{"id":59341,"date":"2025-05-06T12:32:11","date_gmt":"2025-05-06T09:32:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=59341"},"modified":"2025-06-17T13:06:54","modified_gmt":"2025-06-17T10:06:54","slug":"elakoon-amazon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/elakoon-amazon\/","title":{"rendered":"El\u00e4k\u00f6\u00f6n Amazon."},"content":{"rendered":"\n

Maailman suurin sademets\u00e4, monimuotoisuuden kulmakivi ja kymmenien miljoonien ihmisten koti on suuressa vaarassa<\/a>. Tutkijat eiv\u00e4t edes ehdi tunnistaa kaikkia mets\u00e4n eli\u00f6lajeja, kun ne jo kuolevat sukupuuttoon ja katoavat maapallolta. Onko kohtalomme kertoa tarinaa aikoinaan el\u00e4neest\u00e4 mahtavasta ekosysteemist\u00e4, jonka ihmisen ahneus tuhosi, vai kerrommeko tulevaisuudessa ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 suojeluvoitosta, joka pelasti \u2013 ei vain miljoonia lajeja \u2013 vaan my\u00f6s meid\u00e4t itsemme?<\/p>\n\n

T\u00e4ss\u00e4 sinulle nelj\u00e4 kiehtovaa (mutta my\u00f6s paikoin hyvin huolestuttavaa) faktaa maailman kauneimmasta mets\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n

\"Aerial
Ilmakuvaa Tapaj\u00f3s-joen suistosta, Amazonilta. Alueella asuvan Sawr\u00e9 Muybu -alkuper\u00e4iskansan koteja ja paikallista luontoa uhkaavat Brasilian valtion suunnitelmat rakentaa alueelle 43 patoa.
\u00a9 Rog\u00e9rio Assis \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

1. Amazon on valtava<\/h3>\n\n

Amazonin sademets\u00e4 on j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n suuri. Sen pinta-ala on 6,7 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 \u2013 mets\u00e4 peitt\u00e4isi alleen l\u00e4hes kaksi kertaa Pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) yhteenlasketun pinta-alan! Sademets\u00e4 ulottuu yhteens\u00e4 yhdeks\u00e4n valtion alueelle, mutta suurin osa mets\u00e4st\u00e4, noin 60 prosenttia, sijaitsee Brasiliassa. Sademets\u00e4ss\u00e4 el\u00e4\u00e4 yli 390 alkuper\u00e4iskansaa<\/a> ja mets\u00e4 on koti yli 40 miljoonalle ihmiselle.<\/p>\n\n

2. Amazon on lajien runsaudensarvi<\/h3>\n\n

Amazonin sademets\u00e4n alueella el\u00e4\u00e4 10 prosenttia kaikista tunnetuista kasvi- ja el\u00e4inlajeista<\/a>. Yhdell\u00e4 hehtaarilla voi el\u00e4\u00e4 jopa 300 puulajia<\/a>! Amazonin sademets\u00e4st\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n tieteelle tuntematon laji joka toinen p\u00e4iv\u00e4<\/a>, toisaalta lajeja my\u00f6s kuolee sukupuuttoon kiihtyv\u00e4\u00e4 tahtia. Monet lajeista ovat uhanalaisia, kuten vaaleanpunainen amazonindelfiini (Inia geoffrensis<\/em>), amazoninmanaatti (Trichechus inunguis<\/em>) ja hyasinttiara (Anodorhynchus hyacinthinus<\/em>)<\/p>\n\n

Ahneet mets\u00e4hakkuut eiv\u00e4t vain tuhoa elinymp\u00e4rist\u00f6, vaan my\u00f6s pirstaloivat sit\u00e4. Pirstaloituneen mets\u00e4n eli\u00f6yhteis\u00f6 on entist\u00e4 herkempi ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille, sill\u00e4 yksil\u00f6iden kulku toisistaan erill\u00e4\u00e4n olevien mets\u00e4palstojen v\u00e4lill\u00e4 estyy pahimmassa tapauksessa kokonaan.<\/p>\n\n

\"Fire
Karjaa mets\u00e4n tilalle raivatulla karjatilalla Candeias do Jamarissa, Rond\u00f4nian osavaltiossa.
Amazonin alueella tapahtuu jatkuvasti laitonta mets\u00e4nraivausta ja polttamista, jota on dokumentoitu Greenpeace Brasilian, Amazon Watchin ja Brasilian ilmasto-observaation j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 ylilennoilla.
\u00a9 Victor Moriyama \/ Amaz\u00f4nia em Chamas<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

3. Amazon varastoi hiilt\u00e4 ja vett\u00e4<\/h3>\n\n

Amazonin sademets\u00e4 on yksi maapallon t\u00e4rkeimmist\u00e4 hiilivarastoista, sill\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n ja kasvillisuuteen on sitoutunut 123 miljardia tonnia hiilt\u00e4<\/a>. Tutkimukset<\/a> kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 mets\u00e4kato- ja mets\u00e4paloalueilla Amazonin sademets\u00e4 vapauttaa hiilt\u00e4 enemm\u00e4n kuin sitoo sit\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ilmastonmuutoksen hillitsemisen sijaan Amazon kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta sek\u00e4 omaa hiljaista tuhoaan.<\/p>\n\n

Viidesosa maailman nestem\u00e4isest\u00e4 makeasta vedest\u00e4 on Amazonin sademets\u00e4n alueella<\/a>. Yksist\u00e4\u00e4n sademets\u00e4n kasvillisuus haihduttaa joka p\u00e4iv\u00e4 20 miljardia tonnia vett\u00e4<\/a>! Kun mets\u00e4peite katoaa hakkuiden ja maastopalojen seurauksena, alueellinen veden kiertokulku h\u00e4iriintyy ja veden haihtuminen v\u00e4henee. T\u00e4m\u00e4 johtaa l\u00e4mp\u00f6tilan nousuun ja sateiden heikkenemiseen \u2013 ja entist\u00e4 suurempaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n mets\u00e4paloja.<\/p>\n\n

\"Scorched
Ilmastonmuutoksen kiihdytt\u00e4m\u00e4 kuivuus, tulipalot ja maatalouden laajeneminen sek\u00e4 laiton kaivostoiminta aiheuttavat tuhoa eri puolilla Amazonia. Riitt\u00e4vien lakien ja valvonnan puuttuminen pahentaa tilannetta, ja erityisesti alueella asuvat alkuper\u00e4iskansat kantavat kriisin pahimmat seuraukset.
\u00a9 Marizilda Cruppe \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

4. Amazon l\u00e4hestyy kriittist\u00e4 keikahduspistett\u00e4<\/h3>\n\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen ja voimalliset hakkuut uhkaavat sademets\u00e4n tasapainoa. Sateiden v\u00e4hentyess\u00e4 sademets\u00e4 alkaa muuttua biodiversiteetilt\u00e4\u00e4n k\u00f6yhemm\u00e4ksi savanniksi \u2013 peruuttamattomasti. Mik\u00e4li mets\u00e4peitteest\u00e4 katoaa 20-25 prosenttia, t\u00e4m\u00e4 nk. keikahduspiste (tipping point<\/em>) ylittyy<\/a>, sill\u00e4 mets\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 kykene tuottamaan riitt\u00e4v\u00e4sti kosteutta pysy\u00e4kseen sademets\u00e4n\u00e4. Olemme hyvin l\u00e4hell\u00e4 kriittist\u00e4 keikahdusta, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sademets\u00e4st\u00e4 on menetetty jo 17 prosenttia<\/a>!<\/p>\n\n

Yksi suurimmista syist\u00e4 tuhoon on karjatalous. Tutkimuksen mukaan<\/a> Brasilian h\u00e4vitetyst\u00e4 sademets\u00e4st\u00e4 90 prosenttia on muutettu laidunmaaksi lihantuotantoa varten. J\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4!<\/p>\n\n

Marraskuussa Brasilian Bel\u00e9miss\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 YK:n COP30 -ilmastokokouksessa maailman johtajat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t toimista ilmastokriisin vastaisessa taistelussa. Koska ilmastokriisin vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo nyt kaikkialla maapallolla, on kokouksella j\u00e4lleen valtavan suuri merkitys tulevaisuudellemme. Allekirjoita vetoomus Amazonin suojelemiseksi<\/a>, toimitamme sen p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille paikan p\u00e4\u00e4lle. Suojellaan Amazonia yhdess\u00e4. El\u00e4k\u00f6\u00f6n Amazon!<\/p>\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailman suurin sademets\u00e4, monimuotoisuuden kulmakivi ja kymmenien miljoonien ihmisten koti on suuressa vaarassa. Alueen uskomattoman rikasta luontoa tuhotaan tehomaatalouden laajenemisen, laittoman kaivostoiminnan ja hakkuiden tielt\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":100,"featured_media":59342,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[72,52,58,84],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-59341","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-alkuperaiskansojenoikeudet","tag-amazon","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-maatalous","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59341","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/100"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59341"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59341\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":59837,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59341\/revisions\/59837"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/59342"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59341"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59341"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59341"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=59341"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}