{"id":61113,"date":"2026-01-26T09:00:00","date_gmt":"2026-01-26T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=61113"},"modified":"2026-02-13T14:41:12","modified_gmt":"2026-02-13T11:41:12","slug":"miten-suomen-metsat-vaikuttavat-ilmastoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/miten-suomen-metsat-vaikuttavat-ilmastoon\/","title":{"rendered":"Miten Suomen mets\u00e4t vaikuttavat ilmastoon?"},"content":{"rendered":"<p>Suomen mets\u00e4t ovat merkitt\u00e4v\u00e4 hiilinielu, joka sitoo vuosittain miljoonia tonneja hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4. Mets\u00e4t hidastavat ilmastonmuutosta tuottamalla happea, sitomalla hiilt\u00e4 ja tasapainottamalla ilmastoa. Mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja metsi\u00e4luonnon suojelu vaikuttavat suoraan Suomen kykyyn saavuttaa ilmastotavoitteensa ja torjua ilmastokriisi\u00e4 tehokkaasti.<\/p>\n<h2>Mik\u00e4 on Suomen metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa?<\/h2>\n<p>Suomen mets\u00e4t toimivat <strong>luonnollisina hiilinieluina<\/strong>, jotka sitovat hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4 ja varastoivat sen puiden runkoihin, juuriin ja maaper\u00e4\u00e4n. Kasvavat puut ottavat hiilidioksidia fotosynteesiss\u00e4 ja muuttavat sen biomassakseen, samalla tuottaen happea ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Hiilensidonta tapahtuu koko puun elinkaaren ajan, mutta on tehokkainta nuorissa, nopeasti kasvavissa metsiss\u00e4. Vanhat mets\u00e4t puolestaan toimivat valtavina hiilivarastoina, joihin on kertynyt hiilt\u00e4 vuosisatojen aikana. Mets\u00e4maa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4, joka vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n, jos mets\u00e4\u00e4 hakataan tai maaper\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Metsien kyky vaikuttaa ilmastoon ulottuu my\u00f6s paikallisten s\u00e4\u00e4olosuhteiden s\u00e4\u00e4telyyn. Mets\u00e4t viilent\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n haihdutuksen kautta ja vaikuttavat sadantamalleihin.<\/p>\n<h2>Miten mets\u00e4talous vaikuttaa Suomen ilmastotavoitteisiin?<\/h2>\n<p>Nykyinen mets\u00e4talous vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti Suomen ilmastotavoitteisiin, p\u00e4\u00e4asiassa negatiivisesti. Hakkuut vapauttavat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n, kun puiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 hiili vapautuu ja mets\u00e4n hiilensidontakyky v\u00e4henee. Mets\u00e4teollisuuden prosessit ja kuljetukset tuottavat lis\u00e4ksi <strong>fossiilienergian<\/strong> p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Kest\u00e4v\u00e4 metsien k\u00e4ytt\u00f6 voisi tukea ilmastotavoitteita, jos hakkuut ja uudistaminen tasapainotettaisiin metsien luonnollisen kasvun ja luontokadon torjumiseksi tarvittavan suojelun kanssa. Esimerkiksi edelleen harvakseltaan k\u00e4ytetty jatkuvapeittisen metsien kasvatus, jossa mets\u00e4\u00e4 harvennetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti mutta ei hakata kokonaan, s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 hiilivarannon nykyisi\u00e4 metsien k\u00e4ytt\u00f6tapoja paremmin ja pit\u00e4\u00e4 hiilensidonnan aktiivisena.<\/p>\n<p>Puutuotteiden k\u00e4ytt\u00f6 rakentamisessa voi korvata energiaintensiivisi\u00e4 materiaaleja, kuten betonia ja ter\u00e4st\u00e4. Pitk\u00e4ik\u00e4isiss\u00e4 puutuotteissa hiili pysyy sidottuna vuosikymmeni\u00e4. Suomen ilmastopolitiikka pyrkii paperilla ja juhlapuheissa tasapainottamaan mets\u00e4talouden taloudellista merkityst\u00e4 ja ilmastovaikutuksia, mutta nykyiset hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ylitt\u00e4v\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n tason, eiv\u00e4tk\u00e4 huomioi mets\u00e4teollisuuden monimuotoisuusvaikutuksia riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n<h2>Miksi luonnonmetsien suojelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ilmastokriisiss\u00e4?<\/h2>\n<p>Luonnonmets\u00e4t ovat <strong>tehokkaita hiilivarastoja<\/strong>, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t huomattavasti enemm\u00e4n hiilt\u00e4 hehtaaria kohden kuin talousmets\u00e4t. Vanhat mets\u00e4t ovat kasvaneet satoja vuosia h\u00e4iriintym\u00e4tt\u00e4, jolloin niiden biomassa ja maaper\u00e4n hiilivarasto ovat saaneet muodostua rauhassa. N\u00e4iden metsien hakkaaminen vapauttaisi valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Luonnon monimuotoisuus tekee luonnonmetsist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Monipuolinen ekosysteemi sopeutuu paremmin muuttuviin olosuhteisiin kuin yksipuolinen talousmets\u00e4. Erilaiset puulajit, ik\u00e4rakenteet ja kerroksellisuus luovat vakaan ymp\u00e4rist\u00f6n, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hiilensidontaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Me Greenpeacessa ty\u00f6skentelemme luonnonmetsien suojelemiseksi, koska ymm\u00e4rr\u00e4mme niiden korvaamattoman arvon luontokadon ja ilmastokriisin torjunnassa. Olemme saavuttaneet merkitt\u00e4vi\u00e4 voittoja Lapissa ja Kainuussa, miss\u00e4 arvokkaita metsi\u00e4 on pelastettu hakkuilta. Luonnonsuojelu Suomessa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta voimme saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 metsiemme ainutlaatuiset ekosysteemit tuleville sukupolville.<\/p>\n<h2>Miten voit itse vaikuttaa Suomen metsien tulevaisuuteen?<\/h2>\n<p>Voit vaikuttaa metsien tulevaisuuteen monin tavoin arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4si ja yhteiskunnallisena toimijana. Vaikuta mets\u00e4politiikkaan ottamalla yhteytt\u00e4 kansanedustajiin, paikallisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin ja esimerkiksi vetoamalla metsi\u00e4 omistaviin tahoihin, kuten seurakuntiin, kuntiin ja yrityksiin. Voit my\u00f6s vaikuttaa osallistumalla yleiseen ymp\u00e4rist\u00f6keskusteluun esimerkiksi somessa.<\/p>\n<p>Voit my\u00f6s tukea j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t metsiensuojelun puolesta. Me Greenpeacella kampanjoimme <strong>luonnonmetsien suojelemiseksi<\/strong> ja monimuotoisen luonnon puolesta. Riippumattomuutemme valtioista ja yrityksist\u00e4 mahdollistaa tehokkaan vaikuttamisty\u00f6n, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 kansalaisten tukea.<\/p>\n<p>Kuukausilahjoituksesi mahdollistaa pitk\u00e4j\u00e4nteisen ty\u00f6n metsien puolesta. Tuellasi voimme jatkaa tutkimusta, kampanjointia ja suoraa toimintaa metsiensuojelun puolesta. Jokainen lahjoitus ymp\u00e4rist\u00f6lle on investointi tulevaisuuteen, jossa Suomen mets\u00e4t voivat toimia tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden yll\u00e4pit\u00e4jin\u00e4.<\/p>\n<p>Liity mukaan metsien puolustajien joukkoon ja <a href=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/meista\/rahoitus\/liity-kuukausilahjoittajaksi-mobilepay\/\">liity kuukausilahjoittajaksi<\/a> tai <a href=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/toimi\/#tue-greenpeacea\">tutustu muihin tapoihin lahjoittaa<\/a>. Yhdess\u00e4 voimme varmistaa, ett\u00e4 Suomen mets\u00e4t s\u00e4ilyv\u00e4t keskeisess\u00e4 roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa tuleville sukupolville.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen mets\u00e4t sitovat miljoonia tonneja CO2 vuosittain. Opi miten mets\u00e4talous ja luonnonsuojelu vaikuttavat ilmastotavoitteisiin.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":51109,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1,3],"tags":[60,70,71,79],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-61113","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","category-metsat","tag-ilmastopolitiikka","tag-luontokato","tag-suojellaanmetsat","tag-hiilinielu","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61113","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61113"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61618,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61113\/revisions\/61618"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/51109"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61113"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=61113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}