{"id":61070,"date":"2026-03-17T09:00:00","date_gmt":"2026-03-17T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=61070"},"modified":"2026-03-17T15:25:16","modified_gmt":"2026-03-17T12:25:16","slug":"mitka-ovat-ilmastonmuutoksen-paasyyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/mitka-ovat-ilmastonmuutoksen-paasyyt\/","title":{"rendered":"Mitk\u00e4 ovat ilmastonmuutoksen p\u00e4\u00e4syyt?"},"content":{"rendered":"<p>Ilmastonmuutoksen p\u00e4\u00e4syy on ihmisen toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden polttaminen, joka lis\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasuja ilmakeh\u00e4\u00e4n. Suurimmat ilmastonmuutoksen ajurit ovat energiantuotanto, liikenne, teollisuus ja maatalous. Lis\u00e4ksi mets\u00e4kato kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastokriisi\u00e4, kun luonnolliset hiilinielut v\u00e4henev\u00e4t. Ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmastonmuutoksen syyt ja vaikutukset, voimme tehd\u00e4 parempia ilmastop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n<h2>Mik\u00e4 aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja mitk\u00e4 ovat suurimmat syylliset?<\/h2>\n<p>Ilmastonmuutos johtuu p\u00e4\u00e4asiassa <strong>kasvihuonekaasujen lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4<\/strong> ilmakeh\u00e4ss\u00e4 ihmisen toiminnan seurauksena. Fossiilisten polttoaineiden poltto energiantuotannossa, liikenteess\u00e4 ja teollisuudessa on suurin yksitt\u00e4inen syy ilmastonmuutokseen.<\/p>\n<p>Fossiiliset polttoaineet, kuten hiili, \u00f6ljy ja maakaasu, vapauttavat poltettaessa hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iritsee maapallon luonnollista hiilitasapainoa. Teollisuus tuottaa kasvihuonekaasuja my\u00f6s kemikaalien valmistuksessa ja tuotantoprosesseissa.<\/p>\n<p>My\u00f6s maank\u00e4yt\u00f6n muutokset, erityisesti metsien hakkaaminen maatalousmaaksi ja mets\u00e4teollisuuden tarpeisiin, v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t luonnon kyky\u00e4 sitoa hiilt\u00e4. Kun metsi\u00e4 kaadetaan, maaper\u00e4\u00e4n ja puihin sitoutunut hiili vapautuu takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n. Samalla menetet\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 hiilinieluja, jotka normaalisti sitovat hiilidioksidia ilmasta.<\/p>\n<h2>Miten kasvihuonekaasut toimivat ja miksi ne l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4t ilmastoa?<\/h2>\n<p><strong>Kasvihuonekaasut toimivat kuin n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n peitto<\/strong>, joka ymp\u00e4r\u00f6i maapalloa ja vangitsee auringon l\u00e4mp\u00f6\u00e4. Luonnollinen kasvihuoneilmi\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n el\u00e4m\u00e4lle, mutta ihmisen toiminta on vahvistanut sit\u00e4 vaarallisesti.<\/p>\n<p>Auringon s\u00e4teily l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 maan pintaa, joka heijastaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 takaisin avaruuteen. Kasvihuonekaasut imev\u00e4t osan t\u00e4st\u00e4 l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teilyst\u00e4 ja s\u00e4teilev\u00e4t sen takaisin maan pintaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n kasvihuonekaasuja ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on, sit\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4mp\u00f6\u00e4 j\u00e4\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n maapallon ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4lille.<\/p>\n<p>Hiilidioksidi on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti t\u00e4rkein kasvihuonekaasu, mutta esimerkiksi maataloudessa syntyv\u00e4 metaani on sit\u00e4kin voimakkaampi l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4. Lannoituksesta, biomassan poltosta ja teollisuudesta syntyv\u00e4 typpioksiduuli ja mm. j\u00e4\u00e4hdytyslaitteissa k\u00e4ytetyt fluorihiilivedyt ovat viel\u00e4kin tehokkaampia. Jokainen kasvihuonekaasu viipyy ilmakeh\u00e4ss\u00e4 eri ajan: hiilidioksidi jopa satoja vuosia, metaani noin 10-12 vuotta.<\/p>\n<h2>Mitk\u00e4 ihmistoiminnat tuottavat eniten kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4?<\/h2>\n<p>Energiantuotanto tuottaa maailmanlaajuisesti <strong>merkitt\u00e4v\u00e4n osan kaikista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4<\/strong>, kun fossiilisia polttoaineita poltetaan s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n tuotantoon. Liikenne on toiseksi suurin p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde ja tuottaa huomattavan osan globaaleista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t sek\u00e4 energiank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ett\u00e4 tuotantoprosesseista. Sementti-, ter\u00e4s- ja kemianteollisuus ovat erityisen p\u00e4\u00e4st\u00f6intensiivisi\u00e4. Maatalous tuottaa merkitt\u00e4vi\u00e4 metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 karjankasvatuksessa ja typpioksiduulip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 lannoitteiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Maatalouden, etenkin liha- ja maitoteollisuuden vaatima maank\u00e4ytt\u00f6 aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4katoa, ja siten hiilinielujen pienenemist\u00e4.<\/p>\n<p>Rakennukset kuluttavat energiaa l\u00e4mmitykseen, j\u00e4\u00e4hdytykseen ja s\u00e4hk\u00f6laitteisiin. Mets\u00e4taloudessa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 syntyy sek\u00e4 puun korjuusta ett\u00e4 mets\u00e4maiden muuttamisesta muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. J\u00e4tteiden k\u00e4sittely tuottaa metaania kaatopaikoilla ja hiilidioksidia polttolaitoksissa.<\/p>\n<p>Globaalisti p\u00e4\u00e4st\u00f6t jakautuvat ep\u00e4tasaisesti: teollisuusmaat tuottavat asukasta kohti huomattavasti enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin kehitysmaat. Tehokkaat <a href=\"https:\/\/lahjoita.greenpeace.org\/tee-kertalahjoitus\/~lahjoitukseni\">ilmastotoimet<\/a> vaativat sek\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ett\u00e4 yksil\u00f6llisi\u00e4 valintoja.<\/p>\n<h2>Miksi mets\u00e4kato ja maank\u00e4yt\u00f6n muutokset kiihdytt\u00e4v\u00e4t ilmastonmuutosta?<\/h2>\n<p><strong>Mets\u00e4t ovat maapallon keuhkot<\/strong>, jotka sitovat hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4 ja varastoivat hiilt\u00e4 puihin ja maaper\u00e4\u00e4n. Kun metsi\u00e4 hakataan, t\u00e4m\u00e4 hiilivarasto vapautuu takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n ja samalla menetet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 hiilinielu.<\/p>\n<p>Mets\u00e4kato tapahtuu p\u00e4\u00e4asiassa maatalouden laajentamisen, kaupungistumisen ja mets\u00e4teollisuuden hakkuiden takia. Trooppiset sademets\u00e4t ovat erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 ilmastolle, koska ne sitovat valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4 ja tuottavat happea. Niiden hakkaaminen vaikuttaa my\u00f6s paikallisiin sadem\u00e4\u00e4riin ja l\u00e4mp\u00f6tiloihin. Samalla tuhoutuu my\u00f6s erityisen monimuotoista luontoa.<\/p>\n<p>Maank\u00e4yt\u00f6n muutokset h\u00e4iritsev\u00e4t luonnollisia hiilikiertoja. Kun luonnonniittyj\u00e4 muutetaan viljelysmaaksi tai rakennusmaaksi, maaper\u00e4n hiilivarastot v\u00e4henev\u00e4t. Kuivatetut suot ja turvemaat p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t runsaasti hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Hakkuista ja metsien teollisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 seuraava biodiversiteetin v\u00e4heneminen heikent\u00e4\u00e4 ekosysteemien kyky\u00e4 sopeutua ilmastonmuutokseen. Monimuotoiset ekosysteemit ovat kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ja tehokkaampia hiilen sitomisessa. Metsien suojelu on siksi yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 keinoista hillit\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuus tuleville sukupolville.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Fossiiliset polttoaineet, mets\u00e4kato ja teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6t aiheuttavat ilmastonmuutoksen. Opi tuntemaan suurimmat syylliset ja kasvihuonekaasujen vaikutukset.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":51976,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,61,68],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-61070","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-fossiiliset","tag-metsakato","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61070","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61070"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61070\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61790,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61070\/revisions\/61790"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/51976"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61070"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61070"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61070"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=61070"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}