{"id":6234,"date":"2020-12-08T13:57:51","date_gmt":"2020-12-08T10:57:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=6234"},"modified":"2025-07-02T10:17:45","modified_gmt":"2025-07-02T07:17:45","slug":"eu-saa-uuden-ilmastotavoitteen-mutta-millaisen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/eu-saa-uuden-ilmastotavoitteen-mutta-millaisen\/","title":{"rendered":"EU saa uuden ilmastotavoitteen – mutta millaisen?"},"content":{"rendered":"\n

Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittamisesta tulee lauantaina 12.12. kuluneeksi viisi vuotta. Vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlistetaan korkean tason Climate Ambition Summit<\/a> -ilmastohuippukokouksella, joka kokoontuu virtuaalisesti.<\/p>\n\n

Juuri sit\u00e4 ennen, torstain ja perjantain huippukokouksessaan, Euroopan unionin j\u00e4senmaiden johtajien on m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 EU:lle uusi 2030 ilmastotavoite. Ajoitus ei ole sattumaa: Pariisissa p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 maiden tavoitteita tarkastellaan ja parannetaan viiden vuoden v\u00e4lein, joten EU on tuomassa oman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 maaliin viime metreill\u00e4.<\/p>\n\n

\"Greenpeace<\/figure>\n\n

Uusikaan tavoite ei ole linjassa 1,5\u00b0C l\u00e4mpenemisrajan kanssa<\/strong><\/h2>\n\n

Pariisin ilmastosopimus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 maailman keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Pienelt\u00e4 kuulostava luku, mutta jo puoli astetta enemm\u00e4n tarkoittaisi huomattavasti suurempia ongelmia ja menetyksi\u00e4 maailmanlaajuisesti.

YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelman mukaan<\/a> p\u00e4\u00e4st\u00f6leikkauksia tarvittaisiin nyt 7,6 prosentin vuositahdilla globaalisti. EU-johtajat ovat kuitenkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vain 55 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Sek\u00e4 Suomen ilmastopaneelin<\/a> ett\u00e4 riippumattoman Climate Action Tracker<\/a>in arvioiden valossa t\u00e4m\u00e4 ei riit\u00e4k\u00e4\u00e4n EU:n panokseksi 1,5 asteen l\u00e4mpenemisrajan saavuttamiseen. Climate Action Tracker arvioi, ett\u00e4 tarvitaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 65 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite yhdistettyn\u00e4 ilmastotoimien tukemiseen haavoittuvissa maissa, jotta EU:n 2030 tavoite olisi linjassa Pariisin sopimuksen kanssa.

Tanska ja Ruotsi ovat kannattaneet 65 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitetta. Euroopan parlamentti haluaisi tavoitteeksi 60 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksen – mille Suomikin on ollut suopea. Kannatusta vahvemmalle tavoitteelle ei kuitenkaan ole ollut riitt\u00e4v\u00e4sti, joten luku j\u00e4\u00e4 55 prosenttiin.<\/p>\n\n

\"Kuvaaja,<\/figure>\n\n

55 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennys paperilla saattaa olla vain 50,5 prosenttia todellisuudessa<\/strong><\/h2>\n\n

Nyt loppusuoralla v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 siit\u00e4, heikennet\u00e4\u00e4nk\u00f6 tavoitetta entisest\u00e4\u00e4n muutamalla nykymuotoinen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite nettop\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteeksi, jolloin osa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4 voitaisiin korvata laskennallisilla nielujen lis\u00e4yksill\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tavoite n\u00e4ytt\u00e4isi isommalta paperilla mutta mahdollistaisi pienemm\u00e4t todelliset p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset. 55 prosenttia paperilla voi komission omien arvioiden valossa<\/a> j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain 50,5 – 52,8 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiksi. Loput laskettaisiin ep\u00e4varmojen, laskennallisille kikkailuille alttiiden<\/a> nielulis\u00e4yksien varaan. <\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4 ei j\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 sitten kauas siit\u00e4, mit\u00e4 kohti EU on jo kulkemassa joka tapauksessa: komission mukaan EU on jo tehdyin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin matkalla<\/a> kohti 45 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 – tai jopa 50 prosentin v\u00e4hennyksi\u00e4<\/a>, arvioi ajatuspaja Sandbag (nyk. Ember), joka huomioi analysiss\u00e4\u00e4n my\u00f6s kansalliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset hiilen alasajosta.<\/p>\n\n

\"GP:n
Greenpeace muistutti EU:n ymp\u00e4rist\u00f6ministereit\u00e4 1,5\u00b0C l\u00e4mpenemisrajasta Berliiniss\u00e4 30.9. 2020.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Ilmastop\u00e4\u00e4t\u00f6s muiden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten panttivankina<\/strong><\/h2>\n\n

EU:n 2030 ilmastotavoitteen p\u00e4ivitt\u00e4misest\u00e4 on puhuttu nyt se viisi vuotta, mit\u00e4 Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut. Vaikka prosessin saaminen vihdoinkin maaliin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, ei se t\u00e4ysin varmaa ole. Unkari ja Puola pelaavat viel\u00e4 irvokasta ja vastenmielist\u00e4 uhkapeli\u00e4, jossa ne eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy ilmastotavoitetta ennen kuin niiden vaatimuksiin rahoituspuolella suostutaan. Maat vastustavat periaatetta siit\u00e4, ett\u00e4 EU:n elvytysvarojen k\u00e4ytt\u00f6 sidotaan oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen.

Laajempi joukko It\u00e4-Euroopan maita vaatii lis\u00e4ksi teknologianeutraliuuden periaatetta EU-varojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tausta-ajatuksena on, ett\u00e4 varoja voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muun muassa kaasuinvestointeihin. Toivoa sopii, ett\u00e4 EU-johtajat eiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n taivu, sill\u00e4 ilmastokriisin keskell\u00e4 fossiilikaasuun tai muihin muka-vihreisiin<\/a> ratkaisuihin ei tulisi <\/a>EU-varoja ohjata.<\/p>\n\n

Eli mit\u00e4 – torille vai ei?<\/strong><\/h2>\n\n

EU:n olemassa oleva 2030 ilmastotavoite on 40 prosenttia, joten 55 prosenttia (paperilla) toisi siihen toki selv\u00e4n parannuksen. Samalla se olisi kuitenkin EU:lta tietoinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s hyl\u00e4t\u00e4 Pariisin sopimuksen 1,5\u00b0C l\u00e4mpenemisrajan mukainen polku. <\/p>\n\n

Onkin selv\u00e4\u00e4, ettei uuteenkaan tavoitteeseen ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 tuudittautua, vaan tahtia on kiristett\u00e4v\u00e4 kaikin keinoin entisest\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi se, kuinka vahvaksi 2030 tavoite lopulta muodostuu, tarkentuu, kun neuvosto ja parlamentti alkavat yhteensovittaa kantojaan EU:n ilmastolaista ja tavoitetta vied\u00e4\u00e4n toteutukseen.

Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4maat, jotka haluavat k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n muutostarpeen mahdollisuuksiksi, etenev\u00e4t suosiolla nopeampaan tahtiin. Tanska t\u00e4ht\u00e4\u00e4 70 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin 2030 menness\u00e4, Suomi hiilineutraliuuteen 2035 menness\u00e4 (mik\u00e4 2030 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksin\u00e4 tosin j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen Tanskasta). Suomen kansallinen tavoite perustuu Suomen ilmastopaneelin suositukseen ja sen takana seisoo<\/a> suomalaisten vahva enemmist\u00f6.

EU:sta irronnut Iso-Britannia, joka is\u00e4nn\u00f6i tulevan lauantain virtuaalihuippukokousta yhdess\u00e4 YK:n ja Ranskan kanssa, ilmoitti viime viikolla p\u00e4\u00e4ministerins\u00e4 suulla t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 68 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin 2030 menness\u00e4 j\u00e4tt\u00e4en EU:n n\u00e4in selv\u00e4sti j\u00e4lkeens\u00e4. Aivan kuten Suomessa, my\u00f6s Britannian kansallinen tavoite perustuu maan tiedepaneelin (Climate Change Council) suositukseen.<\/p>\n\n

Suomella n\u00e4yt\u00f6n paikka<\/h2>\n\n

Lauantain virtuaalihuippukokouksessa Suomea edustaa<\/a> p\u00e4\u00e4ministerimme. Kokouksen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla l\u00e4ht\u00f6laukaus ilmaston supervuodelle 2021 ja Iso-Britannian vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 is\u00e4nn\u00f6imm\u00e4lle COP26-kokoukselle, johon menness\u00e4 muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltojen odotetaan tarkentavan seuraavat askeleensa. <\/p>\n\n

Suomeen ja Pohjoismaihin kohdistuukin nyt isoja odotuksia: Onko meill\u00e4 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 jo esitell\u00e4 konkreettisia, innostavia n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 siit\u00e4, miten fossiilivapaasta hyvinvoinnista ja maailman vahvimpiin kuuluvista ilmastotavoitteista tehd\u00e4\u00e4n totta?

#SuomiJohtaa vai Suomi sutii?

P.S. Viel\u00e4 ehdit muistuttaa p\u00e4\u00e4ministeri\u00e4mme twiiteill\u00e4 puolustamaan mahdollisimman vahvaa 2030 ilmastotavoitetta.<\/em><\/p>\n\n

\n

P\u00e4\u00e4ministeri @MarinSanna<\/a> johtajuutta tarvitaan, kun Euroopan johtajat ensi viikolla (!) p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t EU:n 2030 ilmastotavoitteesta.

P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 oleva ehdotus -55 % on liian heikko heikentyy entisest\u00e4\u00e4n, jos tavoitteen eteen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n sana 'net'.#NytOnPakko<\/a> #ilmastoh\u00e4t\u00e4tila<\/a>

4\/6<\/p>— Kaisa Kosonen (@kaisakosonen) December 3, 2020<\/a><\/blockquote>