{"id":6411,"date":"2021-01-27T16:03:52","date_gmt":"2021-01-27T13:03:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=6411"},"modified":"2023-04-28T14:23:22","modified_gmt":"2023-04-28T11:23:22","slug":"vuonna-2020-ilmastokatastrofit-jaivat-koronan-varjoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/vuonna-2020-ilmastokatastrofit-jaivat-koronan-varjoon\/","title":{"rendered":"Vuonna 2020 ilmastokatastrofit j\u00e4iv\u00e4t koronan varjoon"},"content":{"rendered":"\n

Vuosi 2020 ei ollut ainoastaan koronavuosi: todistimme my\u00f6s vakavia ilmastokatastrofeja, jotka iskiv\u00e4t erityisesti maailman heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. <\/p>\n\n

Kun korona iski, kaikki tuntui pys\u00e4htyv\u00e4n. Rajoitukset eristiv\u00e4t meid\u00e4t ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Koska korona edelleen rajoittaa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, voi olla helppo unohtaa, ett\u00e4 ilmastokriisi ei ole pys\u00e4htynyt. <\/p>\n\n

Viime vuonna Amazonin sademets\u00e4\u00e4 tuhoutui enn\u00e4tyksellinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. YK varoitti luonnon monimuotoisuuden kriisist\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 selk\u00e4rankaiset villiel\u00e4inten populaatiot ovat v\u00e4hentyneet kaksi kolmasosaa vuodesta 1970. Tuhannet ihmiset kamppailivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia seurauksia vastaan: mets\u00e4paloja, helleaaltoja sek\u00e4 trooppisia hirmumyrskyj\u00e4, jotka aiheuttivat tulvia monissa paikoissa.<\/p>\n\n

Kokosimme t\u00e4h\u00e4n kuvia vuoden pahimmista ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6katastrofeista. Vaikka pandemia on tuonut my\u00f6s muutoksia oikeaan suuntaan, olemme edelleen keskell\u00e4 akuuttia ja pahenevaa ilmastokriisi\u00e4. Yhti\u00f6t ja poliitikot eiv\u00e4t ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tehneet tarpeeksi kriisin sel\u00e4tt\u00e4miseksi. Tilanteen ratkominen vaatii tekoja, ei puheita \u2013 n\u00e4m\u00e4 kuvat todistavat sen. Meill\u00e4 jokaisella on velvollisuus tehd\u00e4 osamme ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Liity nyt kuukausilahjoittajaksi ja ole mukana kamppailussa planeettamme suojelemiseksi!<\/a><\/p>\n\n

\"Vapaaehtoinen
Mark Bennett, 70, sammuttaa paloa Numeralla-kyl\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n on ollut vapaaehtoinen pelastaja jo 46 vuotta. <\/em>
Kuva: Kiran Ridley \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Australian viime vuoden maastopalokausi muistetaan yhten\u00e4 maailman pahimmista. Arviolta yli miljardi lintua, nis\u00e4k\u00e4st\u00e4 ja matelijaa haavoittui tai menehtyi paloissa. <\/p>\n\n

\"Kaksi
Elefanttisaari Antarktiksella on koti yhdelle maailman suurimmista pingviiniyhdyskunnista. <\/em>
Kuva: Christian \u00c5slund \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Vuoden 2020 alkupuolella Greenpeace oli Antarktiksella, miss\u00e4 teimme yhteisty\u00f6t\u00e4 tutkimusryhm\u00e4n kanssa. Tutkimme ja dokumentoimme ilmastonmuutoksen vaikutuksia alueella. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 muun muassa paikalliset pingviinikannat ovat pudonneet huomattavasti. Vuodesta 1970 pingviiniyhdyskunnat ovat v\u00e4hentyneet 70 prosenttia ilmastonmuutoksen takia. Katso alta video (englanniksi) Antarktiksen pingviineist\u00e4, joita uhkaa h\u00e4vi\u00e4minen.<\/p>\n\n

\n<\/lite-youtube>\n<\/div><\/figure>\n\n
\"Mies
Mies kantaa koiraansa tulvivalla kadulla Rodriquezin kaupungissa. Kuva: Basilio H. Sepe \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Useampi taifuuni iski Filippiineille marraskuussa 2020. Myrskyt aiheuttivat tuhoisia tulvia, jotka j\u00e4ttiv\u00e4t yli kolme miljoonaa ihmist\u00e4 kodittomaksi. Kansalaiset vaativat vastuuseen hallitustaan, joka ei ollut valmistautunut myrskyyn, sek\u00e4 maailman suurimpia saastuttajia, jotka ovat pahentaneet ilmastokriisi\u00e4.<\/p>\n\n

\"Mets\u00e4palo
Joka vuosi Greenpeace tutkii mets\u00e4katoa ja mets\u00e4paloja Amazonin sademets\u00e4n alueella<\/em>.
Kuva: Christian Braga \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Amazonin sademets\u00e4n mets\u00e4palot sytytet\u00e4\u00e4n, jotta karjankasvatus ja tehomaatalous saisivat lis\u00e4\u00e4 maata k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Brasilian presidentti Jair Bolsonaron ymp\u00e4rist\u00f6n vastaisen hallinnon alla metsien tuhoaminen on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Alkuper\u00e4iskansat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sill\u00e4 mets\u00e4palot uhkaavat heid\u00e4n kotiaan, elinkeinoaan ja terveytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n

\"Vaalentunut
Vaalentunut Acropora-koralli Isolla Valliriutalla.<\/em> Kuva: Victor Huertas \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Viime vuoden l\u00e4mp\u00f6tilat ovat aiheuttaneet sen, ett\u00e4 maailman suurin koralliriutta Australiassa on kokenut korallien massavaalenemisen jo kolmannen kerran viimeisen viiden vuoden aikana. T\u00e4ll\u00e4 kertaa korallin vaaleneminen on levitt\u00e4ytynyt laajemmalle kuin koskaan ennen.<\/p>\n\n

\"Tuhoja
Tuhoja Hitoyoshissa, Japanissa. Kuva: Masaya Noda \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Rankkasateet tuhosivat suuria alueita Kyushussa Japanissa. Tulvat ja maanvy\u00f6rym\u00e4t aiheuttivat laajoja tuhoja, ja yli miljoona ihmist\u00e4 evakuoitiin alueelta.<\/p>\n\n

\"Laaja
Greenpeace dokumentoi mets\u00e4paloja Krasnoyarskin alueella.<\/em> Kuva: Julia Petrenko \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Siperian kes\u00e4 n\u00e4ytti ilmastokriisin toisenlaiset seuraamukset: helleaallot, mets\u00e4palot ja sulavan ikij\u00e4\u00e4n aiheuttamat \u00f6ljyvuodot. Koska Ven\u00e4j\u00e4n viranomaiset eiv\u00e4t pys\u00e4ytt\u00e4neet mets\u00e4paloja, arvokkaan taigan tuhoutuminen sai jatkua aiheuttaen vakavia seurauksia paikalliselle el\u00e4m\u00e4lle ja ilmastolle.<\/p>\n\n

\"Nainen
Nainen katsoo tulvan tuhoamaa taloaan Keniassa. Kuva: Bernard Ojwang \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Touko-kes\u00e4kuussa tulvat vaativat satoja ihmishenki\u00e4 ja j\u00e4ttiv\u00e4t tuhansia kodittomiksi Keniassa. Tulvat my\u00f6s tuhosivat suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n satoa. Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan It\u00e4-Afrikan kuiva- ja sadekausiin.<\/p>\n\n

\"Pyrocumulus-pilvi
Kalifornian mets\u00e4palojen l\u00e4mp\u00f6 sai ilman ja savun nousemaan synnytt\u00e4en pyrocumulus-pilvi\u00e4. <\/em>
Kuva: David McNew \/ Greenpeace.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n

Kalifornian mets\u00e4palokausi pitenee vuosi vuodelta johtuen l\u00e4mp\u00f6tilojen noususta.<\/p>\n\n

N\u00e4m\u00e4 uutiset ja kuvat osoittavat selv\u00e4sti, ett\u00e4 ilmastokriisi on vakava uhka. Nyt jos koskaan on hyv\u00e4 hetki liitty\u00e4 kuukausilahjoittajaksi<\/a>. Tuellasi voimme jatkaa yhdess\u00e4 luonnon ja ilmaston \u2013 ja siten my\u00f6s kaikkien ihmisten \u2013 puolustamista! <\/p>\n\t\t\t\n\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\n \t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t\tLiity kuukausilahjoittajaksi\n\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Viel\u00e4 ei ole liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4! Suojellaan yhdess\u00e4 planeettaamme.<\/p>\n\t\t\t\t \n Lahjoita\n <\/a>\n \t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/section>\n\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosi 2020 ei ollut ainoastaan koronavuosi: todistimme my\u00f6s vakavia ilmastokatastrofeja, jotka iskiv\u00e4t erityisesti maailman heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":6412,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[52,23,25,59,67],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-6411","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-amazon","tag-sademetsat","tag-suojellaanmeret","tag-ilmastokriisinvaikutukset","tag-metsapalot","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6411","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6411"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6411\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54248,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6411\/revisions\/54248"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6412"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6411"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6411"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6411"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=6411"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}