{"id":61817,"date":"2026-03-18T15:54:59","date_gmt":"2026-03-18T12:54:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=61817"},"modified":"2026-03-18T16:03:48","modified_gmt":"2026-03-18T13:03:48","slug":"uusi-raportti-ilmastotavoitteiden-saavuttaminen-on-mahdollista-ilman-kriittisten-mineraalien-holtitonta-kayttoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/tiedotteet\/ilmastonmuutos\/uusi-raportti-ilmastotavoitteiden-saavuttaminen-on-mahdollista-ilman-kriittisten-mineraalien-holtitonta-kayttoa\/","title":{"rendered":"Uusi raportti: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ilman kriittisten mineraalien holtitonta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Julkinen liikenne, nykyist\u00e4 parempi kierr\u00e4tt\u00e4minen ja kehittyv\u00e4t akkuteknologiat ovat ratkaisevia tekij\u00f6it\u00e4 vihre\u00e4n siirtym\u00e4n vaatiman mineraalien kysynn\u00e4n rajoittamisessa, ilmenee uudesta raportista \u201d<\/em>Beyond Extraction: Pathways for a 1.5\u00b0C-aligned Energy Transition with Less Minerals<\/em><\/a>\u201d<\/em>. Raportin on tilannut Greenpeace International, ja sen ovat toteuttaneet Sydneyn teknillisen yliopiston (UTS) kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden instituutin tutkijat (Institute for Sustainable Futures).<\/p>\n\n

Raportti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia 1,5 asteen tavoitteen kanssa yhteensopivia energiaskenaarioita ja selvitt\u00e4\u00e4 polkuja kohti mineraalien riitt\u00e4vyytt\u00e4 ja tehokasta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Se osoittaa, kuinka maapallon mineraalivaroja voidaan hallinnoida uusiutuvan energian murroksessa siten, ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, maapallon el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4 suojellaan niin kutsuttujen kriittisten mineraalien maanp\u00e4\u00e4lliselt\u00e4 ja syv\u00e4nmeren louhinnalta.<\/p>\n\n

\u201dKaivostoiminta tuo usein mukanaan ymp\u00e4rist\u00f6tuhoja ja sosiaalisia haittoja. Sen on raportoitu kytkeytyv\u00e4n lapsity\u00f6voimaan, ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksien polkemiseen, alkuper\u00e4iskansojen maiden anastuksiin, ekosysteemien vaurioitumiseen ja uhkiin paikallisyhteis\u00f6ille. Ymp\u00e4ri maailmaa mineraalirynt\u00e4ys toistaa kolonialistisia malleja, sivuuttaa alkuper\u00e4iskansojen ja paikallisyhteis\u00f6jen oikeudet ja uhkaa vaarantaa koko oikeudenmukaisen ja vihre\u00e4n energiasiirtym\u00e4n mahdollisuuden\u201d, sanoo Elsa Lee<\/strong>, Greenpeace Internationalin biodiversiteettiyksik\u00f6n toinen johtaja.<\/p>\n\n

Raportti tarkastelee yhdeks\u00e4\u00e4 kriititist\u00e4 mineraalia: kobolttia, kuparia, dysprosiumia, grafiittia, litiumia, mangaania, neodyymia, nikkeli\u00e4 ja vandaiinia. Monet n\u00e4ist\u00e4 liittyv\u00e4t my\u00f6s Suomen luontoarvoiltaan ainutlaatuisiin kohteisiin. Esimerkiksi kansainv\u00e4linen kaivosj\u00e4tti Anglo American (Sakatti Mining) haluaa kaivaa Viiankiaavalta, yhdelt\u00e4 Euroopan viimeisist\u00e4 luonnontilaisista aapasoista, mm. nikkeli\u00e4, kuparia ja kobolttia.<\/p>\n\n

”Viiankiaapa on ainutlaatuinen ja korvaamaton kokonaisuus luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kaivoshanke uhkaa sen luontoarvoja ja on riski my\u00f6s alueen pohjavesille. Viiankiaapa on per\u00e4ti kaksinkertaisesti suojeltu, sill\u00e4 se on Natura 2000 -alue, ja kuuluu kansalliseen soidensuojeluohjelmaan. Suojelualueet on perustettu luonnon pysyv\u00e4\u00e4 suojelua varten, ei kansainv\u00e4listen kaivosj\u00e4ttien temmellyskent\u00e4ksi. Raportti osoittaa sen, ett\u00e4 Viiankiaavalta mahdolliisesti saatavia mineraaleja ei ole mik\u00e4\u00e4n pakko kaivaa.”, sanoo Greenpeacen ilmasto-ja energia-asiantuntija Olli Tiainen. <\/strong><\/p>\n\n

Raportin keskeinen suositus on, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien on asetettava etusijalle mineraalien k\u00e4ytt\u00f6 energiasiirtym\u00e4n kannalta v\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin tarkoituksiin. Aikaamme leimaavat mureneva kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 ja kiristyv\u00e4t konfliktit, mik\u00e4 korostaa koordinoidun toiminnan t\u00e4rkeytt\u00e4 ihmisten ja luonnon suojelemiseksi sek\u00e4 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n\n

Raportissa vertailtiin mahdollisia mineraalivarantoalueita sellaisiin alueisiin, joiden on oltava kaivostoiminnan ulkopuolella niiden poikkeuksellisen ymp\u00e4rist\u00f6llisen, ekologisen ja sosiaalisen merkityksen vuoksi. Analyysi osoittaa, ettei n\u00e4ill\u00e4 suojelluilla alueilla \u2013 mukaan lukien suojelualueet ja valtameret \u2013 ole tarvetta harjoittaa kaivostoimintaa kunnianhimoisen energiasiirtym\u00e4n toteuttamiseksi.Raportin kirjoittaja, professori Sven Teske<\/strong>, sanoo: \u201dT\u00e4m\u00e4 tutkimus korostaa, kuinka j\u00e4rkev\u00e4 politiikka ja innovatiiviset teknologiat voivat rajoittaa mineraalien kysynt\u00e4\u00e4 1,5 asteen tavoitteen mukaisessa energiasiirtym\u00e4ss\u00e4. Tavoitteeseen ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 ilman vastuullista poliittista johtajuutta ja v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isi\u00e4 toimia.\u201d<\/p>\n\n

Tiivistelm\u00e4 raportin p\u00e4\u00e4havainnoista<\/a> (ENG)
Lataa koko raportti<\/a> (ENG)

Lis\u00e4tiedot<\/strong><\/p>\n\n

Juuso Janhunen, tiedottaja
040 4825541
juuso.janhunen@greenpeace.org<\/p>\n\n

Olli Tiainen, ilmasto- ja energia-asiantuntija
040 164 8606
olli.tiainen@greenpeace.org<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raportti osoittaa, kuinka maapallon mineraalivaroja voidaan hallinnoida uusiutuvan energian murroksessa siten, ett\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, maapallon el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4 suojellaan niin kutsuttujen kriittisten mineraalien maanp\u00e4\u00e4lliselt\u00e4 ja syv\u00e4nmeren louhinnalta.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":61818,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[25,70,73],"p4-page-type":[14],"class_list":["post-61817","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-suojellaanmeret","tag-luontokato","tag-maailmanmeret","p4-page-type-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61817","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61817"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61817\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61819,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61817\/revisions\/61819"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/61818"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61817"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=61817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}