{"id":63027,"date":"2026-07-02T14:26:59","date_gmt":"2026-07-02T11:26:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=63027"},"modified":"2026-07-02T14:31:44","modified_gmt":"2026-07-02T11:31:44","slug":"miksi-mokkijarvi-tummuu-ja-liejuuntuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/miksi-mokkijarvi-tummuu-ja-liejuuntuu\/","title":{"rendered":"Miksi m\u00f6kkij\u00e4rvi tummuu ja liejuuntuu?"},"content":{"rendered":"\n

Moni suomalainen tiet\u00e4\u00e4 milt\u00e4 tuntuu, kun omaan m\u00f6kkij\u00e4rveen ei en\u00e4\u00e4 tee mieli menn\u00e4 uimaan. Vesi on samentunutta ja j\u00e4rven pohjassa on sitke\u00e4\u00e4 limaa. Mik\u00e4 aiheuttaa vesien pilaantumista, ja mit\u00e4 yksitt\u00e4inen m\u00f6kkil\u00e4inen voi asialle tehd\u00e4?<\/p>\n\n

\"\"
T\u00e4m\u00e4 m\u00f6kki sijaitsee M\u00e4ntyharjulla, suositulla m\u00f6kkeilyalueella. M\u00f6kkij\u00e4rven vesi on tummentunut ja limoittunut l\u00e4heisten hakkuiden ja ojitusten my\u00f6t\u00e4. Kuva: Mari Vaara \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Miksi j\u00e4rvet tummuvat?<\/h2>\n\n

J\u00e4rvien tummumiseen vaikuttavat monet seikat. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on mets\u00e4talous: erityisesti turvemailla sijaitsevien metsien hakkuut, maanmuokkaus ja ojitukset tummentavat ja rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4t vesist\u00f6j\u00e4. Kun metsi\u00e4 hakataan ja maata muokataan, l\u00e4hivesist\u00f6ihin kulkeutuu humusta, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n orgaanista hiilt\u00e4 ja rautaa, ja ravinteita.<\/p>\n\n

Onko j\u00e4rven tummumisesta haittaa?<\/h2>\n\n

Sen lis\u00e4ksi, ettei tummunut ja samea j\u00e4rvivesi houkuttele uimaan, tummumisella on suuri vaikutus j\u00e4rven el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kun j\u00e4rvi tummuu, sielt\u00e4 sammuu valot ja happi v\u00e4henee. Valon ja hapen puutteen my\u00f6t\u00e4 j\u00e4rven ekosysteemi h\u00e4iriintyy ja lajisto k\u00f6yhtyy. Kalat eiv\u00e4t n\u00e4e saalistaa, pohjael\u00e4imist\u00f6 v\u00e4henee ja vesilinnut k\u00e4rsiv\u00e4t. My\u00f6s j\u00e4rven kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat.<\/p>\n\n

\"\"
M\u00f6kkil\u00e4iset huomasivat t\u00e4m\u00e4n Repovedell\u00e4 sijaitsevan j\u00e4rven alkaneen tummua muutamia vuosia sitten. He p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t alkaa toimia j\u00e4rven pelastamiseksi, ja alkoivat tutkia vesist\u00f6n tilaa.
Kuva: Mari Vaara \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Miten j\u00e4rvien tummumista voisi est\u00e4\u00e4?<\/h2>\n\n

Tutkijoiden mukaan metsien ja soiden ojitukset ovat suuri syy vesist\u00f6jen tummumiseen. Tummumisen est\u00e4miseksi ojituksia tulisi rajoittaa, ja turhat mets\u00e4ojitukset tulisi kielt\u00e4\u00e4. Humuksen huuhtoutumista vesist\u00f6ihin rajoittaisivat my\u00f6s vesist\u00f6jen reunaan j\u00e4tett\u00e4v\u00e4t suuremmat suojavy\u00f6hykkeet, sekapuustoisuus ja mets\u00e4n jatkuvapeitteinen kasvatus. Kun mets\u00e4\u00e4 ei avohakata vaan sit\u00e4 hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti, maanmuokkausta ei yleens\u00e4 tarvita, ja hakkuiden j\u00e4ljilt\u00e4 s\u00e4\u00e4styneet puut est\u00e4v\u00e4t maaper\u00e4n huuhtoutumista vesist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n

Eik\u00f6 mik\u00e4\u00e4n laki est\u00e4 j\u00e4rvien tummumista?<\/h2>\n\n

Mik\u00e4\u00e4n laki ei varsinaisesti puutu vesist\u00f6jen tummumiseen tai est\u00e4 sit\u00e4. Vesist\u00f6j\u00e4 suojaa vesilaki, ja osittain my\u00f6s luonnonsuojelulaki ja mets\u00e4laki. Tummumisen kannalta lait ovat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Tummumista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huomioida EU:n vesipuitedirektiiviss\u00e4, joka ohjaa vahvasti Suomen vesiensuojelua. <\/p>\n\n

Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 on siis tarpeen muuttaa. Turvemaiden ojitukset on saatava luvituksen piiriin, vesist\u00f6jen suojavy\u00f6hykkeit\u00e4 on laajennettava, tarpeettomat mets\u00e4ojat on kiellett\u00e4v\u00e4 ja ojien kunnossapitovelvoitteesta on luovuttava.<\/p>\n\n

\"\"
Repovedell\u00e4 m\u00f6kkeilev\u00e4t naapurukset Jarkko ja Kristiina huomasivat m\u00f6kkij\u00e4rvens\u00e4 tummenneen. He perustivat oman suojeluyhdistyksen ja hakivat elinvoimakeskukselta rahaa veden tutkimiseen.
Kuva: Sanni Lahtinen \/ Greenpeace.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Mit\u00e4 yksitt\u00e4inen m\u00f6kkil\u00e4inen voi tehd\u00e4?<\/h2>\n\n

Jokaisen kannattaa kiinnostua oman m\u00f6kkij\u00e4rven tai muun rakkaan vesist\u00f6n tilasta. J\u00e4rven tilaa voi seurata kotikonstein esimerkiksi mittaamalla veden n\u00e4k\u00f6syvyytt\u00e4. Ylen sivuilta l\u00f6ytyy ohje<\/a> n\u00e4k\u00f6syvyyden mittaamiseen. Havainnot voi tallentaa ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n avoimeen J\u00e4rvi-Meriwiki-portaaliin<\/a>, jotta my\u00f6s muut p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tarkastelemaan tuloksia.<\/p>\n\n

Tummumisen syit\u00e4 voi alkaa my\u00f6s itse selvitt\u00e4\u00e4 tutkimalla mist\u00e4 m\u00f6kkij\u00e4rveen valuun vett\u00e4. Paikkatietoikkunan<\/a> avulla voi selvitt\u00e4\u00e4 m\u00f6kkij\u00e4rven yl\u00e4puolisen valuma-alueen (valitse \u201ckarttatasot\u201d \u201chydrografia\u201d ja sielt\u00e4 \u201cvaluma-alueet\u201d). Onko valuma-alueella ojitettuja metsi\u00e4 tai turvepeltoja? Onko niill\u00e4 tehty hakkuita? Maanomistajien kanssa voi pyrki\u00e4 keskustelemaan siit\u00e4, miten valuma-alueen metsien hoidossa voisi huomioida vesist\u00f6t.<\/p>\n\n

Kannattaa kysell\u00e4 m\u00f6kkinaapureilta, ovatko hekin huomanneet tummumista, tai haluaisivatko he alkaa yhdess\u00e4 tehd\u00e4 asialle jotain. Elinvoimakeskukset edist\u00e4v\u00e4t vesiensuojelua esimerkiksi rahoittamalla j\u00e4rviveden tutkimista. Yksityishenkil\u00f6t eiv\u00e4t voi hakea rahoitusta, mutta suojeluyhdistyksen voi perustaa esimerkiksi m\u00f6kkinaapurien kanssa. Kannattaa my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4, onko m\u00f6kin alueella jo toiminnassa paikallinen osakaskunta tai vesiensuojeluyhdistys.<\/p>\n\n

Mit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien on teht\u00e4v\u00e4 j\u00e4rvien tummumisen korjaamiseksi?<\/h2>\n\n

Tulevan hallituksen on laitettava turvemaiden hakkuille ja ojituksille rajat. Vesist\u00f6jen suojavy\u00f6hykkeit\u00e4 on laajennettava. Tarpeettomat mets\u00e4ojat on kiellett\u00e4v\u00e4 ja ojien kunnossapitovelvoitteesta on luovuttava.<\/p>\n\n

Tule mukaan vaikuttamaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin osana luontovaikuttajien verkostoa! Voit ilmoittautua mukaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. Seuraava koulutus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n elokuussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Moni suomalainen tiet\u00e4\u00e4 milt\u00e4 tuntuu, kun omaan m\u00f6kkij\u00e4rveen ei en\u00e4\u00e4 tee mieli menn\u00e4 uimaan. Vesi on samentunutta ja j\u00e4rven pohjassa on sitke\u00e4\u00e4 limaa. Mik\u00e4 aiheuttaa vesien pilaantumista, ja mit\u00e4 yksitt\u00e4inen…<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":63028,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ep_exclude_from_search":false,"p4_og_title":"","p4_og_description":"Moni suomalainen tiet\u00e4\u00e4 milt\u00e4 tuntuu, kun omaan m\u00f6kkij\u00e4rveen ei en\u00e4\u00e4 tee mieli menn\u00e4 uimaan. Vesi on samentunutta ja j\u00e4rven pohjassa on sitke\u00e4\u00e4 limaa. Mik\u00e4 aiheuttaa vesien pilaantumista, ja mit\u00e4 yksitt\u00e4inen m\u00f6kkil\u00e4inen voi asialle tehd\u00e4?","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"","p4_local_project":"","p4_basket_name":"","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[70,75,78],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-63027","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luontokato","tag-metsateollisuus","tag-monimuotoisuus","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63027","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=63027"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63027\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":63036,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63027\/revisions\/63036"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/63028"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=63027"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=63027"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=63027"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=63027"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}