{"id":61105,"date":"2026-02-03T09:00:00","date_gmt":"2026-02-03T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=61105"},"modified":"2026-02-13T16:10:08","modified_gmt":"2026-02-13T13:10:08","slug":"mita-on-ilmastonmuutos-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/mita-on-ilmastonmuutos-2\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 on ilmastonmuutos?"},"content":{"rendered":"\n

Ilmastonmuutos tarkoittaa pitk\u00e4aikaisia muutoksia maapallon ilmastossa, erityisesti l\u00e4mp\u00f6tilojen nousua, joka johtuu ihmisen toiminnasta. Fossiilienergia<\/strong> ja ihmisen tuottamat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat keskeisi\u00e4 syit\u00e4 ilmastonmuutokseen, joka vaikuttaa jo nyt s\u00e4\u00e4olosuhteisiin, luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin ymp\u00e4ri maailmaa. Ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmastonmuutoksen syyt, seuraukset ja ratkaisut voimme kaikki osallistua planeettamme suojeluun.<\/p>\n\n

Mik\u00e4 aiheuttaa ilmastonmuutoksen ja miten se toimii?<\/h2>\n\n

Ilmastonmuutoksen p\u00e4\u00e4asiallinen syy on fossiilisten polttoaineiden polttaminen, metsien hakkuu ja teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6t, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kasvihuonekaasuja ilmakeh\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 maapalloa luonnollisesti ilmenev\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasujen kertymist\u00e4 nopeammin.<\/p>\n\n

Kasvihuoneilmi\u00f6 toimii siten, ett\u00e4 auringon s\u00e4teily l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 maanpintaa, joka s\u00e4teilee l\u00e4mp\u00f6\u00e4 takaisin avaruuteen. Hiilidioksidi ja metaani pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t osan t\u00e4st\u00e4 l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Luonnollisena ilmi\u00f6n\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 maapallon asuttavana, mutta ihmisen aiheuttamat lis\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t vahvistavat ilmi\u00f6t\u00e4 liikaa.<\/p>\n\n

Fossiilienergia on suurin yksitt\u00e4inen syy ilmastonmuutokseen. Fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, \u00f6ljyn, turpeen ja maakaasun polttaminen energiantuotannossa, liikenteess\u00e4 ja teollisuudessa vapauttaa valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilidioksidia. Karjatalous taas tuottaa ilmakeh\u00e4\u00e4n metaania. Samaan aikaan metsien hakkuu<\/a>t ja maank\u00e4ytt\u00f6 esimerkiksi rakentamiseen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t luonnon kyky\u00e4 sitoa hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n

Mit\u00e4 seurauksia ilmastonmuutoksella on jo nyt ja tulevaisuudessa?<\/h2>\n\n

Ilmastonmuutoksen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo selv\u00e4sti ymp\u00e4ri maailmaa. S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t<\/strong> yleistyv\u00e4t ja voimistuvat, merenpinta nousee ja luonnon monimuotoisuus v\u00e4henee nopeasti. N\u00e4m\u00e4 muutokset uhkaavat sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 el\u00e4inten elinoloja.<\/p>\n\n

Konkreettisia vaikutuksia ovat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t helleaallot, voimakkaammat myrskyt, tulvat ja kuivuudet. T\u00e4ll\u00e4 on mittavia vaikutuksia esimerkiksi liikenteeseen, asumisen turvallisuuteen ja ruoantuotantoon. Napaj\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulavat, mik\u00e4 nostaa merenpintaa ja uhkaa rannikkokaupunkeja. Ilmasto l\u00e4mpenee erityisen nopeasti arktisilla alueilla, mik\u00e4 vaikuttaa koko maapallon s\u00e4\u00e4j\u00e4rjestelmiin.<\/p>\n\n

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tilanne on vakava. Monet lajit eiv\u00e4t ehdi sopeutua nopeisiin muutoksiin, ja niiden elinymp\u00e4rist\u00f6t katoavat. Koralliriutat kuolevat ja kuivuus lis\u00e4\u00e4 aavikoitumista. Samaan aikaan talviolosuhteisiin tottuneet lajit, kuten saimaannorppa, k\u00e4rsiv\u00e4t lumisten talvien puutteesta, ja arktisten el\u00e4inten elinalueet kutistuvat dramaattisesti.<\/p>\n\n

Tulevaisuudessa vaikutukset voimistuvat, jos p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei v\u00e4hennet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Ilmastomallit ennustavat jopa useiden asteiden l\u00e4mpenemist\u00e4, mik\u00e4 tekisi suurista alueista asuinkelvottomia niin ihmisille kuin el\u00e4imille ja aiheuttaisi massiivisia ilmastopakolaisvirtoja.<\/p>\n\n

Miten ilmastonmuutosta voidaan hidastaa ja mitk\u00e4 ovat parhaat ratkaisut?<\/h2>\n\n

Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa siirtym\u00e4ll\u00e4 uusiutuvaan energiaan<\/strong> ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tehokkaimmat ratkaisut sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n muutoksen, liikenteen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4misen ja metsien suojelun.<\/p>\n\n

Uusiutuva energia, kuten tuuli- ja aurinkovoima, tarjoaa puhtaan vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille. Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksissa ja teollisuudessa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kokonaisenergiantarvetta merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n

Liikenteen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen ja julkisen liikenteen kehitt\u00e4minen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Samalla tarvitaan investointeja k\u00e4vely- ja py\u00f6r\u00e4ilyinfrastruktuuriin sek\u00e4 et\u00e4ty\u00f6mahdollisuuksiin. Lentomatkustamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huomattavasti.<\/p>\n\n

Metsien ja muiden luonnon hiilinielujen suojelu on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Suomen mets\u00e4t sitovat merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4, mink\u00e4 vuoksi niiden hakkuiden rajoittaminen on olennaista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitsemme my\u00f6s yhteiskunnallisia muutoksia, kuten ilmastop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka ohjaavat taloutta kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan. Siksi esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen toimintaa kannattaa tukea ja l\u00e4hte\u00e4 mukaan toimimaan vapaaehtoisena. Suomessa Greenpeace on edist\u00e4nyt ilmastotoimia mm. vaatimalla oikeusteitse ilmastolain tarkempaa noudattamista maan hallitukselta ja kampanjoimalla kuntien ruokahankintojen muuttamiseksi kasvipainotteisemmiksi. Maailmalla olemme mm. vaatineet maatalouden metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja fossiilisen energian tuotantotukien poistamista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmastonmuutos johtuu ihmisen toiminnasta – opi syyt, seuraukset ja ratkaisut planeetan suojelemiseksi.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":1345,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,63],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-61105","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-uusiutuvat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61105"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61623,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61105\/revisions\/61623"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1345"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61105"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61105"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61105"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=61105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}