{"id":6000,"date":"2020-11-03T10:00:07","date_gmt":"2020-11-03T07:00:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=6000"},"modified":"2023-01-09T16:35:48","modified_gmt":"2023-01-09T13:35:48","slug":"fortum-edistaa-fossiili-investointeja-atlantin-molemmin-puolin-ja-lobbaa-maakaasuun-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/energia\/fortum-edistaa-fossiili-investointeja-atlantin-molemmin-puolin-ja-lobbaa-maakaasuun-puolesta\/","title":{"rendered":"Fortum edist\u00e4\u00e4 fossiili-investointeja Atlantin molemmin puolin ja lobbaa maakaasuun puolesta"},"content":{"rendered":"\n

Suomen valtionyhti\u00f6 Fortumin vaikutusvalta Euroopan energiapolitiikkaan kasvoi kertaheitolla kun yhti\u00f6 osti saksalaisen energiaj\u00e4tti Uniperin.

Yhdess\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6ns\u00e4 Uniperin kanssa Fortum on edist\u00e4nyt visiotaan puhtaammasta maailmasta avaamalla uuden Datteln 4 -hiilivoimalan<\/a> viime kes\u00e4n\u00e4. Harva on kuitenkaan viel\u00e4 kuullut siit\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4 investointeja fossiilisiin on tulossa. N\u00e4iden investointien my\u00f6t\u00e4 Espoon Keilaniemess\u00e4, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksik\u00f6n n\u00e4enn\u00e4isess\u00e4 valvonnassa, teht\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat Saksan lis\u00e4ksi my\u00f6s Kanadassa.

Molemmat n\u00e4ist\u00e4 toisiinsa kietotuneista hankkeista kiihdytt\u00e4v\u00e4t ilmastokriisi\u00e4. <\/strong>Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi fossiilisesta kaasusta on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon. T\u00e4ll\u00e4 vuosikymmennell\u00e4 kaasun p\u00e4\u00e4st\u00f6jen olisi laskettava 40 prosenttia, jos 1,5 asteen tavoitetta edes yritet\u00e4\u00e4n saavuttaa<\/a>. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa jokainen uusi investointi fossiilisiin on vedonly\u00f6nti\u00e4 sen puolesta, ettei ilmastokriisi\u00e4 edes yritet\u00e4 hillit\u00e4.

Kaiken t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Fortumin tyt\u00e4ryhti\u00f6 Uniper lobbaa edelleen fossiilisen kaasun puolesta EU-tasolla.<\/strong> Uniper yritt\u00e4\u00e4 saada kaasua osaksi EU:n kest\u00e4v\u00e4n rahoituksen taksonomiaa.<\/strong><\/p>\n\n

\"\"
 Fortumin tyt\u00e4ryhti\u00f6 Uniper suunnittelee Saksan pohjoisrannikolle Wilhemshaveniin uutta fossiilisen kaasun tuontiterminaalia. Terminaali halutaan rakentaa Vattimeren kansallispuiston ja EU:n lintudirektiivin suojelemien alueiden l\u00e4heisyyteen. Muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuvan taustalla n\u00e4kyy uusi terminaali, jos Uniper saa tahtonsa l\u00e4pi. Kuva: Bernd Lauter \/ Greenpeace<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Uusi fossiilisen nestem\u00e4isen kaasun eli LNG:n tuontiterminaali Saksaan<\/strong><\/p>\n\n

\"\"
Fortumin lippu on maailmankiertueella paikoissa, joissa valtionyhti\u00f6mme kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastokriisi\u00e4. Lippu k\u00e4vi my\u00f6s Wilhelmshavenissa Saksassa, jonne uusi LNG-terminaali olisi m\u00e4\u00e4r\u00e4 rakentaa. Kuva: Bernd Lauter \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Uniper on investoimassa arvioista riippuen 400\u2013800 miljoonaa euroa<\/a> uuteen nesteytetyn fossiilisen kaasun tuontiterminaaliin. T\u00e4m\u00e4n Pohjanmeren rannalle Ala-Saksin osavaltioon rakennettavan kaasuterminaalin olisi m\u00e4\u00e4r\u00e4 Uniperin mukaan valmistua vuonna 2023<\/a>. 

Terminaalin kautta Saksaan tuotaisiin per\u00e4ti 9,9 miljardia kuutiometri\u00e4 (bcm\/y) fossiilista kaasua vuodessa. Samalla se on suurin Eurooppaan suunnitteilla olevista LNG-terminaaleista<\/a> (ks. s. 13). Vertailun vuoksi: vuonna 2019 EU:ssa kulutettiin 482 miljardia kuutiometri\u00e4 kaasua<\/a>. 

Saksalaisen ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 Deutsche Umwelthilfen mukaan<\/a> nesteytetty\u00e4 maakaasua tuotaisiin Wilhelmshaveniin todenn\u00e4k\u00f6isesti Yhdysvalloista, Kanadasta ja Qatarista.   

Vaikka hankkeella ei viel\u00e4 ole tarvittavia lupia eik\u00e4 Wilhelmshavenin rakentaminen ole varmaa, Fortumin tyt\u00e4ryhti\u00f6 hakee parhaillaan sitovia ostotarjouksia Wilhelmshaveniin tuotavalle kaasulle. 

<\/a>Kaiken lis\u00e4ksi terminaalia ollaan rakentamassa Vattimeren kansallispuiston ja EU:n lintudirektiivin suojaamien alueiden v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen.<\/a><\/p>\n\n

Kymmenill\u00e4 miljardeilla kaasua Kanadasta<\/strong><\/p>\n\n

Kuten todettua \u2013 yksi todenn\u00e4k\u00f6inen l\u00e4hde Fortumin Saksaan tuomalle kaasulle olisi Kanada. Goldboroon Kanadan it\u00e4rannikolle Nova Scotiaan on suunitteilla j\u00e4ttim\u00e4inen nesteytetyn maakaasun vientiterminaali. <\/p>\n\n

Kanadalainen Pieridae Energy solmi vuonna 2013<\/a> energiayhti\u00f6 E-Onin, (joka sittemmin jakautui E-Oniin ja roskapankki Uniperiin), kanssa sopimuksen viiden miljoonan tonnin LNG-m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (n. seitsem\u00e4n miljardia kuutiota kaasua) vuosittain, mik\u00e4 vastaa puolta koko laitoksen vuosituotannosta. Sopimuksen kesto on 20 vuotta, ja julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan se on arvoltaan 35 miljardia dollaria<\/a>.<\/p>\n\n

Vuoden 2013 j\u00e4lkeen hanke on edennyt ysk\u00e4hdellen aina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Hanke etenee Uniperin sopimuksen sek\u00e4 Saksan valtion miljardiluokan lainatakauksen<\/a> turvin. Toistaiseksi t\u00e4m\u00e4 lainatakaus on kuitenkin vasta aiesopimuksen muodossa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kaasun toimitukset Goldborosta alkaisivat vuonna 2025 tai 2026<\/a>. Fortum toisi siis v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoteen 2045 asti miljardeja kuutioita ilmastokriisi\u00e4 ruokkivaa kaasua Kanadasta.<\/strong><\/p>\n\n

Mist\u00e4 kaasu sitten Kanadan it\u00e4rannikolle Nova Scotiaan tulisi? Saksan mahdollisen lainatakauksen ehtona on se, ett\u00e4 kaasu olisi \u201cperinteist\u00e4\u201d maakaasua eik\u00e4 vesis\u00e4r\u00f6tyksen avulla hankittua liuskekaasua. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole kanadalaisten ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen mukaan<\/a> mahdollista. Itse asiassa suurin osa kaasusta olisi nimenomaan vesis\u00e4r\u00f6tyksell\u00e4 hankittavaa liuskekaasua. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen<\/a> mukaan suurin osa viimeaikaisesta metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen massiivisesta kasvusta johtuu \u00f6ljyn- ja kaasunporauksen yhteydess\u00e4 tapahtuvista metaanivuodoista, ja suurin osa n\u00e4ist\u00e4 puolestaan tapahtuu nimenomaan Yhdysvaltain ja Kanadan liuskekaasukentill\u00e4.<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4n takia yli 100 kanadalaista ja eurooppalaista ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 sek\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen edustajaa vetosi syyskuun lopussa Saksan hallitukseen<\/a>, ett\u00e4 aiesopimus lainatakuista hyl\u00e4tt\u00e4isiin. <\/p>\n\n

Saksan hallituksen lis\u00e4ksi my\u00f6s Suomen hallituksen olisi syyt\u00e4 her\u00e4t\u00e4 siihen, mit\u00e4 valtionyhti\u00f6mme on tekem\u00e4ss\u00e4<\/strong>. Omistajaohjauksen periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen<\/a> mukaan valtionyhti\u00f6iden on otettava huomioon Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ilmastonl\u00e4mpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 investoinnit fossiilisiin eiv\u00e4t ole linjassa t\u00e4m\u00e4n kanssa. Mallia Marinin hallitus voi ottaa esimerkiksi Ranskasta. Lokakuun lopussa Ranskan hallitus esti osa-omistamaansa energiayhti\u00f6 Engiet\u00e4 viimeistelem\u00e4st\u00e4 sopimusta yhdysvaltalaisen LNG-yhti\u00f6n kanssa<\/a> liuskekaasukenttien metaanivuotojen vuoksi.<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4 hanke voidaan viel\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Viimeinen investointip\u00e4\u00e4t\u00f6s on Pieridae Energyn mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4 tehd\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n ensi vuoden hein\u00e4kuuhun menness\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n

Lobbausta kaasun puolesta<\/strong><\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4n vuoden lokakuussa 57 eurooppalaista kaasujohtajaa l\u00e4hetti kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelille sek\u00e4 Saksan valtionvarainministeri Peter Altmaierille. Yksi kirjeen allekirjoittaneista on Uniperin toimitusjohtaja Andreas Schierenbeck.
<\/p>\n\n

<\/p>\n\n

L\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kirjeess\u00e4<\/a> kaasulobbarit vaativat kaasulle tunnustusta. Lobbareiden mukaan fossiilisella kaasulla on t\u00e4rke\u00e4 osa EU:n hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. EU:ssa luodaan parhaillaan taksonomiaa<\/a>, eli kest\u00e4v\u00e4n talouden luokitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jonka avulla sijoittajien investointeja koitetaan ohjata ilmaston ja ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4viin hankkeisiin. Fortumin tyt\u00e4ryhti\u00f6 Uniper ja muut kaasulobbarit haluavatkin saada my\u00f6s maakaasuhankkeita osaksi t\u00e4t\u00e4 taksonomiaa.<\/p>\n\n

Samalla kirjeell\u00e4 halutaan eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s \u00e4\u00e4nestykseen EU:n elpymis- ja palautumisrahastosta<\/span>. Lokakuussa EU-parlamentin ymp\u00e4rist\u00f6valiokunnassa \u00e4\u00e4nestettiin sen puolesta, ett\u00e4 elpymisrahoja ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fossiiliprojekteihin<\/a>. Marraskuussa t\u00e4st\u00e4 tullaan kuitenkin viel\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n talous- ja raha-asioiden valiokunnassa sek\u00e4 budjettivaliokunnassa.<\/p>\n\n

Fortum, join the change<\/strong><\/p>\n\n

\"\"
Kuva: Bernd Lauter \/ Greenpeace<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Fortum ja tyt\u00e4ryhti\u00f6ns\u00e4 ovat siis edelleen \u2013 ja aikovat olla jatkossakin \u2013 vankasti kiinni ilmastokriisi\u00e4 ruokkivissa fossiilisissa polttoaineissa. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 investoinnit uuteen kaasukapasiteettiin sy\u00f6ksev\u00e4t maailmaa yh\u00e4 syvemm\u00e4lle ilmastokriisiin, ovat ne my\u00f6s investointeina turhia ja riskialttiita.

Euroopassa on jo nyt <\/a>valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylikapasiteettia kaasutuonnissa<\/a>. Jokainen uusi investointi fossiiliseen kaasuun tarkoittaakin lukittautumista polttoaineeseen, jolla ei voi olla tulevaisuutta maailmassa, joka pyrkii ratkaisemaan ilmastokriisin. <\/p>\n\n

Toisaalta, jos ja kun otamme ilmastokriisin tosissaan, fossiilisen kaasun investoinnit muuttuvat pian \u201cstranded asseteiksi\u201d eli investoinneiksi, jotka menett\u00e4v\u00e4t \u00e4killisesti arvonsa. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vuoksi meid\u00e4n jokaisen suomalaisen Fortumin omistajan kannattaa olla huolissaan yhti\u00f6n tulevasta suunnasta.<\/p>\n\n

Fortum on julkaisemassa piakkoin uutta strategiaa. Aikooko valtionyhti\u00f6 jatkaa vedonly\u00f6nti\u00e4 ilmastotavoitteiden saavuttamista vastaan vai tekeek\u00f6 Fortum vihdoin niin kuin mainoksissaan lupaa: toimii puhtaammaan maailman puolesta?<\/p>\n\n

Olli Tiainen
Ilmasto- ja energia-asiantuntija<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen valtionyhti\u00f6 Fortumin vaikutusvalta Euroopan energiapolitiikkaan kasvoi kertaheitolla kun yhti\u00f6 osti saksalaisen energiaj\u00e4tti Uniperin. Yhdess\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6ns\u00e4 Uniperin kanssa Fortum on edist\u00e4nyt visiotaan puhtaammasta maailmasta avaamalla uuden Datteln 4 -hiilivoimalan viime…<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":6004,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[57],"tags":[61,60],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-6000","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-energia","tag-fossiiliset","tag-ilmastopolitiikka","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6000","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6000"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6000\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52958,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6000\/revisions\/52958"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6004"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6000"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6000"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6000"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=6000"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}