{"id":61071,"date":"2026-03-18T09:00:00","date_gmt":"2026-03-18T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=61071"},"modified":"2026-03-18T11:40:48","modified_gmt":"2026-03-18T08:40:48","slug":"miten-kasvihuonekaasut-vaikuttavat-ilmastoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/miten-kasvihuonekaasut-vaikuttavat-ilmastoon\/","title":{"rendered":"Miten kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmastoon?"},"content":{"rendered":"

Kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmastoon sitomalla l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teily\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n ja nostamalla maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaa. Ihmisen toiminta on lis\u00e4nnyt n\u00e4iden kaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti, mik\u00e4 on kiihdytt\u00e4nyt luonnollista kasvihuoneilmi\u00f6t\u00e4 ja aiheuttanut ilmastonmuutoksen<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 prosessi johtaa konkreettisiin muutoksiin s\u00e4\u00e4ss\u00e4, meriss\u00e4 ja ekosysteemeiss\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n

Mit\u00e4 kasvihuonekaasut ovat ja mist\u00e4 ne tulevat?<\/h2>\n

Kasvihuonekaasut ovat ilmakeh\u00e4n kaasuja, jotka absorboivat ja s\u00e4teilev\u00e4t l\u00e4mp\u00f6energiaa. T\u00e4rkeimm\u00e4t kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO\u2082), metaani (CH\u2084) ja dityppioksidi (N\u2082O). N\u00e4it\u00e4 kaasuja vapautuu sek\u00e4 luonnollisista ett\u00e4 ihmisen aiheuttamista l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n

Hiilidioksidi<\/strong> muodostaa suurimman osan ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat CO\u2082-p\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, metsien hakkuista ja teollisuudesta. Esimerkiksi hiilen ja maakaasun polttaminen l\u00e4mmityksess\u00e4 ja energiaksi sek\u00e4 liikenteen polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 aiheuttavat hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, vaikka sit\u00e4 on ilmakeh\u00e4ss\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Luonnollisia l\u00e4hteit\u00e4 ovat muun muassa suot ja j\u00e4rvet. Ihmisen toiminnasta metaania syntyy karjataloudesta, riisiviljelmilt\u00e4 ja kaatopaikoilta. Dityppioksidia puolestaan vapautuu maataloudesta, erityisesti lannoitteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, sek\u00e4 fossiilisten polttoaineiden polttamisesta.<\/p>\n

Miten kasvihuoneilmi\u00f6 toimii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/h2>\n

Kasvihuoneilmi\u00f6 perustuu s\u00e4teilyn vuorovaikutukseen ilmakeh\u00e4n kanssa. Aurinko l\u00e4hett\u00e4\u00e4 energiaa maahan lyhytaaltoisena s\u00e4teilyn\u00e4, joka kulkee ilmakeh\u00e4n l\u00e4pi helposti. Maa absorboi t\u00e4m\u00e4n energian ja s\u00e4teilee sit\u00e4 takaisin avaruuteen pitk\u00e4aaltoisena l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teilyn\u00e4.<\/p>\n

Kasvihuonekaasut absorboivat osan t\u00e4st\u00e4 l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teilyst\u00e4<\/strong> ja s\u00e4teilev\u00e4t sit\u00e4 takaisin kohti maanpintaa. T\u00e4m\u00e4 luonnollinen kasvihuoneilmi\u00f6 pit\u00e4\u00e4 maapallon l\u00e4mp\u00f6tilan el\u00e4m\u00e4lle sopivana \u2013 ilman sit\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tila olisi noin 33 astetta nykyist\u00e4 kylmempi.<\/p>\n

Ongelma syntyy, kun kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 kasvaa liikaa. Kiihtynyt kasvihuoneilmi\u00f6 tarkoittaa, ett\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teily\u00e4 j\u00e4\u00e4 loukkuun ilmakeh\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 nostaa maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaa. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iritsee ilmastoj\u00e4rjestelm\u00e4n tasapainoa ja aiheuttaa laajoja muutoksia s\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja sen seurauksena luonnossa.<\/p>\n

Miksi kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 kasvaa?<\/h2>\n

Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakeh\u00e4ss\u00e4 kasvavat p\u00e4\u00e4asiassa ihmisen toiminnan vuoksi. Suurin yksitt\u00e4inen syy on fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 energiantuotannossa, liikenteess\u00e4 ja teollisuudessa. Hiili, \u00f6ljy ja maakaasu vapauttavat poltettaessa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mets\u00e4kato<\/strong> pahentaa tilannetta kaksinkertaisesti: hakkuut vapauttavat puihin sitoutunutta hiilt\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t samalla luonnon kyky\u00e4 sitoa hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4. Ilmaston kannalta onkin erityisen huolestuttavaa, jos hakatuista metsist\u00e4 saatua puuta ei k\u00e4ytet\u00e4 kest\u00e4viin, pitk\u00e4ik\u00e4isiin tuotteisiin tai rakentamiseen, vaan se esimerkiksi poltetaan energiaksi.<\/p>\n

Maatalous on merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde erityisesti metaanin ja dityppioksidin osalta. Nautakarja tuottaa metaania ruoansulatuksessaan, kun taas lannoitteet vapauttavat dityppioksidia maaper\u00e4\u00e4n. Maatalouden vaatima viljely- ja karvankasvatusala aiheuttaa my\u00f6s hiilinielujen katoamista, sill\u00e4 sit\u00e4 varten raivataan usein metsi\u00e4.<\/p>\n

Kaatopaikat, j\u00e4tevesien k\u00e4sittely ja teolliset prosessit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Mit\u00e4 seurauksia kasvihuonekaasujen lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4 on ilmastolle?<\/h2>\n

Kasvihuonekaasujen lis\u00e4\u00e4ntyminen aiheuttaa konkreettisia ja mitattavia muutoksia ilmastossa. Maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila on noussut jo yli yhden asteen esiteollisesta ajasta, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset<\/strong> n\u00e4kyv\u00e4t jo nyt monin tavoin ymp\u00e4ri maailmaa: pitkin\u00e4 helle- ja kuivuusjaksoina, koralliriuttojen kuolemisena ja vesist\u00f6jen l\u00e4mpenemisen\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4mp\u00f6tilan nousu aiheuttaa j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden ja napaj\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamista, mik\u00e4 nostaa merenpintaa ja uhkaa rannikkoalueita. S\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t muuttuvat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isemmiksi: kuumuusaallot voimistuvat, sateet ja myrskyt tulevat rajumpina ja mets\u00e4palot pitkittyv\u00e4t monilla alueilla.<\/p>\n

Ekosysteemit h\u00e4iriintyv\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tilan ja sadem\u00e4\u00e4rien muutosten vuoksi. Monet kasvi- ja el\u00e4inlajit joutuvat siirtym\u00e4\u00e4n uusille alueille tai kohtaavat sukupuuttouhan. Maatalous k\u00e4rsii ep\u00e4vakaista s\u00e4\u00e4oloista, mik\u00e4 vaikuttaa ruoantuotantoon maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

Merien happamoituminen, joka johtuu hiilidioksidin liukenemisesta meriveteen, uhkaa merien ekosysteemej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 muutokset vaikuttavat my\u00f6s ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja elinkeinoihin. Ilmastotoimien<\/a> kiireellisyys kasvaa jatkuvasti, kun vaikutukset kiihtyv\u00e4t ja muuttuvat yh\u00e4 peruuttamattomammiksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kasvihuonekaasut sitoivat l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teily\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n ja nostavat maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaa. Opi miten ihmisen toiminta kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":2441,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[61,58],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-61071","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-fossiiliset","tag-ilmastokriisinsyyt","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61071","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61071"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61071\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61805,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61071\/revisions\/61805"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61071"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61071"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61071"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=61071"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}