Ilmastonmuutos johtuu p\u00e4\u00e4asiassa kasvihuonekaasujen lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 aiheuttaa maapallon l\u00e4mp\u00f6tilan nousua. Suurimmat syyt ovat fossiilisten polttoaineiden polttaminen, metsien h\u00e4vitt\u00e4minen sek\u00e4 maatalous ja teollisuus. N\u00e4m\u00e4 inhimilliset toiminnot vapauttavat hiilidioksidia, metaania ja muita kasvihuonekaasuja, jotka pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmastonmuutoksen p\u00e4\u00e4syyt voimme toimia sen hidastamiseksi.<\/p>\n
Hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli<\/strong> ovat t\u00e4rkeimm\u00e4t kasvihuonekaasut, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta. Hiilidioksidi muodostaa suurimman osan kaikista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja syntyy p\u00e4\u00e4asiassa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Metaani on huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja syntyy mm. karjankasvatuksesta, maataloudesta ja j\u00e4tteenk\u00e4sittelyst\u00e4.<\/p>\n Typpioksiduuli on eritt\u00e4in voimakas kasvihuonekaasu ja vapautuu p\u00e4\u00e4asiassa lannoitteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maataloudessa. N\u00e4m\u00e4 kaasut toimivat kuin kasvihuoneen lasi \u2013 ne p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t auringonvalon l\u00e4pi maan pinnalle, mutta est\u00e4v\u00e4t l\u00e4mm\u00f6n karkaamisen takaisin avaruuteen. T\u00e4m\u00e4 on johtanut maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n nousuun esiteollisesta ajasta.<\/p>\n Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakeh\u00e4ss\u00e4 ovat nousseet dramaattisesti teollistumisen my\u00f6t\u00e4. Hiilidioksidin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti 1800-luvun lopusta, mik\u00e4 on suoraan yhteydess\u00e4 ihmisen toimintaan.<\/p>\n Fossiilienergia<\/strong> on suurin yksitt\u00e4inen ilmastonmuutoksen aiheuttaja, sill\u00e4 hiilen, \u00f6ljyn, turpeen ja maakaasun polttaminen vapauttaa valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n. Energiantuotanto, liikenne ja teollisuus k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t fossiilisia polttoaineita, jotka ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana maan uumeniin varastoituneesta hiilest\u00e4.<\/p>\n S\u00e4hk\u00f6ntuotanto fossiilisilla polttoaineilla on yksi suurimmista p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4 maailmanlaajuisesti. Hiilivoimalat sek\u00e4 \u00f6ljy- ja kaasuvoimalat vapauttavat hiilidioksidia suoraan ilmakeh\u00e4\u00e4n. Liikenne puolestaan tuottaa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 autojen, laivojen ja lentokoneiden polttoaineen polttamisesta.<\/p>\n Teollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fossiilisia polttoaineita sek\u00e4 energianl\u00e4hteen\u00e4 ett\u00e4 raaka-aineena. Esimerkiksi sementtiteollisuus, metallien jalostus ja kemianteollisuus ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4. Siirtyminen uusiutuviin energial\u00e4hteisiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n Mets\u00e4t toimivat valtavina hiilinieluina<\/strong>, jotka sitovat hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4 ja varastoivat sit\u00e4 puiden biomassaan ja maaper\u00e4\u00e4n. Kun metsi\u00e4 hakataan tai poltetaan, ja niiden maaper\u00e4\u00e4 muokataan, t\u00e4m\u00e4 varastoitunut hiili vapautuu takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Trooppiset sademets\u00e4t, kuten Amazonin sademets\u00e4, ovat erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 ilmaston kannalta. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4 ja tuottavat happea koko maailmalle. Boreaalisten metsien, kuten Suomen metsien, merkitys on my\u00f6s suuri, sill\u00e4 ne sitovat hiilt\u00e4 sek\u00e4 puihin ett\u00e4 turvepohjaiseen maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mets\u00e4kato v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maapallon kyky\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 hiilidioksidia luonnollisesti. Kun mets\u00e4alaa h\u00e4vi\u00e4\u00e4, menetet\u00e4\u00e4n samalla t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kalu ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnonsuojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suojella erityisesti vanhoja metsi\u00e4, jotka ovat hiilivarastojen lis\u00e4ksi arvokkaita metsien monimuotoisuudelle.<\/p>\n Maatalous tuottaa merkitt\u00e4v\u00e4n osan maailman kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4<\/strong> erityisesti metaanin ja typpioksiduulin muodossa. Karjankasvatus on merkitt\u00e4v\u00e4 metaanin l\u00e4hde, sill\u00e4 m\u00e4rehtij\u00e4t, kuten lehm\u00e4t, tuottavat metaania ruoansulatuksessaan. Metaani on huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.<\/p>\n Lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6 maataloudessa vapauttaa typpioksiduulia, joka on eritt\u00e4in voimakas kasvihuonekaasu. Teollinen maatalous k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 typpilannoitteita, jotka eiv\u00e4t imeydy kokonaan kasveihin, vaan vapautuvat ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Maank\u00e4yt\u00f6n muutokset, kuten peltojen raivaaminen metsist\u00e4, v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t maaper\u00e4n hiilensitomiskapasiteettia ja vapauttavat maaper\u00e4\u00e4n varastoitunutta hiilt\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4 maatalous ja kuluttajien ruokavalion muutokset kohti kasvipainotteisempaa ruokavaliota voivat merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden ilmastovaikutuksia.<\/p>\n Kollektiivinen toiminta on kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 todellisen muutoksen aikaansaamiseksi. Ilmastop\u00e4\u00e4t\u00f6kset tarvitsevat poliittista tahtoa ja j\u00e4rjest\u00f6jen painostusta. Greenpeacen kaltaiset riippumattomat ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t tarvitsevat kansalaisten tukea voidakseen jatkaa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n metsien suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.<\/p>\n Yksil\u00f6lliset valinnat voivat yhdess\u00e4 poliittisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanssa luoda merkitt\u00e4v\u00e4n muutoksen<\/strong> ilmastonmuutoksen hidastamisessa. T\u00e4rkeimpi\u00e4 yksil\u00f6tason toimia ovat kulutusvalintojen muuttaminen, liikkumistottumusten tarkistaminen ja uusiutuvaan energiaan perustuvien tuotteiden valitseminen. Ruokavalion muutos v\u00e4hemm\u00e4n lihaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ksi tai kokonaan kasvipohjaiseksi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti henkil\u00f6kohtaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Liikennevalinnat vaikuttavat suuresti p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Julkisen liikenteen k\u00e4ytt\u00f6, py\u00f6r\u00e4ily, k\u00e4vely ja lentomatkustuksen v\u00e4hent\u00e4minen ovat tehokkaita keinoja. Matkailussa maata pitkin teht\u00e4vien matkojen suosiminen on lent\u00e4mist\u00e4 parempi vaihtoehto. Energiank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kannattaa suosia uusiutuvaa energiaa ja parantaa kodin energiatehokkuutta.<\/p>\n Ilmastonmuutos on aikamme kiireellisin haaste, mutta yhdess\u00e4 toimimalla voimme hidastaa sen etenemist\u00e4. Jokainen teko merkitsee, oli se sitten henkil\u00f6kohtainen valinta tai kuukausilahjoittajaksi liittyminen ymp\u00e4rist\u00f6ty\u00f6n tukemiseksi<\/a>. Voit my\u00f6s tutustua muihin tapoihin tukea ymp\u00e4rist\u00f6ty\u00f6t\u00e4 lahjoittamalla<\/a> t\u00e4rke\u00e4n asian puolesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ilmastonmuutoksen p\u00e4\u00e4syyt: fossiiliset polttoaineet, mets\u00e4kato ja maatalous. Opi toimintakeinot ilmaston suojelemiseksi.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":3037,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,61],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-61106","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-fossiiliset","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61106"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61622,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61106\/revisions\/61622"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3037"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61106"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=61106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Miten fossiiliset polttoaineet vaikuttavat ilmastoon?<\/h2>\n
Miksi metsien h\u00e4vitt\u00e4minen kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta?<\/h2>\n
Miten maatalous ja karjankasvatus vaikuttavat ilmastoon?<\/h2>\n
Mit\u00e4 jokainen voi tehd\u00e4 ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?<\/h2>\n