{"id":5938,"date":"2020-10-20T14:28:57","date_gmt":"2020-10-20T11:28:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=5938"},"modified":"2022-11-28T17:33:55","modified_gmt":"2022-11-28T14:33:55","slug":"kaksi-vuotta-ilmastomarssista-mika-muuttui","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/kaksi-vuotta-ilmastomarssista-mika-muuttui\/","title":{"rendered":"Kaksi vuotta ilmastomarssista – mik\u00e4 muuttui?"},"content":{"rendered":"\n

– Se Greta ja sen faija on tulossa toimistolle aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ennen marssia. Ehtisit s\u00e4 Kaisa tulla p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomen ilmastopolitiikasta?<\/em><\/p>\n\n

– \u00c4\u00e4h.. Sori, en m\u00e4 kyll\u00e4 oikein ehtis. Voisit s\u00e4?<\/em><\/p>\n\n

Olisin voinut tavata Greta Thunbergin<\/strong>, kaikessa rauhassa, ennen kuin h\u00e4nest\u00e4 tuli globaalin ilmastoliikkeen kasvot. En ehtinyt, sill\u00e4 minulla oli jotain t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4.

No, sin\u00e4ns\u00e4 se on ihan totta. Minulla oli 1- ja 3-vuotiaat lapset kotona ja omakin ilmastomarssipuhe viimeistelt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Mutta silti.<\/p>\n\n

Toinen huti itselle tuli jo aiemmin. <\/strong>Nimitt\u00e4in kun kollegani Olli joitakin kuukausia aiemmin kertoi, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja kehitysj\u00e4rjest\u00f6t sek\u00e4 Suoma S\u00e1mi Nuorat ( Suomen Saamelaisnuoret) olivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet kutsua koolle ilmastomarssin, vastauksena IPCC:n 1,5\u00b0C raportin julkaisuun, oli oma reaktioni, ett\u00e4 \u00f6\u00f6\u00f6\u2026 mit\u00e4? Massamielenosoitus Suomessa, LOKAKUUSSA? Oletteko tosissanne?

Onneksi olivat. Sill\u00e4 siit\u00e4 tuli suurin Suomessa koskaan j\u00e4rjestetty ilmastomielenosoitus. Alku jollekin uudelle, mit\u00e4 Suomessa ei ennen ollut koettu.
<\/p>\n\n

\"\"
Lokakuun 2018 ilmastomarssin ihmismerta Senaatintorilla. Kuva: Bryan Callaghan \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Tiesin kyll\u00e4, ett\u00e4 IPCC-raportin julkaisu tulisi olemaan iso juttu<\/strong>. Olinhan seurannut raportin valmistumista alusta alkaen, Greenpeace Internationalin IPCC-vastaavana.<\/p>\n\n

Mutta ett\u00e4 se saisi suomalaiset liikkeelle isommin kuin koskaan aiemmin, p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isemmin kuin koskaan aiemmin ja nostaisi ilmastokriisin ratkaisut politiikan kovimpaan ytimeen – sit\u00e4 en osannut aavistaa. Saati sit\u00e4, kuinka tuolloin viel\u00e4 verrattain tuntematon Greta Thunberg saisi miljoonat nuoret ymp\u00e4ri maailman koululakkoilemaan kanssaan ja koskettaisi yli sukupolvien tavalla, joka tekisi ilmastokriisist\u00e4 henkil\u00f6kohtaisemman kuin aiemmin.<\/p>\n\n

\"\"
Greta Thunberg ja ”Warm Our Hearts Not our Planet” -banderolli, jonka Greenpeace ripusti Kallion kirkon torniin hein\u00e4kuussa 2018 viestin\u00e4 Putinin ja Trumpin huippukokoukseen Helsingiss\u00e4. Kuva: Jonne Sippola \/ Greenpece<\/figcaption><\/figure>\n\n

Lokakuun 2018 ilmastomarssi oli suurin koskaan <\/strong>Suomessa j\u00e4rjestetty ilmastomielenosoitus – tuohon menness\u00e4. Noin 12 000 marssijaa oli kuitenkin vasta alkua. My\u00f6hemmin tuli koululaisten massiivinen ilmastolakko, ilmastomarssi II ja taas valtava ilmastolakko. <\/p>\n\n

\"\"
Nuorten ilmastolakku maaliskuussa 2019 sai liikkeelle tuhansia nuoria ymp\u00e4ri Suomen. Kuva: Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Ilmastokriisi t\u00e4ytti vaalipaneelit, lehtien palstat ja kahvip\u00f6yt\u00e4keskustelut. Moni virkamies ja yrityksen edustaja kertoi, kuinka joutui ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vastaamaan tekemisist\u00e4\u00e4n omille lapsilleen: mit\u00e4 oikeastaan teet ilmastokriisin sel\u00e4tt\u00e4miseksi? Teetk\u00f6 varmasti kaikkesi? Oletko osa ongelmaa vai ratkaisua?<\/p>\n\n

Moni mietti ty\u00f6ns\u00e4, asumisensa ja opiskelunsa uudelleen<\/strong>, keskitty\u00e4kseen t\u00e4ysill\u00e4 ilmastokriisin sel\u00e4tt\u00e4miseen. Uusia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja kampanjoita perustettiin.

Ilmastobarometri, tiedebarometri ja muut kyselyt osoittivat suomalaisten vankkaa tukea vahvoille ilmastotoimille. Eri puolilla yhteiskuntaa, monenlaisissa organisaatioissa her\u00e4si uutta uteliaisuutta ja rohkeutta tarkastella omaa roolia tuorein silmin. Voitaisiinko sittenkin tehd\u00e4 enemm\u00e4n? Paljon enemm\u00e4n? Paljon nopeammin? Mik\u00e4 meit\u00e4 est\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n

Kun IPCC:n raportti julkaistiin, silloinen ymp\u00e4rist\u00f6ministeri <\/strong>vakuutteli<\/strong><\/a>, ett\u00e4 Suomen tavoitteet olivat jo kohdillaan, eik\u00e4 kirist\u00e4misen varaa ollut<\/strong>. Suomalaiset eiv\u00e4t kuitenkaan tyytyneet t\u00e4h\u00e4n, vaan vaativat tavoitteet linjaan 1,5\u00b0C l\u00e4mpenemisrajan kanssa. <\/p>\n\n

Reilu puoli vuotta ja yhdet vaalit my\u00f6hemmin, Suomen hiilineutraaliustavoitetta oli aikaistettu per\u00e4ti vuosikymmenell\u00e4, yhdeksi maailman vahvimmista. Hiilineutraaliutta tavoitellaan nyt vuoteen 2035 menness\u00e4, kuten Suomen ilmastopaneeli hallitukselle suositti. Ja suomalaisten vahvalle enemmist\u00f6lle tavoite sopii<\/a>. Suomen tavoitteesta tuli kansainv\u00e4linen uutinen.<\/p>\n\n

\"\"
P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marin kertomassa Suomen ilmastotavoitteesta t\u00e4ydelle salille New Yorkissa, Columbian huippuyliopistossa, kuvituksenaan kuva ilmastomarssilta. Kuva: Kuvakaappaus HS:n jutusta (HS 7.3.2020) https:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/art-2000006431356.html<\/figcaption><\/figure>\n\n

Ent\u00e4 sitten? Miss\u00e4 itse teot?<\/strong><\/h2>\n\n

Hallitus on taivaltanut nyt l\u00e4hes puolitoista vuotta. Paljon on kyselty, miss\u00e4 teot viipyv\u00e4t.<\/p>\n\n

\u201cIlmastohallituksen\u201d ensimm\u00e4inen vuosi<\/a><\/strong> oli p\u00e4\u00e4ministerin eroineen ja ministerivaihdoksineen aikamoista turbulenssia, eik\u00e4 koronakriisi ainakaan helpottanut hallituksen ty\u00f6t\u00e4. Ilmastoa ei unohdettu, mutta isot teot olivat v\u00e4hiss\u00e4. Korona-elvytyst\u00e4 suunnattiin hyviin ilmastotoimiin, mutta my\u00f6s ristiriitaisiin<\/a> toimiin.<\/p>\n\n

Syksyn energiaverouudistuksesta j\u00e4i samanlainen maku: fossiilitukia kyll\u00e4 karsittiin, mutta niit\u00e4 my\u00f6s j\u00e4i – r\u00e4ikeimp\u00e4n\u00e4 turpeelle. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppakompensaatio nykymuotoisena p\u00e4\u00e4tettiin onneksi lakkauttaa.<\/p>\n\n

Hallitus on halunnut<\/a> valtio-omisteiset yhti\u00f6t ilmasto- ja luontoratkaisujen etulinjaan. Samaan aikaan Suomella omistajana ei ollut poikkipuolista sanaa, kun valtionyhti\u00f6 Fortumin tyt\u00e4ryhti\u00f6 Uniper avasi uuden hiilivoimalan Saksaan ja hankaloittaa hiilen alasajoa Hollannissa korvausvaatimuksineen. <\/p>\n\n

Me j\u00e4rjest\u00f6t teimme itse harjoituksen siit\u00e4, milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi, jos hallitus todella edellytt\u00e4isi, ett\u00e4 Finnair<\/a>, Vapo<\/a>, Neste<\/a>, Fortum<\/a> ja Kemijoki<\/a> ottavat omistajaohjauksen tosissaan. (Spoiler: aika erilaiselta kuin nyt)<\/p>\n\n

\"\"
Puolueiden edustajat kirjoittamassa vastauksiaan lokakuun 2018 ilmastomarssin tarkkoihin kysymyksiin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten aikatauluista ym. Kuva: Jonne Sippola \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Marssimmeko turhaan?<\/strong><\/h2>\n\n

Ilmastop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, mutta yh\u00e4 aivan liian hitaasti ja varovasti. Korona-toimet ovat avanneet silm\u00e4t meill\u00e4 ja muualla huomaamaan, miten radikaaleihin toimiin hallitukset kykenev\u00e4tk\u00e4\u00e4n, kun kriisi tunnistetaan kriisiksi. Vastaavaan mielenlaatuun on ilmasto- ja luontokriisien sel\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 viel\u00e4 matkaa.<\/p>\n\n

Marssimmeko siis turhaan? Emme. Meid\u00e4n on marssittava viel\u00e4 paljon lis\u00e4\u00e4: Annettava joukkovoimamme n\u00e4ky\u00e4 kaduilla, suorina viestein\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille, ty\u00f6paikoillamme, kouluissamme, kahvip\u00f6ydiss\u00e4mme ja omissa teoissamme. Toimia, kun planeetta olisi tulessa, sill\u00e4 se on. Kriisi pahenee parhaillaan kuta kuinkin pahimpien ennusteiden mukaan \u2013 samaan aikaan kun ilmastoratkaisut ovat realistisempia kuin koskaan.<\/p>\n\n

\"\"
Suomen saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laitin puhe ei j\u00e4tt\u00e4nyt ket\u00e4\u00e4n kylm\u00e4ksi. Kuva: Jonne Sippola \/ Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

Ilmastotoimia on helppo kannattaa periaatteellisella tasolla<\/strong>, mutta kun aletaan kajota \u201ckansallisiin intresseihin\u201d, ty\u00f6paikkoihin ja elinkeinoihin, kulutustottumuksiin ja saavutettuihin etuihin, on eri \u00e4\u00e4ni kellossa.<\/p>\n\n

Siksi onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistuttaa yh\u00e4 uudelleen asioista, joista olemme olleet yht\u00e4 mielt\u00e4<\/strong>. Siit\u00e4, mink\u00e4 \u00e4\u00e4rell\u00e4 tulimme yhteen lokakuussa 2018 ja monta kertaa sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n

\"\"
Nuoret ilmastolakkoilijat Tuomiokirkon portailla 2019. Kuva: Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n\n

Kun homma t\u00f6kkii, ei j\u00e4\u00e4d\u00e4 sutimaan, vaan puhutaan rehellisesti siit\u00e4, mik\u00e4 meit\u00e4 est\u00e4\u00e4 – vaikka se vaatisikin ep\u00e4miellytt\u00e4vien totuuksien kohtaamista. Ei v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 toisten huolia, vaan kuullaan niit\u00e4, ratkotaan niit\u00e4.

Korona-rajoitukset ovat vieneet mahdollisuudet suurten mielenosoitusten j\u00e4rjest\u00e4miseen<\/strong>, mutta tukea ja vaatimuksia ilmastotoimille voi osoittaa my\u00f6s muilla keinoin \u2013 ihan jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 puhuu ja kirjoittaa asiasta. Tunteita kaihtamatta<\/em><\/strong>.<\/p>\n\n

Vaikuttavin kirjoitus, jonka itse olen lukenut pitk\u00e4\u00e4n aikaan, on t\u00e4m\u00e4 palkitun australialaisen IPCC-ilmastotutkija Jo\u00eblle Gergis\u2019n hyvin henkil\u00f6kohtainen essee: \u201cThe great unravelling: ’I never thought I\u2019d live to see the horror of planetary collapse<\/strong><\/a>\u201d.<\/p>\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 edess\u00e4<\/h2>\n\n

Hallituksella on viel\u00e4 mahdollisuus lunastaa lupauksiaan<\/strong> ilmastohallituksena, joka vastaa kansalaisten huoleen, mm.:<\/p>\n\n