{"id":61746,"date":"2026-05-06T08:00:00","date_gmt":"2026-05-06T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=61746"},"modified":"2026-03-10T16:07:51","modified_gmt":"2026-03-10T13:07:51","slug":"miksi-metsien-biodiversiteetti-heikkenee-jatkuvasti-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/miksi-metsien-biodiversiteetti-heikkenee-jatkuvasti-suomessa\/","title":{"rendered":"Miksi metsien biodiversiteetti heikkenee jatkuvasti Suomessa?"},"content":{"rendered":"

Suomen metsien biodiversiteetti<\/strong> heikkenee jatkuvasti, koska teollinen mets\u00e4nhoito ja laajamittaiset avohakkuut k\u00f6yhdytt\u00e4v\u00e4t ekosysteemej\u00e4. Luonnon monimuotoisuus k\u00e4rsii, kun vanhat mets\u00e4t muutetaan tasaik\u00e4isiksi tuotantometsiksi. Nykyinen mets\u00e4politiikka suosii mets\u00e4teollisuuden lyhyen aikav\u00e4lin voittoja pitk\u00e4j\u00e4nteisen ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun kustannuksella. T\u00e4m\u00e4 johtaa uhanalaisten lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvuun, ekosysteemien k\u00f6yhtymiseen ja luontokadon kiihtymiseen.<\/p>\n

Mik\u00e4 on metsien biodiversiteetti ja miksi se heikkenee Suomessa?<\/h2>\n

Metsien biodiversiteetti<\/strong> tarkoittaa kaikkea el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuutta mets\u00e4ekosysteemeiss\u00e4 \u2013 kasveista ja el\u00e4imist\u00e4 mikrobeihin ja sieniin. Suomessa luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeasti, koska teollinen mets\u00e4nhoito muuttaa monimuotoiset luonnonmets\u00e4t yksipuolisiksi tuotantometsiksi.<\/p>\n

Avohakkuut tuhoavat kokonaisia ekosysteemej\u00e4 kerralla. Kun satoja hehtaareja vanhaa mets\u00e4\u00e4 kaadetaan, tuhoutuvat samalla lukuisten lajien elinymp\u00e4rist\u00f6t. Mets\u00e4koneet tiivist\u00e4v\u00e4t maaper\u00e4\u00e4, kuivatus muuttaa vesiolosuhteita ja maanmuokkaus h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 pohjakasvillisuuden.<\/p>\n

Tasaik\u00e4iskasvatus luo biologisia aavikoita. N\u00e4m\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuusesta tai m\u00e4nnyst\u00e4 koostuvat \u201dmets\u00e4t\u201d eiv\u00e4t tarjoa riitt\u00e4v\u00e4sti elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 uhanalaisille lajeille. Vanhojen metsien lahopuu, k\u00e4\u00e4pien kasvualustat ja monipuolinen, kerroksellinen rakenne h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Nykyinen mets\u00e4politiikka nojaa mets\u00e4teollisuuden m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n \u201dkest\u00e4vyyteen\u201d, joka tarkoittaa vain puuntuotannon jatkuvuutta \u2013 ei luonnon kantokyvyn s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on johtanut siihen, ett\u00e4 Suomen metsist\u00e4 yli 75 prosenttia on muutettu tuotantometsiksi.<\/p>\n

Kuka hy\u00f6tyy nykyisest\u00e4 mets\u00e4politiikasta ja kuka k\u00e4rsii?<\/h2>\n

Nykyisest\u00e4 mets\u00e4politiikasta hy\u00f6tyy mets\u00e4teollisuus<\/strong>, joka saa jatkuvasti halpaa raaka-ainetta intensiivisen mets\u00e4nhoidon kautta. Suuret mets\u00e4yhti\u00f6t maksavat v\u00e4h\u00e4n puuraaka-aineesta, mutta luontokadon kustannukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteiskunnan maksettaviksi.<\/p>\n

K\u00e4rsij\u00f6it\u00e4 ovat uhanalaiset lajit, joiden elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n systemaattisesti. Suomessa on jo tuhansia uhanalaisia mets\u00e4lajeja, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa jatkuvasti. Sammakot, linnut, hy\u00f6nteiset ja sienet h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t, kun niiden tarvitsemat vanhat mets\u00e4t kaadetaan.<\/p>\n

Paikalliset yhteis\u00f6t menett\u00e4v\u00e4t perinteisi\u00e4 marjastus- ja sienestysmaita. Metsien virkistysk\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4henee, kun luonnonmets\u00e4t korvataan monotonisilla tuotantometsill\u00e4. Saamelaisten poronhoito k\u00e4rsii, kun talvilaidunmaat h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tulevat sukupolvet periv\u00e4t k\u00f6yhtyneet ekosysteemit. Poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t tekev\u00e4t ratkaisuja, jotka hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t teollisuutta nyt, mutta siirt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6velan maksettavaksi vuosikymmenten p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Valtarakenteet suosivat mets\u00e4teollisuutta. Mets\u00e4yhti\u00f6iden lobbarit vaikuttavat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n, kun taas luonnonsuojelijoilla on v\u00e4hemm\u00e4n poliittista painoarvoa. T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4tasapaino yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 luontoa tuhoavaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Miksi nykyiset suojelutoimet eiv\u00e4t riit\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontokatoa?<\/h2>\n

Nykyiset suojelualueet<\/strong> kattavat vain murto-osan Suomen metsist\u00e4, eik\u00e4 niiden laajuus vastaa biodiversiteettikriisin mittakaavaa. Pienet, toisistaan eristyneet suojelualueet eiv\u00e4t pysty yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n elinvoimaisia populaatioita.<\/p>\n

Mets\u00e4teollisuuden \u201dkest\u00e4vyystoimet\u201d ovat suurelta osin viherpesua. Sertifiointij\u00e4rjestelm\u00e4t hyv\u00e4ksyv\u00e4t avohakkuut ja maanmuokkauksen, vaikka ne tuhoavat luonnon monimuotoisuutta. N\u00e4enn\u00e4inen kest\u00e4vyys keskittyy puuntuotantoon, ei ekosysteemien terveyteen.<\/p>\n

Suojelutoimet tulevat liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja ovat liian v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Kun laji on jo uhanalainen, sen pelastaminen on vaikeaa ja kallista. Ennaltaehk\u00e4isy olisi tehokkaampaa, mutta se vaatisi merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia mets\u00e4politiikkaan.<\/p>\n

Muutostarve on rakenteellinen. Yksitt\u00e4iset suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t riit\u00e4, kun koko mets\u00e4talousj\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu luonnon hy\u00f6dynt\u00e4miseen maksimaalisen voiton tavoittelussa. Tarvitaan kokonaan uudenlainen l\u00e4hestymistapa, joka asettaa luonnon kantokyvyn taloudellisten intressien edelle.<\/p>\n

Poliittinen tahto puuttuu. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t mets\u00e4teollisuuden vastustusta ja ty\u00f6paikkojen menetyst\u00e4, vaikka pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 luontokadon kustannukset ovat suuremmat kuin suojelun kustannukset.<\/p>\n

Miten ilmastokriisi ja metsien biodiversiteetin heikkeneminen kietoutuvat yhteen?<\/h2>\n

Metsien monimuotoisuuden<\/strong> k\u00f6yhtyminen heikent\u00e4\u00e4 niiden kyky\u00e4 sitoa hiilt\u00e4 ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Yksipuoliset tuotantomets\u00e4t ovat haavoittuvampia myrskyille, kuivuudelle ja tuhohy\u00f6nteisille kuin luonnon monimuotoiset ekosysteemit.<\/p>\n

Avohakkuut vapauttavat valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n. Maaper\u00e4\u00e4n vuosisatojen aikana kertynyt hiili vapautuu, kun mets\u00e4koneet mullaavat maata ja kuivatus muuttaa kosteusolosuhteita. T\u00e4m\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta.<\/p>\n

Luonnon monimuotoisuus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Monipuoliset ekosysteemit kest\u00e4v\u00e4t paremmin \u00e4\u00e4riolosuhteita ja toipuvat nopeammin h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. Kun biodiversiteetti k\u00f6yhtyy, koko j\u00e4rjestelm\u00e4 muuttuu ep\u00e4vakaammaksi.<\/p>\n

Mets\u00e4teollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmastokriisi\u00e4 tekosyyn\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 hakkuita. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nuoret mets\u00e4t sitovat enemm\u00e4n hiilt\u00e4, mutta unohdetaan vanhojen metsien hiilivarastot ja biodiversiteettiarvot. T\u00e4m\u00e4 on harhaanjohtavaa ja vaarallista.<\/p>\n

Vastuu ja kiireellisyys ovat kiistattomia. Ilmastokriisi ja luontokato ovat yhteen kietoutuneita kriisej\u00e4, jotka vaativat v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 toimia. Emme voi en\u00e4\u00e4 odottaa \u2013 jokainen h\u00e4vitetty vanha mets\u00e4 on peruuttamaton menetys tuleville sukupolville.<\/p>\n

Suomen on otettava vastuu globaalina ymp\u00e4rist\u00f6toimijana. Mets\u00e4mme ovat osa maailman keuhkoja, ja niiden tuhoaminen vaikuttaa koko planeetan ilmastoon ja biodiversiteettiin. Tarvitsemme rohkeita poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 metsien suojelun merkitt\u00e4v\u00e4ksi lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen metsien biodiversiteetti k\u00f6yhtyy teollisen mets\u00e4nhoidon takia. Avohakkuut tuhoavat ekosysteemej\u00e4 ja uhkaavat tuhansia lajeja.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-61746","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ilmastonmuutos","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61746","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61746"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61746\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61777,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61746\/revisions\/61777"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61746"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61746"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61746"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=61746"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}