{"id":62973,"date":"2026-06-11T12:26:18","date_gmt":"2026-06-11T09:26:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=62973"},"modified":"2026-06-11T12:26:22","modified_gmt":"2026-06-11T09:26:22","slug":"raportti-maailman-rikkaimmalla-001-prosentilla-arviolta-lahes-biljoonan-dollarin-vuotuinen-ilmastovelka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/tiedotteet\/ilmastonmuutos\/raportti-maailman-rikkaimmalla-001-prosentilla-arviolta-lahes-biljoonan-dollarin-vuotuinen-ilmastovelka\/","title":{"rendered":"Raportti: Maailman rikkaimmalla 0,01 prosentilla arviolta l\u00e4hes biljoonan dollarin vuotuinen ilmastovelka"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Nairobi\/Bonn, 10. kes\u00e4kuuta 2026<\/strong> \u2013 Eritt\u00e4in pienen upporikkaiden joukon toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan. Ilmi\u00f6t\u00e4 paisuttavat omistukset ja sijoitukset runsaasti p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuottavaan toimintaan sek\u00e4 hiili-intensiivinen el\u00e4m\u00e4ntapa, paljastaa <a href=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-africa-stateless\/2026\/06\/5bbd8d86-gpi_climatedebt_report.pdf\">Greenpeacen tuore kansainv\u00e4linen raportti<\/a>.<\/p>\n\n<p>Vuonna 2022 maailman rikkaimman 0,01 prosentin sijoitukset kytkeytyiv\u00e4t arviolta 992 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiseen summaan, jota raportti kuvailee ilmastovelaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa rahaksi muutettuja ilmastovahinkoja, jotka johtuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, jotka ylitt\u00e4v\u00e4t oikeudenmukaisen osuuden Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 \u00b0C:n polun mukaisesta j\u00e4ljell\u00e4 olevasta hiilibudjetista. Vertailun vuoksi raportti arvioi maailman rikkaimman 0,01 prosentin kulutukseen perustuvan ilmastovelan olleen 405 miljardia dollaria vuonna 2022.[1]<\/p>\n\n<p><strong>Clara Thompson, Greenpeace Internationalin ilmasto- ja verooikeudenmukaisuuskampanjan johtaja kommentoi:<\/strong><\/p>\n\n<p>\u201dAlamme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen varallisuuden ilmastovaikutus on huomattavasti suurempi kuin t\u00e4h\u00e4n asti on k\u00e4sitetty. Silti hallitukset vaativat usein tavallisia ihmisi\u00e4 kantamaan ilmastotoimien taakan ja kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n huomiota niihin, joilla on suurin ilmastovelka ja parhaat edellytykset kattaa ilmastoromahduksen kustannukset: rikkaisiin sijoittajiin ja suuriin saastuttajiin. Jokin on perustavanlaatuisesti ep\u00e4tasapainossa.\u201d<\/p>\n\n<p>Raportti <a href=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-africa-stateless\/2026\/06\/5bbd8d86-gpi_climatedebt_report.pdf\"><em>Understanding the Climate Debt of Extreme Wealth<\/em><\/a> korostaa, kuinka ilmastokriisi on yh\u00e4 vahvemmin my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen varallisuuden keskittymisen kriisi. Raportissa argumentoidaan, ett\u00e4 nykyiset ilmastopolitiikan raamit keskittyv\u00e4t ensisijaisesti tuotanto- ja kulutuspohjaisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lti huomiotta p\u00e4\u00e4st\u00f6t, jotka linkittyv\u00e4t upporikkaiden p\u00e4\u00e4oman omistukseen sek\u00e4 hiili-intensiivisiin sijoitussalkkuihin.[2]<\/p>\n\n<p><strong>Raportin keskeiset havainnot:<\/strong><\/p>\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Maailman rikkaimpaan 0,01 prosenttiin kuuluvalla keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 on varallisuuspohjaista ilmastovelkaa yli 130-kertaisesti verrattuna maailman rikkaimpaan 10 prosenttiin kuuluvalla keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Maailman rikkaimman 0,01 prosentin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen j\u00e4senen arvioitu omistukseen perustuva ilmastovelka oli vuonna 2022 noin 1,24 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. T\u00e4m\u00e4 on yli kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin kulutukseen perustuva ilmastovelka, jonka arvioitiin olevan 506 783 dollaria. Havainto korostaa tarvetta katsoa pelkk\u00e4\u00e4 kulutusta (kuten saastuttavia yksityislentoja) syvemm\u00e4lle, kun arvioidaan ilmastovastuuta.<\/li>\n\n\n\n<li>Tutkimuksen mukaan rikkain 1 % vastasi vuonna 2022 noin 41 prosentista kaikista omistukseen perustuvista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, kun taas rikkaimman 1 prosentin tuloryhm\u00e4n osuus kulutukseen perustuvista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 oli 16,5 %.<\/li>\n\n\n\n<li>Varallisuus ja omistukseen perustuva ilmastovastuu ovat keskittyneet suhteellisen pieneen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n maita, kun taas monet ilmastonmuutokselle haavoittuvimmista ja eniten ilmastorahoitusta tarvitsevista maista edustavat vain murto-osaa maailmanlaajuisesta varallisuudesta.<\/li>\n<\/ul>\n\n<p>Kun ilmastovaikutukset \u2013 kuten s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden, tulvien ja kuivuuden aiheuttamat vahingot \u2013 voimistuvat maailmanlaajuisesti, kuilu ilmastorahoituksen tarpeen ja sen toteutumisen v\u00e4lill\u00e4 syvenee entisest\u00e4\u00e4n. Raportti esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maailman rikkaimman 0,01 prosentin omistuspohjaisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin kytkeytyvien ilmastovahinkojen verottaminen voisi kattaa merkitt\u00e4v\u00e4n osan kehitysmaiden ilmastorahoitustarpeista, joiden arvioidaan olevan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n biljoona dollaria vuodessa.[3]<\/p>\n\n<p><strong>Koaile Monaheng<\/strong>, Greenpeace African \u201dFair Share\u201d -kampanjan globaali poliittinen johtaja:<\/p>\n\n<p>\u201dMiljard\u00f6\u00f6rien verottaminen heid\u00e4n saastuttavien sijoitustensa ja el\u00e4m\u00e4ntapojensa vaikutusten pohjalta ei ole radikaali idea. Se on oikeudenmukainen ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n askel ilmastotoimien rahoittamiseksi ja ilmastooikeudenmukaisuuden edist\u00e4miseksi niiden yhteis\u00f6jen hyv\u00e4ksi, jotka jo nyt maksavat hintaa kriisist\u00e4. Ilman kiireellisi\u00e4 toimia upporikkaat jatkavat saastuttamista ja tuhoamisella sek\u00e4 riistolla tienaamista samalla, kun maailma palaa.\u201d<\/p>\n\n<p>Greenpeace International vaatii hallituksia sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201dsaastuttaja maksaa\u201d -periaatteen ilmasto- ja veropolitiikan raameihin. Lis\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00f6 kehottaa maita sitoutumaan YK:n verosopimuksessa (<em>UN Tax Convention \/ UNFCITC<\/em>) eritt\u00e4in varakkaiden yksityishenkil\u00f6iden ja suurten yrityssaastuttajien tehokkaaseen verotukseen, mik\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 oikeudellisesti sitovat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t verotusoikeuksista, avoimuudesta sek\u00e4 veronkierron ja verov\u00e4lttelyn vastaisista toimista.<\/p>\n\n<p>Koska ilmastorahoituksen tarve kasvaa jatkuvasti, YK:n ilmastosopimuksen (<em>UNFCCC<\/em>) ja YK:n verosopimuksen puitteissa k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 keskusteluja tulisi yh\u00e4 enemm\u00e4n pit\u00e4\u00e4 toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vin\u00e4 prosesseina, jotka auttavat ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastotoimiin ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen tarvittavia resursseja.<\/p>\n\n<p><strong>Viitteet<\/strong><strong><br><\/strong><strong><br><\/strong>Raportin tiivistelm\u00e4 (<em>executive summary<\/em>) <a href=\"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-africa-stateless\/2026\/06\/77101e5e-gpi_climatedebt_report_executivesummary_.pdf\">ladattavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n<p><strong>[1]<\/strong> Raportti analysoi ilmastovelkaa, joka kytkeytyy maailman varakkaimpaan ja suurituloisimpaan 10 prosenttiin, 1 prosenttiin, 0,1 prosenttiin ja 0,01 prosenttiin. Tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kahta l\u00e4hestymistapaa sen arvioimiseksi, miten maailmanlaajuiset liialliset p\u00e4\u00e4st\u00f6t \u2013 eli p\u00e4\u00e4st\u00f6t, jotka ylitt\u00e4v\u00e4t ilmaston l\u00e4mpenemisen rajoittamisen 1,5 asteeseen \u2013 jakautuvat eri varallisuusryhmien kesken: toinen perustuu kulutukseen ja toinen omistukseen. Ylin 0,01 % eli eritt\u00e4in varakkaat yksityishenkil\u00f6t (UHNWI) ovat havainnollistamispy\u00f6rityksess\u00e4 suurin piirtein niit\u00e4, joiden varallisuus on yli 38 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. T\u00e4t\u00e4 havainnollistavaa 0,01 prosentin varallisuusrajaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 <em>World Inequality Report<\/em> -raportti, ja se perustuu maailman aikuisv\u00e4est\u00f6\u00f6n \u2013 ei koko maailman v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Ilmastovelkaluvut puolestaan perustuvat koko maailman v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Koska tutkimuksessa ei kuitenkaan l\u00f6ydetty l\u00e4hdett\u00e4 koko v\u00e4est\u00f6n kattavalle varallisuusrajalle, siin\u00e4 p\u00e4\u00e4dyttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n WIR-raportin rajoja kuvaamaan tarkemmin t\u00e4t\u00e4 0,01 prosentin joukkoa.<\/p>\n\n<p><strong>[2]<\/strong> Analyysin on suorittanut Forum \u00d6kologisch-Soziale Marktwirtschaft (F\u00d6S) e.V.<\/p>\n\n<p><strong>[3]<\/strong> Climate Action Network (CAN) (2024): <em>Climate Action Network (CAN) Submission on the New Collective Quantified Goal (NCQG).<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eritt\u00e4in pienen upporikkaiden joukon toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan. Ilmi\u00f6t\u00e4 paisuttavat omistukset ja sijoitukset runsaasti p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuottavaan toimintaan sek\u00e4 hiili-intensiivinen el\u00e4m\u00e4ntapa, paljastaa tuore kansainv\u00e4linen raportti.<\/p>\n","protected":false},"author":104,"featured_media":62974,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ep_exclude_from_search":false,"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[59,58],"p4-page-type":[14],"class_list":["post-62973","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinvaikutukset","tag-ilmastokriisinsyyt","p4-page-type-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62973","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/104"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62973"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62973\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":62975,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62973\/revisions\/62975"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/62974"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62973"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62973"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62973"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=62973"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}