{"id":61780,"date":"2026-03-12T14:19:41","date_gmt":"2026-03-12T11:19:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=61780"},"modified":"2026-03-12T14:19:45","modified_gmt":"2026-03-12T11:19:45","slug":"nain-metsahallitus-puolustelee-luonnonmetsien-hakkuita-vastasimme-vaitteisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/nain-metsahallitus-puolustelee-luonnonmetsien-hakkuita-vastasimme-vaitteisiin\/","title":{"rendered":"N\u00e4in Mets\u00e4hallitus puolustelee luonnonmetsien hakkuita \u2013 vastasimme v\u00e4itteisiin"},"content":{"rendered":"\n

Mets\u00e4hallitus puolustelee luonnonmetsien hakkuita julkisuudessa ja tulee samalla my\u00f6nt\u00e4neeksi, ett\u00e4 hakkuita tehd\u00e4\u00e4n vastoin tutkijoiden suosituksia. Listasimme blogiin Mets\u00e4hallituksen v\u00e4itteit\u00e4 ja vastauksemme niihin.<\/p>\n\n

\"\"
Elokuussa Mets\u00e4hallitus hakkasi Kaupinvaaran luonnonmets\u00e4n lintujen pesim\u00e4aikaan. Kaupinvaarasta tunnettiin muun muassa alueellisesti uhanalainen kuukkeli ja pohjantikka. Kuva: Matti Liimatainen \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Mets\u00e4hallitus sanoo:<\/strong> Emme tee hakkuita luonnonmetsiss\u00e4.<\/p>\n\n

Greenpeace vastaa: <\/strong>Mets\u00e4hallitus on tehnyt hakkuita luonnonmetsiss\u00e4 (esimerkiksi Ylimm\u00e4isensuolla<\/a> ja Kaupinvaarassa<\/a> Suomussalmella sek\u00e4 Oriveden Oriahteella) ja sill\u00e4 on hakkuuaikeita jopa 70 luonnonmets\u00e4ss\u00e4<\/a> ymp\u00e4ri Suomen. Suomussalmella, Ristij\u00e4rvell\u00e4 ja Kuhmossa on t\u00e4n\u00e4 talvena aurattu teit\u00e4 Luonnonmets\u00e4ty\u00f6ryhm\u00e4n kartoittamille kohteille sen j\u00e4lkeen kun niihin on ensin tehty uudet hakkuuilmoitukset.<\/p>\n\n

Luonnonmets\u00e4t edustavat Suomen suojelemattomien metsien parhaimmistoa ja ovat luontoarvoiltaan vastaavia kuin monet luonnonsuojelualueet. Niist\u00e4 on l\u00f6ytynyt satoja uhanalaisia lajeja. Ne ovat Luonnonmets\u00e4ty\u00f6ryhm\u00e4n tai ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen ammattilaisten kartoittamia ja l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4. Luonnonmetsist\u00e4 on neuvoteltu Mets\u00e4hallituksen kanssa, mutta silti ne ovat p\u00e4\u00e4tyneet yhti\u00f6n hakkuulistalle.<\/p>\n\n

Mets\u00e4hallituksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 luonnonmetsille ei ole tutkijoiden ja ammattilaisten hyv\u00e4ksym\u00e4. Jopa valtion oma tutkimuslaitos Syke on kutsunut m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 \u201ctieteellisen tiedon tarkoitushakuiseksi v\u00e4\u00e4ristelyksi\u201d.<\/p>\n\n

Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen kannalta juuri luonnonmets\u00e4t ovat avainasemassa. On vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi valtio hakkaa luonnoltaan arvokkaita metsi\u00e4 omilla maillaan, vaikka ne olisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen helppoa ja j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 suojella.<\/p>\n\n

\"\"
Mets\u00e4hallitus on suunnitellut avohakkuut Hoikanlammen vanhaan rantamets\u00e4\u00e4n, josta on l\u00f6ydetty useita uhanalaisia lajeja, muun muassa h\u00f6m\u00f6tiainen, aarninappu ja kantoraippasammal. Kuva: Jarkko Virtanen \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Mets\u00e4hallitus sanoo:<\/strong> Mets\u00e4t voidaan hakata luontoarvot huomioiden.<\/p>\n\n

Greenpeace vastaa:<\/strong> T\u00e4m\u00e4 ei ole totta. Mets\u00e4ala on vakuutellut jo vuosikymmeni\u00e4, ett\u00e4 metsi\u00e4 voi hakata luonnon kannalta kest\u00e4v\u00e4sti. Samaan aikaan tutkijat kertovat, ett\u00e4 Suomen mets\u00e4luonnon tilanne on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4, ja suurin syy mets\u00e4luonnon k\u00f6yhtymiseen ovat hakkuut ja niist\u00e4 johtuvat mets\u00e4elinymp\u00e4rist\u00f6jen muutokset, kuten vanhojen metsien ja lahopuun v\u00e4heneminen.<\/p>\n\n

Kuten populaatiodynamiikkaan perehtynyt biologi Vesa Hyyryl\u00e4inen<\/strong> toteaa<\/a> Ylen jutussa: \u201cOn satuilua kuvitella, ett\u00e4 joku laji s\u00e4ilyy, jos sille j\u00e4tet\u00e4\u00e4n vain se yksi puska, miss\u00e4 se on esiintynyt. Ei se niin mene.\u201d<\/p>\n\n

Tutkijoiden mukaan<\/a> j\u00e4ljell\u00e4 olevien luonnonmetsien suojelu on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 ja kiireisimmist\u00e4 toimista luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4miseksi. On j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 suojella niit\u00e4 metsi\u00e4, joista luontoarvoja viel\u00e4 l\u00f6ytyy.<\/p>\n\n

\"Talvinen
My\u00f6s Karttimonjoen luonnonmets\u00e4 Suomussalmella on Mets\u00e4hallituksen hakkuulistalla. Karttimonjoen luonnontilaisen kaltaisista metsist\u00e4 on tehty 176 havaintoa uhanalaisista ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vist\u00e4 lajeista. Kuva: Sanni Seppo.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Mets\u00e4hallitus sanoo:<\/strong> Noudatamme hallituksen kriteerej\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on vanha ja luonnontilainen mets\u00e4.<\/p>\n\n

Greenpeace vastaa: <\/strong>Hallituksen kriteereihin nojaamalla Mets\u00e4hallitus sivuuttaa tutkitun tiedon.<\/p>\n\n

Tiedemaailma on tyrm\u00e4nnyt hallituksen kriteerit vanhoille ja luonnontilaisille metsille. Valtion oman tutkimuskeskus Syken mukaan<\/a> kriteerit ovat \u201ctieteellisen tiedon tarkoitushakuista v\u00e4\u00e4ristely\u00e4\u201d, ja per\u00e4ti 430 tutkijaa vetosi<\/a> Orpon hallitukseen avoimella kirjeell\u00e4, jotta kriteerit m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin uudelleen.<\/p>\n\n

Luonnonmets\u00e4t ovat monimuotoisuudeltaan arvokkaita metsi\u00e4, joiden suojelu on luontokadon torjumisen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ne t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t harvoin hallituksen kriteerit vanhoille ja luonnontilaisille metsille, koska hallitus teki kriteereist\u00e4 niin tiukat, ettei suojeltavaa mets\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy. T\u00e4m\u00e4 oli mets\u00e4teollisuuden toiveiden mukaista.<\/p>\n\n

Mets\u00e4hallituksen ei kuitenkaan tarvitsisi hakata luonnonmetsi\u00e4. Teollisuuden puun saanti ei ole luonnonmetsist\u00e4 kiinni. Arviomme mukaan nyt hakkuu-uhan alla olevissa Luonnonmets\u00e4ty\u00f6ryhm\u00e4n kartoittamissa kohteissa on vain noin 1,4 prosenttia puuta Mets\u00e4hallituksen vuotuisesta hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n

\"\"
Mets\u00e4hallitus on toteuttamassa Portinvaaran luonnonmets\u00e4ss\u00e4 Suomussalmella jopa 10 hehtaarin avohakkuut. Avohakkuu on rajattu suoraan Natura-alueeseen, jolloin se heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s suojelualuetta. Natura-alueiden vahingoittaminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty\u00e4. Kuva: Jarkko Virtanen \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Mets\u00e4hallitus sanoo<\/strong>: Ilmastotavoitteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta mets\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hakata, koska \u201cvanha mets\u00e4 on taantuva hiilinielu\u201d.<\/p>\n\n

Greenpeace vastaa: <\/strong>Vanhat mets\u00e4t ovat t\u00e4rke\u00e4, runsas ja pitk\u00e4ik\u00e4inen hiiilen varasto ja hiilinielu. Vanhan mets\u00e4n hakkuussa ja sit\u00e4 seuraavassa puun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 \u2013 suurin osa p\u00e4\u00e4tyy lyhytik\u00e4isiin sellutuotteisiin ja polttoon \u2013 menetet\u00e4\u00e4n suurin osa puustoon yli sadan vuoden aikana sitoutuneesta hiilest\u00e4. Nuori talousmets\u00e4 ei vuosikymmeniin pysty kompensoimaan hakkuilla aiheutettavaa ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n

Jos Mets\u00e4hallitus olisi tosissaan metsien kasvun lis\u00e4\u00e4misen kanssa, se lopettaisi avohakkuut turvemailla kokonaan ja hoitaisi jatkuvasti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 olevat nuorten metsien harvennusr\u00e4stit kuntoon eik\u00e4 avohakkaisi vanhoja metsi\u00e4. Viime vuosina tutkimuksen viesti on ollut selv\u00e4: ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hakkuita on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n

\"\"

Mets\u00e4hallitus hakkasi joulukuussa Ylimm\u00e4isensuon luonnonmets\u00e4n. Puupinoista l\u00f6ytyi jopa 215-vuotias m\u00e4ntyvanhus. Puut meniv\u00e4t Mets\u00e4 Groupin Kemin sellutehtaalle. Kuva: Ron Forsman \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Mit\u00e4 Mets\u00e4hallitus ei sano:<\/strong> Taloudellinen kannuste hakkuisiin on kova. Helsingin Sanomien tekem\u00e4n selvityksen<\/a> mukaan Mets\u00e4hallituksen toimitusjohtajan kymmenientuhansien eurojen tulospalkkiot kytkeytyv\u00e4t valtion metsien hakkuum\u00e4\u00e4riin. <\/p>\n\n

Mets\u00e4hallituksen johdolla on siis taloudellinen kannuste pit\u00e4\u00e4 valtion metsi\u00e4 mahdollisimman laajasti talousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jopa luonnoltaan arvokkaita luonnonmetsi\u00e4 hakataan suojelemisen sijaan.<\/p>\n\n

N\u00e4in ei tarvitsisi olla. Valtion metsi\u00e4 voisi hoitaa my\u00f6s tutkimustietoon pohjautuen ja luontoa kunnioittaen.<\/p>\n\n

Mets\u00e4hallituksen v\u00e4itteet l\u00f6ytyv\u00e4t Mets\u00e4hallituksen Instagram-tililt\u00e4 sek\u00e4 Ylen julkaisemista kahdesta jutusta (1<\/a>,2<\/a>) 6.3.2026.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4hallitus puolustelee luonnonmetsien hakkuita julkisuudessa ja tulee samalla my\u00f6nt\u00e4neeksi, ett\u00e4 hakkuita tehd\u00e4\u00e4n vastoin tutkijoiden suosituksia. Listasimme blogiin Mets\u00e4hallituksen v\u00e4itteit\u00e4 ja vastauksemme niihin.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":61781,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,71,75,70],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-61780","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-suojellaanmetsat","tag-metsateollisuus","tag-luontokato","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61780","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61780"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61780\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61783,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61780\/revisions\/61783"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/61781"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61780"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61780"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61780"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=61780"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}