{"id":5966,"date":"2020-10-29T14:30:32","date_gmt":"2020-10-29T11:30:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=5966"},"modified":"2023-04-11T15:34:09","modified_gmt":"2023-04-11T12:34:09","slug":"luonnon-monimuotoisuuden-suojelu-ja-ilmastoteot-kulkevat-kasi-kadessa-emme-voi-ratkaista-yhta-ilman-toista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/luonnon-monimuotoisuuden-suojelu-ja-ilmastoteot-kulkevat-kasi-kadessa-emme-voi-ratkaista-yhta-ilman-toista\/","title":{"rendered":"Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmastoteot kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 \u2013 emme voi ratkaista yht\u00e4 ilman toista"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Viime viikolla EU-maiden ministerit vahvistivat tukevansa vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa. Kyseess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s, sill\u00e4 maailman monimuotoisuuden tila on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 askel siihen, kun maat ensi vuonna neuvottelevat YK:n monimuotoisuussopimuksen uusista tavoitteista. Suomen tulee aloittaa ty\u00f6 monimuotoisuuden suojelemiseksi my\u00f6s paikallisesti.<\/em><\/p>\n\n<p>Viime perjantaina EU-maiden ministerit vahvistivat tukevansa Euroopan komission kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 <a href=\"https:\/\/eur-lex.europa.eu\/resource.html?uri=cellar:a3c806a6-9ab3-11ea-9d2d-01aa75ed71a1.0006.02\/DOC_1&amp;format=PDF\">uutta strategiaa<\/a> Euroopan biodiversiteetin tilan parantamiseksi vuoteen 2030 menness\u00e4. Strategian tukeminen on t\u00e4rke\u00e4 poliittinen signaali.<\/p>\n\n<p>Uusi biodiversiteettistrategia on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4, ja se linkittyy l\u00e4heisesti moniin muihin EU:n k\u00e4ynniss\u00e4 oleviin prosesseihin, kuten mets\u00e4strategiaan, yhteiseen maatalouspolitiikkaan, uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin kest\u00e4vyyskriteereihin sek\u00e4 nk. LULUCF-asetukseen. N\u00e4m\u00e4 kaikki tulevat p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi viimeist\u00e4\u00e4n ensi vuoden aikana.<\/p>\n\n<p>Suomen tulee tukea vahvaa biodiversiteettistrategiaa, jolla varmistetaan luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6, suojelu ja ennallistaminen niin Euroopassa kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Kuten ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri <strong>Krista Mikkonen<\/strong> toteaa <a href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/en\/-\/1410903\/minister-mikkonen-to-eu-environment-council-in-luxembourg-european-climate-law-and-biodiversity-strategy-on-the-agenda\">valtioneuvoston tiedotteessa<\/a>: luonto ei odota eik\u00e4 luonnon kanssa voi neuvotella.<\/p>\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large  caption-style-medium caption-alignment-center\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"474\" src=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/12fd3051-itkonrinne-2-copy-1024x474.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5972\" srcset=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/12fd3051-itkonrinne-2-copy-1024x474.jpg 1024w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/12fd3051-itkonrinne-2-copy-300x139.jpg 300w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/12fd3051-itkonrinne-2-copy-768x355.jpg 768w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/12fd3051-itkonrinne-2-copy-1536x710.jpg 1536w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/12fd3051-itkonrinne-2-copy-510x236.jpg 510w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/12fd3051-itkonrinne-2-copy.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>&nbsp;Luonnontilaisen kaltaista vanhaa mets\u00e4\u00e4 Paltamossa UPM:n hakkuusuunnitelmakohteella. Kuvan mets\u00e4 on uhanalaisten lajien elinymp\u00e4rist\u00f6 ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 FSC-mets\u00e4sertifioinnissa aina s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4n mets\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n. 28. lokakuuta 2020 UPM aloitti silti hakkuut mets\u00e4ss\u00e4. Greenpeacen puututtua asiaan hakkuu keskeytettiin.<br>Luontokadon torjunta edellytt\u00e4\u00e4 vanhojen metsien suojelua. Kuva: Ari Aalto<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Miksi vahva biodiversiteettistrategia on t\u00e4rke\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n<p>Maailman monimuotoisuuden tila on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4. YK toteaa <a href=\"https:\/\/www.cbd.int\/gbo5\">uudessa monimuotoisuusraportissaan<\/a>, ett\u00e4 olemme ep\u00e4onnistuneet kaikissa tavoitteissamme pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monimuotoisuuden v\u00e4heneminen maailmassa.<\/p>\n\n<p>Maa- ja merialueiden lis\u00e4\u00e4ntynyt k\u00e4ytt\u00f6paine, luonnonvarojen liiallinen hy\u00f6dynt\u00e4minen, saastuminen, vieraslajit ja ilmastonmuutos ovat t\u00e4m\u00e4n ep\u00e4onnistumisen taustalla. Lis\u00e4ksi monimuotoisuus- ja ilmastokriisit linkittyv\u00e4t toisiinsa, toinen toisiaan vahvistaen. Ilmastonmuutos nopeuttaa nykyisten elinymp\u00e4rist\u00f6jen tuhoutumista kuivuuden, tulvien ja maastopalojen kautta, ja samaan aikaan luonnonvarojen kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6 kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta, esimerkiksi v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hiilinieluja ja tuottamalla lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n<p>Muutos on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kaikkialla, ja sukupuutto uhkaa laajempaa lajijoukkoa kuin koskaan aiemmin. Viimeisen 40 vuoden aikana luonnonvaraisten kasvien ja el\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pienentynyt 60 prosenttia ihmisen toiminnan seurauksena, selvi\u00e4\u00e4 <a href=\"https:\/\/livingplanet.panda.org\/en-us\/\">WWF:n tuoreesta selvityksest\u00e4<\/a>. Samaa viesti\u00e4 toistaa my\u00f6s valtioidenv\u00e4linen tiedepaneeli IPBES, joka totesi <a href=\"https:\/\/ipbes.net\/global-assessment\">viimeisimm\u00e4ss\u00e4 raportissaan<\/a>, ett\u00e4 ellemme muuta ratkaisevasti toimintatapojamme, emme tule saavuttamaan tavoitteita luonnon suojelemiseksi ja luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6ksi vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n\n<p>My\u00f6s Suomen biodiversiteettistrategian <a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162392\/VNTEAS_2020_36.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">loppuarvio<\/a>&nbsp; on karua luettavaa: monimuotoisuuden v\u00e4heneminen n\u00e4kyy my\u00f6s meill\u00e4. Uhanalaisten lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 mitattuna heikkeneminen on jopa nopeutunut. Suomessa eniten uhanalaisia lajeja ja elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 on mets\u00e4- ja perinneymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. EU biodiversiteettistrategiassa erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin tavoite suojella tiukasta Euroopan viimeiset vanhat ja ikimets\u00e4t vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large  caption-style-medium caption-alignment-center\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"767\" src=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/206b891b-aita_kaakkurivaara_hakattu_kuvio_68_varrion_yhteismetsa_drone-28-1024x767.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5974\" srcset=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/206b891b-aita_kaakkurivaara_hakattu_kuvio_68_varrion_yhteismetsa_drone-28-1024x767.jpg 1024w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/206b891b-aita_kaakkurivaara_hakattu_kuvio_68_varrion_yhteismetsa_drone-28-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/206b891b-aita_kaakkurivaara_hakattu_kuvio_68_varrion_yhteismetsa_drone-28-768x576.jpg 768w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/206b891b-aita_kaakkurivaara_hakattu_kuvio_68_varrion_yhteismetsa_drone-28-1536x1151.jpg 1536w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/206b891b-aita_kaakkurivaara_hakattu_kuvio_68_varrion_yhteismetsa_drone-28-2048x1535.jpg 2048w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/206b891b-aita_kaakkurivaara_hakattu_kuvio_68_varrion_yhteismetsa_drone-28-1823x1366.jpg 1823w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/206b891b-aita_kaakkurivaara_hakattu_kuvio_68_varrion_yhteismetsa_drone-28-454x340.jpg 454w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Syksyll\u00e4 2019 avohakattua ja aurattua luonnontilaista satoja vuosia vanhaa ikimets\u00e4\u00e4 Pohjois-Sallassa.<br>Hakkuu samassa mets\u00e4ss\u00e4 jatkui vuonna 2020. Hakkuissa h\u00e4vitettiin kymmeni\u00e4 uhanalaisten ja punaisen listan lajien esiintymi\u00e4. Kuva: Jani Sipil\u00e4 \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Mist\u00e4 EU:n biodiversiteettistrategiassa on kyse?<\/strong><\/h2>\n\n<p>Strategian nimi, \u201dLuonto takaisin osaksi el\u00e4m\u00e4\u00e4mme\u201d, on lupaava. Strategia korostaa, ett\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyy tuoda monimuotoisuuskysymykset kiireellisesti osaksi kaikkea yhteiskunnallista toimintaa.<\/p>\n\n<p>Strategia ehdottaa mm. seuraavaa:<\/p>\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Suojelun kehitt\u00e4minen:<\/strong> suojelualueverkoston kehitt\u00e4minen ja laajentaminen sek\u00e4 luonnon ennallistamissuunnitelman laatiminen. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n suojelualan nostamisen 30 prosenttiin niin maa- kuin merialueilla siten, ett\u00e4 10 prosenttia on tiukasti suojeltu. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain vain kolme prosenttia maa-alueista ja yksi prosentti EU:n merialueista on tiukasti suojeltu. EU:n j\u00e4ljell\u00e4 olevat aarnio- ja ikimets\u00e4t tulevat tiukan suojelun piiriin.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Luonto takaisin maatalousmaille<\/strong>. Tavoite on mm. v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kemiallisten torjunta-aineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 50 prosenttia, siirt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 prosenttia maatalousmaasta yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n monimuotoisia maisemapiirteit\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 luomutuotannon alaa 25 prosenttiin viljelyalasta.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Maaper\u00e4n ja maaper\u00e4ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.<\/strong> Maaper\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 uusiutumaton luonnonvara, jonka huonontumisella on huomattava vaikutus ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja talouteen. Maaper\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 hiilivarasto. Komissio p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 vuonna 2021 toimenpiteit\u00e4, joilla on tarkoitus turvata maaper\u00e4n hedelm\u00e4llisyys, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eroosiota ja lis\u00e4t\u00e4 orgaanista ainesta.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Euroopan metsien lis\u00e4\u00e4minen.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n osana vuonna 2021 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ehdotusta EU:n mets\u00e4strategiaksi. Tavoite on istuttaa kolme miljardia uutta puuta ekologisia periaatteita noudattaen vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Arvioida biomassan tarjonta ja kysynt\u00e4<\/strong> EU:ssa ja maailmanlaajuisesti osana energiantuotantoratkaisuja.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Meriekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.<\/strong> Tavoite on varmistaa merten luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6, ja saada laittomille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ille nollatoleranssi. EU sitoutuu my\u00f6s ponnistelemaan maailman merten suojelun puolesta YK:n merisopimusneuvotteluissa ja Etel\u00e4isen j\u00e4\u00e4meren suojelukomissiossa. Tutkijoiden mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia merist\u00e4 pit\u00e4isi rajata kokonaan teollisen toiminnan ulkopuolelle vuoteen 2030 menness\u00e4, mutta nykyisin esimerkiksi tuhoisa tehokalastus on mahdollista jopa mertensuojelualueilla.<\/li>\n<\/ul>\n\n<p>Lis\u00e4ksi toimenpiteit\u00e4 listataan makean veden ekosysteemien suojelemiseksi ja tilan ennallistamiseksi, kaupunkialueiden viherrytt\u00e4miseksi, saastumisen v\u00e4hent\u00e4miseksi sek\u00e4 haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Strategiassa halutaan my\u00f6s tehd\u00e4 yritystoiminnan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 toimenpiteet ovat kattavia ja kannatettavia. Haaste tulee olemaan se, kuinka n\u00e4m\u00e4 saadaan viety\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 haaste on EU:ssa tiedossa ja siihen haetaan ratkaisuja. Samalla on my\u00f6s tarkoitus tehostaa EU:n ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa ja valvontaa.<\/p>\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large  caption-style-medium caption-alignment-center\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/1e0f1846-gp1sudvr_medium_res-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5978\" srcset=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/1e0f1846-gp1sudvr_medium_res-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/1e0f1846-gp1sudvr_medium_res-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/1e0f1846-gp1sudvr_medium_res-768x512.jpg 768w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/1e0f1846-gp1sudvr_medium_res-510x340.jpg 510w, https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2020\/10\/1e0f1846-gp1sudvr_medium_res.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>N\u00e4kym\u00e4 Svalbardissa, Arktiksella. Greenpeacen tutkijat ja aktivistit matkustivat syyskuun lopussa Arktikselle dokumentoimaan historiallista j\u00e4\u00e4minimi\u00e4 ja tutkimaan alueen lajistoa. Hyvinvoivat meret sitovat ja varastoivat hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4. Tutkijoiden mukaan Arktis on yksi eniten suojelua tarvitsevista alueista, sill\u00e4 sen vaikutus ilmastoon on suuri. Kuva: Daniella Zalcman \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Mit\u00e4 meid\u00e4n tulisi tehd\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n<p>Luonnon monimuotoisuus ja sen tila pit\u00e4isi olla t\u00e4rkein p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoamme ohjaava kompassi.&nbsp;<\/p>\n\n<p>Ekosysteemien tila muodostaa nimitt\u00e4in reunaehdot my\u00f6s omalle selviytymisellemme. Monimuotoiset mets\u00e4t, meret ja suot ovat t\u00e4rkeimm\u00e4t liittolaisemme niin ilmastonmuutoksen kuin pandemioidenkin torjunnassa. Ja, koska talous kiinnostaa, niin monimuotoisuuden ohittaminen kurjistaa my\u00f6s pankkitili\u00e4. Vakuutusyhti\u00f6 <a href=\"https:\/\/www.swissre.com\/media\/news-releases\/nr-20200923-biodiversity-and-ecosystems-services.html\">Swiss Ren mukaan<\/a> yht\u00e4 viidest\u00e4 maailman valtioista uhkaa ekosysteemien romahtaminen ja t\u00e4ll\u00e4 on huomattavia taloudellisia seuraamuksia. Lis\u00e4ksi yli puolet maailman bruttokansantuotteesta riippuu hyvin toimivista ekosysteemeist\u00e4.<\/p>\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Viimeist\u00e4\u00e4n yll\u00e4 olevista esimerkeist\u00e4 pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 selv\u00e4ksi, ett\u00e4 kun puhumme luonnon monimuotoisuuden h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4, tai ilmastonmuutoksesta, emme puhu ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista. Puhumme eksistentiaalisesta uhasta, joka koskettaa ennen kaikkea meit\u00e4 itse\u00e4mme, ja kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 rakastamme.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n<p>Joku voi viel\u00e4 muistaa, ett\u00e4 luontokato piti taklata jo vuoteen 2010 menness\u00e4, ja sitten 2020 menness\u00e4. Nyt, vuonna 2020, kun luontokato entisest\u00e4\u00e4n vain kiihtyy, olemme asettamassa takarajaa vuoteen 2030. \u201dAina on kymmenen vuotta lis\u00e4\u00e4 aikaa\u201d, kunnes ei en\u00e4\u00e4 ole. Toivon sinun, minun, lapseni ja meid\u00e4n kaikkien puolesta, ett\u00e4 tulevalla vuosikymmenell\u00e4 todella laitamme luonnon takaisin osaksi el\u00e4m\u00e4\u00e4mme.<\/p>\n\n<p>Suomen tulee tukea vahvaa EU-biodiversiteettistrategiaa. Suomi tulisi my\u00f6s johtaa maailman merten suojelua EU:ssa ja YK:ssa. Vahva YK:n mertensuojelusopimus on ainutkertainen mahdollisuus suojella el\u00e4m\u00e4\u00e4 maailman merill\u00e4, ja sen toteutumiseksi tarvitaan poliittista johtajuutta etenkin ulkoministeri <strong>Pekka Haavistolta<\/strong>.<\/p>\n\n<p>Paikallisesti hyv\u00e4 alku olisi, jos Suomen eduskunta antaisi Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteelle sen ansaitseman tuen ja kielt\u00e4isi lajikatoa lis\u00e4\u00e4v\u00e4t avohakkuut yhteisiss\u00e4 metsiss\u00e4mme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viime viikolla EU-maiden ministerit vahvistivat tukevansa vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa. Kyseess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s, sill\u00e4 maailman monimuotoisuuden tila on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 askel siihen, kun maat ensi vuonna neuvottelevat&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":5972,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[4,3],"tags":[25,23,71,60],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-5966","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-meret","category-metsat","tag-suojellaanmeret","tag-sademetsat","tag-suojellaanmetsat","tag-ilmastopolitiikka","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5966","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5966"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5966\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":53787,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5966\/revisions\/53787"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5972"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5966"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5966"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5966"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=5966"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}