirtyen jatkuvaan kasvatukseen. Runsaspuustoiset mets\u00e4t, joissa on merkitt\u00e4vi\u00e4 luontoarvoja, tulee siirt\u00e4\u00e4 hakkuiden ulkopuolelle. Uusien turvepeltojen raivaus pit\u00e4\u00e4 lopettaa ja hiilen vapautumista jo olemassaolevilta turvepelloita ehk\u00e4ist\u00e4 vaikuttavin toimin, muun muassa vett\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n

Ja kaikki t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tietysti tehd\u00e4 niin, ettei mets\u00e4nomistajien tai maanviljelij\u00f6iden tarvitse arpoa, mit\u00e4 tehd\u00e4, vaan he voivat luottaa siihen, ett\u00e4 noudattamalla lakeja ja toimimalla siten, kuin on taloudellisesti kannattavaa, he ovat osa ratkaisua. Eli normiohjaus, taloudelliset kannusteet ja neuvonta on saatava kuntoon. Pelk\u00e4n informaatio-ohjauksen varaan muutoksia ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n

Orpon tarvitsee vain noudattaa omia periaatteitaan<\/strong><\/h2>\n\n

P\u00e4\u00e4ministeripuolue kokoomus \u201cuskoo siihen<\/a>, ett\u00e4 saastuttaja maksaa -periaatteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolla vaalitaan parhaiten ilmastoa ja puhdasta elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.\u201d<\/p>\n\n

Hyv\u00e4!<\/p>\n\n

Juuri t\u00e4t\u00e4 Orpon hallitukselta nimitt\u00e4in nyt odotetaan. Hintaohjausta Suomen maank\u00e4ytt\u00f6sektorille ovat suosittaneet muun muassa IMF<\/a>, Talouspolitiikan arviointineuvosto<\/a>, ETLA<\/a> sek\u00e4 OECD<\/a>. Kansainv\u00e4lisen valtiovarainministereiden ilmastokoalition ylpe\u00e4n\u00e4 perustajana<\/a> Petteri Orpolla on erityinen vastuu huolehtia, ett\u00e4 n\u00e4in my\u00f6s tapahtuu ja taloudellisia ohjauskeinoja otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ilmastotavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi. Sellaisia kuin:
<\/p>\n\n