{"id":59253,"date":"2025-04-30T15:16:52","date_gmt":"2025-04-30T12:16:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=59253"},"modified":"2025-04-30T15:16:58","modified_gmt":"2025-04-30T12:16:58","slug":"25-vuotta-greenpeacen-valokuvaajana-tassa-parhaat-valokuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/greenpeace\/25-vuotta-greenpeacen-valokuvaajana-tassa-parhaat-valokuvat\/","title":{"rendered":"25 vuotta Greenpeacen valokuvaajana – t\u00e4ss\u00e4 parhaat valokuvat"},"content":{"rendered":"\n

Christian \u00c5slund on toiminut Greenpeacen valokuvaajana jo nelj\u00e4nnesvuosisadan ajan. Pyysimme h\u00e4nt\u00e4 valitsemaan suosikkinsa kuvista, jotka ovat merkinneet h\u00e4nelle eniten. Mik\u00e4 tekee n\u00e4ist\u00e4 kuvista unohtumattomia?<\/p>\n\n

Tutustu kauneimpiin, merkityksellisimpiin ja koskettavimpiin kuviin, jotka ulottuvat arktikselta aina Etel\u00e4mantereelle sek\u00e4 id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen. N\u00e4m\u00e4 kuvat eiv\u00e4t ainoastaan kerro planeetan haavoittuvuudesta, kauneudesta ja voimasta, vaan paljastavat my\u00f6s ihmisen voiman; suojelemmeko luontoa vai aiheutammeko k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tuhoa?<\/p>\n\n

\"Glacier
\u00a9 Christian \u00c5slund \/ Norwegian Polar Institute \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

2024, Huippuvuoret, Norja<\/strong> – Kaksi kuvaa, joissa on sama kohde, mutta jotka on otettu 100 vuoden v\u00e4lein. Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 on historiallinen kuva Colleth\u00f8gdan j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4, jonka otti vuonna 1924 geologi Anders K. Orvin.<\/p>\n\n

\u201cVuodesta 2002 l\u00e4htien olen ottanut vertailukuvia Huippuvuorten sulavista j\u00e4\u00e4tik\u00f6ist\u00e4 osana Norjan polaarisen instituutin ja Greenpeacen yhteisty\u00f6t\u00e4, jonka tarkoituksena on dokumentoida, miten j\u00e4\u00e4tik\u00f6t vet\u00e4ytyv\u00e4t vuosi vuodelta.\u201d
Kuvat ovat her\u00e4tt\u00e4neet maailmanlaajuista huomiota<\/a>, koska ne todistavat yhden ilmastokriisin n\u00e4kyvimmist\u00e4 muutoksista: sulavat j\u00e4\u00e4tik\u00f6t. Kun seisoo samassa paikassa, jossa valokuva otettiin sata vuotta sitten, n\u00e4kee selke\u00e4n muutoksen ja tajuaa, ett\u00e4 nyt on toimittava. Aikaa ei todellakaan ole hukattavana.<\/p>\n\n

Arktinen alue l\u00e4mpenee l\u00e4hes nelj\u00e4 kertaa nopeammin kuin muu maapallo, t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 tunnetaan nimell\u00e4 \u201darktinen vahvistuminen\u201d, eli ilmastonmuutoksen voimistuminen. Kiihtyv\u00e4 l\u00e4mpeneminen johtaa vakaviin maailmanlaajuisiin seurauksiin. J\u00e4\u00e4tik\u00f6iden ja j\u00e4\u00e4lohkareiden sulaminen edist\u00e4\u00e4 merenpinnan nousua. Siin\u00e4 miss\u00e4 j\u00e4\u00e4 ja lumi ovat aiemmin heijastaneet auringonvalon pois maapallolta, pime\u00e4 meri sen sijaan imee l\u00e4mm\u00f6n itseens\u00e4. N\u00e4m\u00e4 muutokset aiheuttavat kovempaa heilahtelua globaalissa s\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n

\"Fishing
\u00a9 Christian \u00c5slund \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

2014, Englannin kanaali<\/strong> – Kuvassa saksalainen, silakkaa kalastava supertroolari, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 kuikkalinnut sukeltavat poisheitettyjen kalojen ja sivusaaliiden per\u00e4ss\u00e4. Liikakalastus k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 kalakantoja nopeammin kuin ne voivat toipua, mik\u00e4 h\u00e4iritsee ekosysteemej\u00e4, uhkaa biologista monimuotoisuutta ja tuhoaa monien pienten rannikkoyhteis\u00f6jen elinkeinot. Teollinen kalastus yksinkertaisesti j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 luonnon tasapainoa ja horjuttaa ekologista harmoniaa, niin maailman meriss\u00e4 kuin It\u00e4meress\u00e4.<\/p>\n\n

\"Boy
\u00a9 Christian \u00c5slund \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

2014, Tarawanin saari, Kiribati<\/strong> – Te O Ni Beekin kyl\u00e4st\u00e4 oleva 8-vuotias Tokabwebwe Teinaura auttaa kalastajia kantamaan keltaev\u00e4tonnikalan rannikolle. H\u00e4n haaveilee is\u00e4ns\u00e4 ja isois\u00e4ns\u00e4 tavoin kalastajan ammatista. Kiribati on yksi maailman k\u00f6yhimmist\u00e4 maista ja paikalliset kalastajat k\u00e4rsiv\u00e4t teollisen kalastuksen takia, koska se on v\u00e4hent\u00e4nyt kalakantoja rajusti. \u201cMielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 valokuva kuvaa hyvin sit\u00e4 haavoittuvaa todellisuutta, jonka n\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6t kohtaavat. Kuva muistuttaa my\u00f6s siit\u00e4, miten suoraan toimintamme vaikuttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja miten voimme muuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme luonnonvarojen huolenpitoa koskevilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ja kansainv\u00e4lisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4.\u201d<\/p>\n\n

\"Fiby
\u00a9 Christian \u00c5slund \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

2016, Ruotsi<\/strong> – Fibyn luonnonmets\u00e4 on luonnonsuojelualue noin 16 kilometri\u00e4 Uppsalasta l\u00e4nteen. Alueelle tyypillist\u00e4 on sen koskemattomuus, sammaloitunut maaper\u00e4 sek\u00e4 vanhat puut. Se on yksi Ruotsin harvoista paikoista, jotka ovat viel\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 luonnon alkuper\u00e4ist\u00e4 tilaa. \u201cMielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 valokuva on visuaalinen todiste siit\u00e4, miten taianomainen luonto on puhtaimmillaan, ilman ihmisen puuttumista asiaan\u201d. Onneksi monet ekosysteemit voivat toipua itsest\u00e4\u00e4n, jos vain annamme niille tilaa ja aikaa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jatkaa ty\u00f6t\u00e4, jolla suojellaan lis\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 koskemattomia maisemia.<\/p>\n\n

\"Chinstrap
\u00a9 Christian \u00c5slund \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

2020, Elefanttisaari, Etel\u00e4manner<\/strong> – Tutkija Noah Strycker Stony Brookin yliopistosta New Yorkista tutkii pingviinipopulaatiota. Jokainen pingviininpes\u00e4 lasketaan, ja varmuuden vuoksi laskenta toistetaan kolme kertaa. Tutkimus paljasti kannan huolestuttavan v\u00e4henemisen. L\u00e4mp\u00f6tilan nousu ja merij\u00e4\u00e4n v\u00e4heneminen vaikeuttavat pingviinien mahdollisuuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 krilli\u00e4. Lis\u00e4\u00e4ntynyt krillin kalastus on entisest\u00e4\u00e4n kirist\u00e4nyt kilpailua t\u00e4st\u00e4 t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 ravinnonl\u00e4hteest\u00e4, ja on vakava uhka pingviinien selviytymiselle.<\/p>\n\n

\"Javier
\u00a9 Christian \u00c5slund \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

N\u00e4yttelij\u00e4 Javier Bardem katselee myssypingviinej\u00e4 saavuttuaan Etel\u00e4mantereelle Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksella. Retkikunnan tarkoituksena oli tukea suuren mertensuojelualueen perustamista Etel\u00e4mantereen rannikolle.<\/p>\n\n

\"Aftermath
\u00a9 Greenpeace \/ Christian \u00c5slund<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

2005, New Orleans, Yhdysvallat<\/strong> – Katrina-hurrikaani j\u00e4rkytti maailmaa tuhollaan. Useita kaupunkeja upposi paikallisen \u00f6ljyteollisuuden saastuttamaan veteen. T\u00e4m\u00e4 raju myrsky oli traaginen k\u00e4\u00e4nnekohta, joka avasi monien silm\u00e4t ilmastokriisin vakavuudelle. Myrskyn voima ja massiiviset tuhot korostivat s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden yleistymist\u00e4 ja niiden vakavuutta. Se my\u00f6s her\u00e4tti meid\u00e4t siihen, ett\u00e4 ihmisen on puututtava niihin katastrofaalisiin vaikutuksiin, joita l\u00e4mpenev\u00e4ll\u00e4 ilmastolla voi olla yhteis\u00f6ille kaikkialla maailmassa.\u00a0<\/p>\n\n

\"Seismic
\u00a9 Christian \u00c5slund \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

2005, Gr\u00f6nlanninmeri<\/strong> – Vedenalainen kuva norjalaisesta TGS Nopec -yhti\u00f6n aluksesta, joka suorittaa seismisi\u00e4 r\u00e4j\u00e4ytyksi\u00e4 \u00f6ljyn ja kaasun l\u00f6yt\u00e4miseksi Koillis-Gr\u00f6nlannin edustalla. T\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 merenpohjaan l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n kovia r\u00e4j\u00e4hdyksi\u00e4, jotka kuulostavat veden yl\u00e4puolella kahdeksan kertaa kovemmalta kuin suihkumoottorin k\u00e4ynnistyminen. \u00d6ljyn ja kaasun mets\u00e4styksest\u00e4 aiheutuva melu h\u00e4iritsee merkitt\u00e4v\u00e4sti meren eli\u00f6st\u00f6\u00e4, erityisesti valaita, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nt\u00e4 suunnistamiseen ja ravinnon etsimiseen.\u00a0<\/p>\n\n

\"\"<\/figure>\n\n

Christian \u00c5slund on ruotsalainen valokuvajournalisti ja elokuvantekij\u00e4, joka tunnetaan ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6asioiden esille tuomisesta. Ensimm\u00e4isest\u00e4 Greenpeacelle antamastaan toimeksiannosta vuonna 1998 l\u00e4htien, h\u00e4n on ottanut valokuvia, joissa tarinankerronta yhdistyy vahvaan ilmastoaktivismiin. H\u00e4nen kuvansa vangitsevat luonnon kauneuden ja korostavat tarvetta suojella sit\u00e4 tuleville sukupolville.<\/p>\n\n

Greenpeace on yli 50 vuoden ajan k\u00e4ytt\u00e4nyt kuvia ymp\u00e4rist\u00f6rikosten paljastamisene, ilmasto-oikeudenmukaisuuden edist\u00e4miseen ja kiinnitt\u00e4\u00e4kseen huomiota ihmiskunnan suurimpiin kriiseihin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Christian \u00c5slund on toiminut Greenpeacen valokuvaajana jo nelj\u00e4nnesvuosisadan ajan. Pyysimme h\u00e4nt\u00e4 valitsemaan suosikkinsa kuvista, jotka ovat merkinneet h\u00e4nelle eniten. Mik\u00e4 tekee n\u00e4ist\u00e4 kuvista unohtumattomia?<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":59255,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[73,6,59],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-59253","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-greenpeace","tag-maailmanmeret","tag-luonnonmetsa","tag-ilmastokriisinvaikutukset","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59253","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59253"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59253\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":59263,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59253\/revisions\/59263"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/59255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59253"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59253"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59253"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=59253"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}