{"id":61746,"date":"2026-05-06T08:00:00","date_gmt":"2026-05-06T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=61746"},"modified":"2026-05-13T12:35:47","modified_gmt":"2026-05-13T09:35:47","slug":"miksi-metsien-biodiversiteetti-heikkenee-jatkuvasti-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/miksi-metsien-biodiversiteetti-heikkenee-jatkuvasti-suomessa\/","title":{"rendered":"Miksi metsien biodiversiteetti heikkenee Suomessa?"},"content":{"rendered":"

Suomen metsien biodiversiteetti<\/strong> heikkenee, koska teollinen mets\u00e4nhoito ja laajamittaiset avohakkuut k\u00f6yhdytt\u00e4v\u00e4t ekosysteemej\u00e4. Luonnon monimuotoisuus k\u00e4rsii, kun vanhat mets\u00e4t muutetaan tasaik\u00e4isiksi talousmetsiksi. Nykyinen mets\u00e4politiikka suosii mets\u00e4teollisuuden lyhyen aikav\u00e4lin voittoja pitk\u00e4j\u00e4nteisen ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun kustannuksella. T\u00e4m\u00e4 johtaa uhanalaisten lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvuun, ekosysteemien k\u00f6yhtymiseen ja luontokadon kiihtymiseen.<\/p>\n

Mik\u00e4 on metsien biodiversiteetti ja miksi se heikkenee Suomessa?<\/h2>\n

Metsien biodiversiteetti<\/strong> tarkoittaa kaikkea el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuutta mets\u00e4ekosysteemeiss\u00e4 \u2013 kasveista ja el\u00e4imist\u00e4 mikrobeihin ja sieniin. Suomessa luonnon monimuotoisuus heikkenee, koska teollinen mets\u00e4nhoito muuttaa monimuotoiset luonnonmets\u00e4t yksipuolisiksi talousmetsiksi ja talousmetsien hakkuut pit\u00e4v\u00e4t metsien ik\u00e4rakenteen ja lahopuun m\u00e4\u00e4r\u00e4n liian alhaisina.<\/p>\n

Avohakkuut tuhoavat kokonaisia ekosysteemej\u00e4 kerralla. Kun satoja hehtaareja vanhaa mets\u00e4\u00e4 kaadetaan, tuhoutuvat samalla lukuisten lajien elinymp\u00e4rist\u00f6t. Mets\u00e4koneet muokkaavat maaper\u00e4\u00e4 ja poistavat puuston, kuivatus muuttaa vesiolosuhteita ja maanmuokkaus h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 pohjakasvillisuuden. Vanhojen metsien lahopuu, k\u00e4\u00e4pien kasvualustat ja monipuolinen, kerroksellinen rakenne h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Nykyinen mets\u00e4politiikka nojaa mets\u00e4teollisuuden m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n \u201dkest\u00e4vyyteen\u201d, joka tarkoittaa vain puuntuotannon jatkuvuutta \u2013 ei luonnon kantokyvyn s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja tarpeeksi monipuolista lajisto. Suomen metsist\u00e4 alle 10% tiukasti suojeltu, ja osassa jopa suojelluista metsist\u00e4 saa tehd\u00e4 ”varovaisia hakkuita” jotka ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 liian voimallisia mets\u00e4luonnon s\u00e4ilymisen kannalta.<\/p>\n

Kuka hy\u00f6tyy nykyisest\u00e4 mets\u00e4politiikasta ja kuka k\u00e4rsii?<\/h2>\n

Nykyisest\u00e4 mets\u00e4politiikasta hy\u00f6tyy mets\u00e4teollisuus<\/strong>, joka saa jatkuvasti halpaa raaka-ainetta intensiivisen mets\u00e4nhoidon kautta. Luontokadon kustannukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t lopulta yhteiskunnan maksettaviksi.<\/p>\n

K\u00e4rsij\u00f6it\u00e4 ovat uhanalaiset ja vaarantuneet lajit, joiden elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n.\u00a0Paikalliset yhteis\u00f6t menett\u00e4v\u00e4t perinteisi\u00e4 marjastus- ja sienestysmaita, ja m\u00f6kkil\u00e4isten j\u00e4rvivedet sakenevat hakkuiden seurauksena. Saamelaisten poronhoito k\u00e4rsii, kun talvilaidunmaiden vanhoja metsi\u00e4 hakataan.<\/p>\n

Tulevat sukupolvet periv\u00e4t k\u00f6yhtyneet ekosysteemit. Poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t tekev\u00e4t ratkaisuja, jotka hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t teollisuutta nyt, mutta siirt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6velan maksettavaksi vuosikymmenten p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Valtarakenteet suosivat mets\u00e4teollisuutta. Mets\u00e4yhti\u00f6iden lobbarit vaikuttavat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja saavat \u00e4\u00e4nens\u00e4 kansalaisia helpommin kuuluville p\u00e4\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 p\u00f6ydiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4tasapaino yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 luontoa tuhoavaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Miksi nykyiset suojelutoimet eiv\u00e4t riit\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontokatoa?<\/h2>\n

Nykyiset suojelualueet<\/strong> kattavat vain murto-osan Suomen metsist\u00e4, eik\u00e4 niiden laajuus vastaa biodiversiteettikriisin mittakaavaa. Pienet, toisistaan eristyneet suojelualueet eiv\u00e4t pysty yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n elinvoimaisia populaatioita.<\/p>\n

Mets\u00e4teollisuuden \u201dkest\u00e4vyystoimet\u201d ovat suurelta osin viherpesua. Sertifiointij\u00e4rjestelm\u00e4t hyv\u00e4ksyv\u00e4t avohakkuut ja maanmuokkauksen, vaikka ne tuhoavat luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi PEFC-sertifikaattia on kritisoitu ekologisten n\u00e4k\u00f6kulmien laiminly\u00f6misest\u00e4. N\u00e4enn\u00e4inen kest\u00e4vyys keskittyy puuntuotantoon, ei ekosysteemien terveyteen.<\/p>\n

Suojelutoimet tulevat liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja ovat liian v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Kun laji on jo uhanalainen, sen pelastaminen on vaikeaa ja kallista. Ennaltaehk\u00e4isy olisi tehokkaampaa, mutta se vaatisi merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia mets\u00e4politiikkaan.<\/p>\n

Muutostarve on rakenteellinen. Yksitt\u00e4iset suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t riit\u00e4, kun koko mets\u00e4talousj\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu luonnon hy\u00f6dynt\u00e4miseen voiton tavoittelemiseksi. Tarvitaan kokonaan uudenlainen l\u00e4hestymistapa, joka asettaa luonnon kantokyvyn taloudellisten intressien edelle.<\/p>\n

Poliittinen tahto puuttuu. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t mets\u00e4teollisuuden vastustusta ja ty\u00f6paikkojen menetyst\u00e4, vaikka pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 luontokadon kustannukset ovat suuremmat kuin suojelun kustannukset. Suomi on sitounut luontokadon torjuntaan kansainv\u00e4lisill\u00e4 sopimuksilla ja EU:ssa. Tarvitsemme rohkeita poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 metsien suojelun merkitt\u00e4v\u00e4ksi lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen metsien biodiversiteetti k\u00f6yhtyy teollisen mets\u00e4nhoidon takia. Luonnonmetsien hakkuut, avohakkuut ja metsien ik\u00e4rakenteen yksipuolistuminen heikent\u00e4v\u00e4t ekosysteemej\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":54586,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-61746","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61746","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61746"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61746\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62588,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61746\/revisions\/62588"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/54586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61746"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61746"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61746"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=61746"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}