{"id":59371,"date":"2025-05-14T13:46:39","date_gmt":"2025-05-14T10:46:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=59371"},"modified":"2025-05-14T13:46:42","modified_gmt":"2025-05-14T10:46:42","slug":"amazonin-salatut-ja-uhatut-elaimet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/amazonin-salatut-ja-uhatut-elaimet\/","title":{"rendered":"Amazonin salatut (ja uhatut) el\u00e4imet"},"content":{"rendered":"\n
\"Beauty
\u00a9 Nilmar Lage \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Amazonin sademets\u00e4ss\u00e4 asuu kymmenesosa kaikista tunnetuista kasvi- ja el\u00e4inlajeista<\/a>.<\/strong> T\u00e4m\u00e4n vuoksi Amazon yksi maapallon monimuotoisuuden hot spoteista!<\/p>\n\n

Mutta mist\u00e4 kumman syyst\u00e4 sademets\u00e4n eli\u00f6st\u00f6 on niin monipuolinen?<\/p>\n\n

Vastaus on hyvin yksinkertainen: el\u00e4imet el\u00e4v\u00e4t siell\u00e4 miss\u00e4 on ruokaa eli kasveja, kasvit menestyv\u00e4t parhaiten siell\u00e4 miss\u00e4 on yhteytt\u00e4miseen tarvittavaa valoa ja kosteutta sek\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 Eli\u2026 *rumpujenp\u00e4rin\u00e4\u00e4<\/em>*  \u2026p\u00e4iv\u00e4ntasaajalla! Valon v\u00e4hyyden vuoksi emme koskaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 Suomen leveysasteilla samanlaiseen lajirunsauteen. Maapallon keskeisimm\u00e4t  monimuotoisuuskeskukset, kuten juuri sademets\u00e4t, koralliriutat ja mangrovemets\u00e4t sijaitsevat nimenomaan p\u00e4iv\u00e4ntasaajan alueella.<\/p>\n\n

Amazonin sademets\u00e4n monimuotoisuutta runsastuttaa my\u00f6s alueen muuttumattomuus: sademets\u00e4n historia ylt\u00e4\u00e4 kymmenien miljoonien vuosien p\u00e4\u00e4h\u00e4n!<\/strong> Pysyv\u00e4ss\u00e4 ja stabiilissa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 lajit saavat rauhassa erikoistua omiin ekolokeroihinsa ja muodostaa monimutkaisia ja nerokkaita vuorovaikutussuhteita toistensa kanssa. <\/p>\n\n

Amazonin aluetta tutkitaan my\u00f6s suomalaisten voimin: Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhm\u00e4<\/a> on kartoittanut mets\u00e4n salaisuuksia jo 1980-luvulta alkaen. Amazonin alueelta l\u00f6ydet\u00e4\u00e4nkin edelleen runsaasti tieteelle tuntemattomia lajeja. <\/strong>Kuitenkin, sek\u00e4 l\u00f6ydetyt ett\u00e4 viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t lajit uhkaavat kadota sukupuuttoon ennen kuin ehdimme sanoa A-MA-ZON.<\/p>\n\n

T\u00e4ss\u00e4 viisi esimerkki\u00e4 Amazonin salatuista el\u00e4imist\u00e4, jotka ovat vaarassa h\u00e4vit\u00e4 teollisuus- ja maatalousj\u00e4ttien ahneuden vuoksi. Lue, ihastu ja vaadi sademets\u00e4n suojelua!<\/strong><\/p>\n\n

\"\"
Amazonindelfiini. Peyton Olesen \/ IStock<\/figcaption><\/figure>\n\n

Amazonindelfiini: ERITT\u00c4IN UHANALAINEN<\/h4>\n\n

Amazonindelfiini<\/a> eli boto (Inia geoffrensis<\/em>) on maailman suurin jokidelfiini. Laji tunnetaan erityisesti vaaleanpunaisesta v\u00e4rityksest\u00e4\u00e4n, joka korostuu i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, etenkin koirailla. Mit\u00e4 kirkkaampi v\u00e4ri, sit\u00e4 halutumpi kumppani! Delfiini on hyvin sopeutunut el\u00e4m\u00e4\u00e4n tulvametsiss\u00e4: taipuisan niskan ansiosta delfiini pystyy k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n 90 astetta(!!!) ja liikkumaan ketter\u00e4sti vedenalaisessa viidakossa. Pitk\u00e4 kuono ja tarkka kaikuluotain auttavat sit\u00e4 saalistamaan sameassa vedess\u00e4. Delfiinin kohtalo on tiiviisti sidoksissa Amazonin jokiekosysteemien hyvinvointiin. Laji on vaarassa kadota laittoman pyynnin, jokien saastumisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.<\/p>\n\n

\"\"
Aurinkoaratti. Sander Meertins \/ Alamy Stock Photo<\/figcaption><\/figure>\n\n

Aurinkoaratti: ERITT\u00c4IN UHANALAINEN<\/h4>\n\n

Aurinkoaratti<\/a> (Aratinga solstitialis<\/em>) on kesikokoinen papukaijalaji uskomattoman v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00f6yhenpuvulla. Kirkkaan keltaista, oranssia, vihre\u00e4\u00e4, sinist\u00e4…. Mieti milt\u00e4 h\u00f6yhenpeite n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huomattavasti ihmist\u00e4 kehittyneemm\u00e4ll\u00e4 lintujen v\u00e4rin\u00e4\u00f6ll\u00e4! Aurinkoaratti on eritt\u00e4in sosiaalinen laji ja meille tutun h\u00f6m\u00f6tiaisen tavoin kolopesij\u00e4. H\u00f6m\u00f6tiaisella ja aurinkoaratilla on kolojen lis\u00e4ksi muutakin yhteist\u00e4, nimitt\u00e4in uhanalaisuus. Aurinkoarattia uhkaavat sek\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6n h\u00e4vitt\u00e4minen ett\u00e4 laiton pyydyst\u00e4minen h\u00f6yhen- ja lemmikkikauppaan.<\/p>\n\n

\"\"
Kynnet\u00f6nmanaatti. Diego Grandi \/ Alamy Stock Photo<\/figcaption><\/figure>\n\n

Kynnet\u00f6nmanaatti: VAARANTUNUT<\/h4>\n\n

Kynnet\u00f6nmanaatti<\/a> (Trichechus inunguis<\/em>) on Etel\u00e4-Amerikassa, erityisesti Amazonin alueella, el\u00e4v\u00e4 vesinis\u00e4k\u00e4s, yksi nelj\u00e4st\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevasta sireeniel\u00e4imest\u00e4, eli merenneidoista (lat. siren<\/em>). Se on sukua 1700-luvulla sukupuuttoon kuolleelle stellerinmerilehm\u00e4lle, jonka harvinainen luuranko on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Helsingin luonnontieteellisess\u00e4 museossa. Kynnet\u00f6nmanaatti on pienin kaikista manaattilajeista, kasvaen silti kolme metri\u00e4 pitk\u00e4ksi ja 500 kilon painoiseksi. Se laiduntaa joessa pieniss\u00e4 ryhmiss\u00e4 sy\u00f6den vesikasveja, kuten pistioita ja vesihyasintteja joka p\u00e4iv\u00e4 8 % kehon painostaan. Ihmisen kohdalla t\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 80 kiloinen henkil\u00f6 s\u00f6isi p\u00e4ivitt\u00e4in yli 6 kiloa ruokaa! Kynnet\u00f6nmanaatti on uhanalainen niin mets\u00e4styksen kuin vesiekosysteemien tuhoutumisen takia.<\/p>\n\n

\"\"
Pitk\u00e4h\u00e4nt\u00e4kissa. Abby Darrah \/ Wikimedia Commons<\/figcaption><\/figure>\n\n

Pitk\u00e4h\u00e4nt\u00e4kissa: SILM\u00c4LL\u00c4PIDETT\u00c4V\u00c4<\/h4>\n\n

Pitk\u00e4h\u00e4nt\u00e4kissa eli margay<\/a> (Leopardus wiedii<\/em>) on pienikokoinen villikissa, joka voi viett\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 puissa saalistaen lintuja ja apinoita. Pitk\u00e4h\u00e4nt\u00e4kissa onkin erinomainen kiipeilij\u00e4, ja sen nilkat voivat py\u00f6ri\u00e4 jopa 180 astetta sallien kissan roikkua puussa mit\u00e4 ihmeellisimmiss\u00e4 asennoissa! Laji luokitellaan silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi mets\u00e4hakkuiden ja laittoman turkiskaupan vuoksi. Suojelutoimenpiteisiin kuuluvatkin mets\u00e4k\u00e4yt\u00e4vien s\u00e4ilytt\u00e4minen ja salamets\u00e4styksen suitsiminen. Kukapa ei haluaisi suojella suklaasilm\u00e4ist\u00e4 kissapetoa?<\/p>\n\n

\"Scarlet
Puna-ara.
\u00a9 Rog\u00e9rio Assis \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n

Puna-ara: ELINVOIMAINEN<\/h4>\n\n

Puna-ara<\/a> (Ara macao<\/em>) on suuri, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ja helposti tunnistettava papukaija. Sen vahva kaareva nokka soveltuu erityisen hyvin p\u00e4hkin\u00f6iden ja siementen avaamiseen. Puna-arat voivat sy\u00f6d\u00e4 myrkyllisi\u00e4 hedelmi\u00e4, joita ne neutraloivat savella. Linnut el\u00e4v\u00e4t pareina, pesiv\u00e4t puunkoloissa ja hoivaavat poikasiaan yhdess\u00e4.  Vaikka puna-araa ei luokitella uhanalaiseksi, laiton lemmikkikauppa ja mets\u00e4kato uhkaavat senkin kantoja.<\/p>\n\n

<\/p>\n\n

Jokaisella lajilla on oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Amazonin sademets\u00e4n herk\u00e4ss\u00e4 ekosysteemiss\u00e4. Kun elinymp\u00e4rist\u00f6 tuhoutuu, katoaa samalla monimutkainen vuorovaikutusten verkosto, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 mets\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/strong> Amazon tuhoutuu, koska maatalouden ja teollisuuden j\u00e4tit h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 pala palalta. Suuret globaalit maatalousfirmat, kuten maailman suurin lihantuottaja JBS, kaatavat ja polttavat valtavia mets\u00e4alueita karjateollisuuden tarpeisiin.<\/strong><\/p>\n\n

Suojelemalla Amazonia emme turvaa ainoastaan yksitt\u00e4isten lajien selviytymist\u00e4, vaan vaalimme yht\u00e4 maailman t\u00e4rkeimmist\u00e4 ekosysteemeist\u00e4. <\/strong>Allekirjoita vetoomuksemme<\/a> ja vaadi hallituksia lopettamaan mets\u00e4n tuhoaminen. El\u00e4k\u00f6\u00f6n Amazon.<\/p>\n\n

Psst! Lis\u00e4\u00e4 Amazonin kauniita el\u00e4inlajeja l\u00f6yd\u00e4t <\/em>t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/em><\/a>!<\/em><\/p>\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Amazonin sademets\u00e4ss\u00e4 asuu kymmenesosa kaikista tunnetuista kasvi- ja el\u00e4inlajeista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Amazon yksi maapallon monimuotoisuuden hot spoteista!<\/p>\n","protected":false},"author":100,"featured_media":59372,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[31,1,3],"tags":[52,59,70,68,78,23],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-59371","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-greenpeace","category-ilmastonmuutos","category-metsat","tag-amazon","tag-ilmastokriisinvaikutukset","tag-luontokato","tag-metsakato","tag-monimuotoisuus","tag-sademetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59371","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/100"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59371"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59371\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":59394,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59371\/revisions\/59394"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/59372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59371"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59371"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59371"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=59371"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}