{"id":6579,"date":"2021-03-08T13:54:26","date_gmt":"2021-03-08T10:54:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=6579"},"modified":"2022-11-24T16:20:42","modified_gmt":"2022-11-24T13:20:42","slug":"hait-kolme-tarkeaa-faktaa-haikaloista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/meret\/hait-kolme-tarkeaa-faktaa-haikaloista\/","title":{"rendered":"Hait: kolme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 faktaa haikaloista"},"content":{"rendered":"\n

Haikalat kuvataan usein pelottavina saalistajina ja hurjina petoel\u00e4imin\u00e4. Hai on uinut maailman valtamerill\u00e4 jo ennen dinosauruksia ja hailla on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 merkitys osana merten ekosysteemi\u00e4. Lue kolme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 faktaa n\u00e4ist\u00e4 merten sankareista.<\/p>\n\n

\"Hai<\/figure>\n\n

1. Hai on merten tasapainottaja<\/strong><\/h2>\n\n

Hai on merten sankari. Koska se on huippupeto eli ravintoketjun huipulla, se saalistaa pienempi\u00e4 kaloja ja siten pit\u00e4\u00e4 merten tasapainoa yll\u00e4. Jos isojen saalistajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee, voivat muiden kalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Nopea lis\u00e4\u00e4ntyminen ei kuitenkaan kest\u00e4 kauaa. Mit\u00e4 isompi m\u00e4\u00e4r\u00e4 yleens\u00e4 hain suihin p\u00e4\u00e4tyvi\u00e4 kaloja on, sit\u00e4 nopeammin niiden ravinnoksi k\u00e4yv\u00e4t muut el\u00e4imet ja kasvit alkavat h\u00e4vit\u00e4 merist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ne sy\u00f6v\u00e4t muiden kalojen ev\u00e4\u00e4t nopeuttaen ravinnon saannin vaikeutumista.<\/p>\n\n

2. Osa hailajeista on jo uhanalaisia <\/strong><\/h2>\n\n

Haikalat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t hitaasti ja saavat v\u00e4h\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 – ensimm\u00e4iset j\u00e4lkel\u00e4iset voivat polskutella meriss\u00e4 vasta, kun hai on saavuttanut noin 10-15 i\u00e4n. Lis\u00e4ksi osalla lajeista raskaus voi kest\u00e4\u00e4 muutamasta kuukaudesta jopa vuoteen. <\/p>\n\n

Liikakalastuksen ja tuhoisien kalastusmenetelmien vuoksi valtamerien hait ovat v\u00e4hentyneet huolestuttavasti. Valkopilkkahai, sillihai ja vasarahai ovat luokiteltu vaarantuneiksi. Lis\u00e4ksi kampavasarahai ja isovasarahai ovat luokiteltu eritt\u00e4in uhanalaisiksi. Tammikuussa julkaistun laajan tutkimuksen mukaan <\/a>valtamerten haipopulaatiot ovat romahtaneet jopa 70 % viiden vuosikymmenen aikana.  Valtameri\u00e4 vaeltavista hailajeista jopa 43,5 % on uhanalaisia<\/a>.<\/p>\n\n

3. Haikalat ovat uhattuina ihmisten toimesta<\/strong><\/h2>\n\n

Tehokalastus tuhoaa haikantoja ja siksi ne tarvitsevat suojelua. Miljoonia haita tapetaan joka vuosi niiden evien ja lihan takia. Ylikalastuksen tuhovoima on valtava. Valtamerill\u00e4 kalastusalusten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t pitk\u00e4siimat voivat olla 100 kilometri\u00e4 pitki\u00e4 ja niiss\u00e4 voi olla jopa 10 000 koukkua.<\/p>\n\n

Vaikka p\u00e4\u00e4saalis olisikin tonnikala, koukkuihin j\u00e4\u00e4 haita, merikilpikonnia ja lintuja. Troolareiden valtavat nuotat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t mukaansa my\u00f6s haita, vaikka t\u00e4ll\u00f6in haikaloilla on paremmat mahdollisuudet selvit\u00e4 hengiss\u00e4 takaisin veteen. Ajoverkot ovat kaikista pahimpia, ne kaapivat mukaansa kaiken, kuten valaat, delfiinit ja kilpikonnat. Arvioiden mukaan miljoonia tonneja haikalaa nostetaan vuosittain merest\u00e4 sivusaaliina.<\/p>\n\n

\"Haikala<\/figure>\n\n

Terveet ja hyvinvoivat meret tarvitsevat haikaloja<\/strong><\/h2>\n\n

Merten ekosysteemit ovat herkki\u00e4 ja niiden tasapaino on vaarassa, jos haikalat eiv\u00e4t toteuta rooliaan saalistajana. Tuhansia uhanalaisia haikaloja saalistetaan Pohjois-Atlantilla vuosittain<\/a>, koska maailman meri\u00e4 ei ole suojeltu tarpeeksi ja liikakalastus jatkaa tuhoaan. Teimme kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 matkan Intian valtamerelle toteuttaaksemme tieteellist\u00e4 tutkimusta merten t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 tilasta.<\/p>\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lev\u00e4per\u00e4inen kansainv\u00e4listen merten hoito ei pysty suojelemaan merten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ihmisten aiheuttamalta tuholta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain 2 % valtamerist\u00e4 on suojeltu. Tarvitsemme vahvaa mertensuojelusopimusta, joka mahdollistaa kansainv\u00e4listen mertensuojelualueiden perustamisen. 30 % valtamerien kansainv\u00e4lisist\u00e4 vesist\u00e4 tulee suojella vuoteen 2030 menness\u00e4, jotta valtameret pystyv\u00e4t toipumaan.<\/p>\n\n

Yhdess\u00e4 voimme suojella merten ihmeellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4! YK:n neuvottelut suojelusta ovat loppusuoralla. Allekirjoita kansainv\u00e4linen merivetoomus ja vaadi Suomelta vahvaa toimintaa.<\/p>\n\n

\n
ALLEKIRJOITA VETOOMUS<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n
\"Mielenosoitus<\/figure>\n\n
\n
Ilmastokriisi on merten kriisi \u2013 IPCC-raportilta odotetaan vakavaa varoitusta maailman merten ja j\u00e4isten alueiden tilanteesta<\/a><\/blockquote>