{"id":6526,"date":"2021-02-23T16:23:38","date_gmt":"2021-02-23T13:23:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=6526"},"modified":"2022-11-24T16:53:12","modified_gmt":"2022-11-24T13:53:12","slug":"7-myyttia-eu-mercosur-kauppasopimuksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/7-myyttia-eu-mercosur-kauppasopimuksesta\/","title":{"rendered":"7 myytti\u00e4 EU-Mercosur kauppasopimuksesta"},"content":{"rendered":"\n

Kauppasopimus EU:n ja nelj\u00e4n Etel\u00e4-Amerikan maan v\u00e4lill\u00e4 on voimaan tullessaan tuhoisa Amazonin sademetsille, alkuper\u00e4iskansoille ja ilmastolle. EU-Mercosur vapaakauppasopimus voi lis\u00e4t\u00e4 ilmastolle ja ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisten tuotteiden myynti\u00e4 EU:ssa. <\/h2>\n\n
\"Mieenosoitus<\/figure>\n\n

EU ja nelj\u00e4 Etel\u00e4-Amerikan maata, Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay ovat solmimassa kaikkien aikojen suurinta kauppasopimusta. Kauppasopimuksen tekstit ovat juridisessa l\u00e4pik\u00e4ynniss\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen sen hyv\u00e4ksyy EU:n ministerineuvosto ja sen j\u00e4lkeen Euroopan parlamentti ja j\u00e4senvaltioiden kansalliset parlamentit. Euroopan unionin j\u00e4senvaltioiden kauppa- ja ulkoministerien on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 sopimuksen kohtalosta. Jos yksikin maa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 veto-oikeutta, ei sopimusta voida ratifioida.<\/p>\n\n

Jos sopimus ratifioidaan, naudanlihaa, rehusoijaa ja etanolia biopolttoaineisiin voidaan tuoda EU:hun viel\u00e4 enemm\u00e4n ja halvemmalla Etel\u00e4-Amerikasta. Maatalouden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettu kalusto ja kemikaalit liikkuvat nopeammin toiseen suuntaan. Kauppasopimus poistaa EU:n ja Mercosurin v\u00e4lisen tavarakaupan tullit ja kasvattaa tullittoman kaupan kiinti\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n

Kasvava lihantuotanto, fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 ja n\u00e4ist\u00e4 johtuva lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 kulutus on tuhoisaa ilmastolle. Ranskan hallituksen perustama riippumaton komissio on laskenut, ett\u00e4 kauppasopimuksen my\u00f6t\u00e4 mets\u00e4palot kiihtyv\u00e4t vuosi vuodelta seuraavan kuuden vuoden ajan, ja mets\u00e4kato nousee 25 % Etel\u00e4-Amerikan maissa.<\/a><\/p>\n\n

T\u00e4ss\u00e4 seitsem\u00e4n myytti\u00e4 EU:n ja Mercosurin v\u00e4lisest\u00e4 kauppasopimuksesta<\/strong><\/h2>\n\n
    \n
  1. Useat EU-johtajat sanovat, ett\u00e4 eiv\u00e4t halua allekirjoittaa sopimusta sen nykyisess\u00e4 muodossa.<\/a> Siksi voimme ottaa rennosti.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n\n

    Kauppasopimus on viimeistely\u00e4 vaille valmis. Neuvottelut ovat jo p\u00e4\u00e4ttyneet hein\u00e4kuussa 2019. Nyt asianajajat ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t hiovat viimeisi\u00e4 sanamuotoja. Teknisesti viimeistelty sopimus voi erota alustavasta sopimuksesta. Se ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 viimeinen versio olisi hiottu parempaan suuntaan. <\/p>\n\n

    Kuinka paljon sopimusta voidaan muuttaa? EU:n ja Kanadan v\u00e4list\u00e4 CETA-sopimusta muutettiin 19 % virallisten neuvottelujen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/a> Lopullinen sopimus oli kuitenkin yht\u00e4 haitallinen ilmastolle, ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksille ja kansanterveydelle kuin alkuper\u00e4inenkin sopimus. <\/p>\n\n

    Viimeistelyvaiheessa sopimuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei voida en\u00e4\u00e4 muuttaa. Kauppasopimuksen perustavanlaatuiset ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koko sopimus ja aloittamalla neuvottelut alusta. Silti osa EU:n johtajista puhuu yhteisymm\u00e4rrysp\u00f6yt\u00e4kirjasta, jolla voitaisiin oikaista sopimuksen haittavaikutuksia. T\u00e4m\u00e4 asiakirja ei muuta kauppasopimuksen ehtoja eik\u00e4 ilmasto- ja ihmisoikeuskysymyksi\u00e4 saada t\u00e4ll\u00e4 liitteell\u00e4 ratkaistua.<\/p>\n\n

      \n
    1. Kauppasopimus helpottaa Brasilian ja presidentti Bolsonaron painostusta.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n\n

      Ei ole syyt\u00e4 uskoa, ett\u00e4 systemaattisesti metsien suojelua heikent\u00e4nyt presidentti Bolsonaro ryhtyisi kauppasopimuksen my\u00f6t\u00e4 vihre\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n\n

      Sopimus ei sis\u00e4ll\u00e4 pakotteita, mik\u00e4li Pariisin ilmastosopimusta ei noudateta<\/a>. Esimerkiksi sanktiot mets\u00e4katoon liittyen puuttuvat eik\u00e4 sopimus sis\u00e4ll\u00e4 seurantamekanismeja tuotteille, joiden tuotannossa on suuri riski metsien h\u00e4vitt\u00e4miseen ja ihmisoikeusloukkauksiin. Kauppasopimus ei anna EU:lle mit\u00e4\u00e4n keinoja puuttua metsien h\u00e4vitt\u00e4miseen ja arvokkaiden ekosysteemien tuhoamiseen Etel\u00e4-Amerikassa.<\/p>\n\n

      Vaikka EU pyrkisi Brasiliaa koskeviin pakotteisiin kauppasopimuksen my\u00f6t\u00e4, muutokset eiv\u00e4t tapahdu nopeasti. Esimerkiksi EU:n ja Etel\u00e4-Korean v\u00e4lisess\u00e4 vapaakauppasopimuksessa otettiin huomioon kest\u00e4v\u00e4 kehitys. Mutta Etel\u00e4-Korea ei t\u00e4ysin tunnusta Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n ILO:n t\u00e4rkeimpi\u00e4 sopimuksia. EU:n komissiolta kesti kuusi vuotta aloittaa ty\u00f6oikeuskiista, eik\u00e4 se ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/a> T\u00e4m\u00e4 esimerkki osoittaa, kuinka kauan rikkomuksiin puuttuminen todellisuudessa kest\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n

      \"Bolsonaro<\/figure>\n\n
        \n
      1. Emme voi painostaa Bolsonaroa, jos emme luo parempia suhteita Brasiliaan.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n\n

        Kauppasuhteet ovat jo hyv\u00e4t. EU on Brasilian toiseksi suurin kauppakumppani,<\/a> toiseksi suurin brasilialaisen soijan maahantuoja<\/a> ja kolmanneksi suurin naudanlihan tuoja<\/a>. EU on Brasilialle korvaamaton kauppakumppani my\u00f6s ilman Mercosur-sopimusta. Hyvist\u00e4 suhteista huolimatta EU ei ole pystynyt vaikuttamaan Bolsonaron politiikkaan. Metsien ja arvokkaiden ekosysteemien suojelemiseksi, EU:n on ensin varmistuttava siit\u00e4, ettei EU:ssa kulutetut tuotteet ole yhteydess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tuhoon ja ihmisoikeusloukkauksiin.<\/p>\n\n

          \n
        1. Jos EU ei ratifioi kauppasopimusta, Mercosur tekee sopimuksen Kiinan kanssa. Se olisi pahempi tilanne ilmaston ja ihmisoikeuksien kannalta.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n\n

          Tavarakauppaa varten ei tarvita kauppasopimuksia. Sek\u00e4 EU ett\u00e4 Kiina k\u00e4yv\u00e4t jo kauppaa Mercosurin kanssa. Mercosur-maat toivovat sopimusta EU:n kanssa, koska Kiinan kauppa on laskussa<\/a>. Euroopan union 450 miljoonalla ihmisell\u00e4 on paljon ostovoimaa, joka kiinnostaa kauppakumppaneita. Varmistetaan yhdess\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ostovoimaa positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi.<\/p>\n\n

            \n
          1. Vapaakauppasopimus velvoittaa osapuolet noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta<\/strong>.<\/li>\n<\/ol>\n\n

            Vaikka kauppasopimuksessa mainitaan Pariisin ilmastosopimus, pakotteita Pariisin sopimuksen noudattamiseen ei ole<\/a>. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kappaleeseen ei ole sis\u00e4llytetty mekanismeja rikkomusten valvomiseksi eik\u00e4 seuraamuksia rikkomuksista toisin kuin kaupan, kiinti\u00f6iden ja tariffien osalta.<\/p>\n\n

            \"Mets\u00e4paloja
            \u00a9 Christian Braga \/ Greenpeace<\/div><\/figcaption><\/figure>\n\n
              \n
            1. Kauppasopimus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 velvoitteen torjua laitonta metsien h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 mets\u00e4nhoidosta muun muassa ottamalla alkuper\u00e4iskansat ja paikallisyhteis\u00f6t mukaan.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n\n

              Alkuper\u00e4iskansojen ja paikallisyhteis\u00f6jen oikeuksien suojeleminen tulisi olla EU:n ensisijainen tavoite, jotta maailman metsi\u00e4 ja arvokkaita ekosysteemej\u00e4 voidaan tehokkaasti suojella. Kauppasopimus ei edist\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tavoitetta. Euroopan komissio ei ole ottanut n\u00e4it\u00e4 sidosryhmi\u00e4 neuvotteluissa huomioon. Komissio ei odottanut edes oman kest\u00e4vyysraporttinsa valmistumista. <\/p>\n\n

              Sopimus perustuu olettamaan, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen ottaminen mukaan mets\u00e4tuotteiden arvoketjuihin on sopiva tapa parantaa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 metsien suojelua ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n

              Sopimuksessa<\/a> ei edes k\u00e4ytet\u00e4 ihmisoikeusnormeja. YK:n tunnustama sanamuoto, joka takaa alkuper\u00e4iskansojen oikeudet on ”vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus”. Se on muuttunut sopimuksessa muotoon ”tietoon perustuva ennakkosuostumus.” Se, ett\u00e4 sopimuksessa ei k\u00e4ytet\u00e4 ihmisoikeusnormeja on osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen oikeudet eiv\u00e4t ole olleet sopimuksessa etusijalla. <\/p>\n\n

              Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijoiden ja alkuper\u00e4iskansojen edustajien tappaminen on kiihtynyt Amazonin sademetsiss\u00e4.<\/a> Ajatus sopimuksesta, joka ei huomioi ihmisoikeuksia on t\u00f6rke\u00e4.<\/p>\n\n

              Euroopan komissio my\u00f6nsi, ett\u00e4 EU:n kulutuksen osuus mets\u00e4kadon kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on suhteetonta (10 %). Kulutamme EU:ssa paljon raaka-aineita, kuten palmu\u00f6ljy\u00e4, naudanlihaa, soijaa, kaakaota, maissia, puuta ja kumia. T\u00e4ll\u00e4 menolla EU ei p\u00e4\u00e4se ilmoittamaansa pyrkimykseen suojella maailman metsi\u00e4. Lis\u00e4ksi sopimuksessa lihaa ja soijaa nimitet\u00e4\u00e4n maataloustuotteiksi – ne eiv\u00e4t siis ole mets\u00e4tuotteita vaikka ovatkin metsien h\u00e4vityksen suurin syy. <\/p>\n\n

                \n
              1. Korona-pandemia aiheuttaa suuret taloudelliset tappiot. Kauppasopimus tarvitaan talouden vahvistamiseksi.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n\n

                Jopa sopimuksen kannattajat odottava, ett\u00e4 EU:n BKT kasvaan kauppasopimuksen my\u00f6t\u00e4 vain 0,1 % vuoteen 2032 menness\u00e4. Samaan aikaan kuluttajahinnat nousevat noin 0,2 %.  Kauppasopimukset ovat toistuvasti osoittautuneet hy\u00f6dyllisiksi vain suurille yrityksille. Keskiverto kuluttaja ja ymp\u00e4rist\u00f6 maksavat sopimuksen seuraamuksista.<\/p>\n\n

                Julkinen sektori on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa, kun halutaan suojella ty\u00f6paikkoja ja palveluita – varsinkin vaikeissa taloustilanteissa. Ei ole mit\u00e4\u00e4n takuita siit\u00e4, ett\u00e4 kauppasopimus hy\u00f6dytt\u00e4isi kuluttajia. Yritykset voivat pit\u00e4\u00e4 vapaakaupan tulot ja hy\u00f6dyt sen sijaan, ett\u00e4 se n\u00e4kyisi kuluttajahinnoissa.<\/p>\n\n

                Miten voimme vaikuttaa tilanteeseen?<\/strong><\/h2>\n\n

                Amazonin rikas luonto on k\u00e4rsinyt viime vuosina valtavista mets\u00e4paloista. Uskomattoman kaunis luonto on vaarassa tuhoutua ihmisten toimesta lopullisesti. Amazonin sademets\u00e4t l\u00e4hestyv\u00e4t vaarallista keikahduspistett\u00e4, jonka j\u00e4lkeen mets\u00e4t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 pysty tuottamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 luovaa sadetta. Rikas ekosysteemi muuntautuu kuivaksi savanniksi ja menet\u00e4mme valtavan lajien rikkauden. <\/p>\n\n

                Amazonin sademetsien katoamisella on arvaamattomat ja tuhoisat seuraukset. Jos menet\u00e4mme sademets\u00e4t, menet\u00e4mme kamppailun ilmastonmuutosta vastaan.<\/p>\n\n

                Yhdess\u00e4 voimme saada muutoksen aikaan ja vaikuttaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin.<\/p>\n\n

                Vaaditaan yhdess\u00e4 hallitukselta, ett\u00e4 Suomi:<\/strong><\/p>\n\n