{"id":6952,"date":"2021-04-20T16:30:05","date_gmt":"2021-04-20T13:30:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=6952"},"modified":"2023-04-28T13:56:46","modified_gmt":"2023-04-28T10:56:46","slug":"jarisevatko-ilmastopolitiikan-mannerlaatat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/jarisevatko-ilmastopolitiikan-mannerlaatat\/","title":{"rendered":"J\u00e4risev\u00e4tk\u00f6 ilmastopolitiikan mannerlaatat?"},"content":{"rendered":"\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 Suomessa k\u00e4ytiin ilmastovaalit. Nyt \u201cilmastohallituksen\u201d nelivuotiskaudesta puolet on jo takana. Miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n?<\/em><\/strong><\/p>\n\n

Ent\u00e4 j\u00e4risev\u00e4tk\u00f6 mannerlaatat, kun Yhdysvallat torstaina tekee paluun suurten talouksien ilmastohuippukokouksessa?<\/em><\/strong>
<\/em><\/strong>
<\/em><\/strong>Millaisen siirron tekee sit\u00e4 ennen Euroopan komissio, kest\u00e4v\u00e4n rahoituksen kriteereill\u00e4\u00e4n?<\/em><\/strong>
<\/em><\/strong>
<\/em><\/strong>K\u00e4sill\u00e4 on ilmastopolitiikan superviikko.<\/em><\/strong>
<\/p>\n\n

Jos v\u00e4lill\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 ilmastorintamalla ei tapahdu juuri mit\u00e4\u00e4n, niin nyt tapahtuu. Aloitetaan Suomesta.<\/p>\n\n

Mit\u00e4 ”ilmastohallitus” on saanut aikaan ja mihin se riitt\u00e4\u00e4?<\/strong>\u00a0<\/mark><\/h3>\n\n

Huomenna ja ylihuomenna hallitus kokoontuu kehysriiheen linjaamaan, miten taloutta ja ty\u00f6llisyytt\u00e4 l\u00e4hivuosina hoidetaan. Samalla se arvioi hallitusohjelmansa toteutumista nyt, kun puolet hallituskaudesta on jo takana.

Varsinaisia uusia isoja ilmastop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei ole odotettavissa, mutta kyll\u00e4kin taas yksi er\u00e4 siit\u00e4, miten turpeen k\u00e4yt\u00f6n alasajoa hallitaan. Aiemmin keskusta on vastustanut<\/em><\/strong> kansallisia toimia turpeen k\u00e4yt\u00f6n hallituksi alasajamiseksi, ja halunnut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ohjauksen p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan varaan. Nyt, kun p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa sitten puskee alaa nopeaan pudotukseen, on keskustalla kiire l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kansalliset keinot hallittuun alasajoon. <\/p>\n\n

Ministeri Lintil\u00e4n (kesk) asettama turvety\u00f6ryhm\u00e4 haluaisi jakaa tukia kaikkeen mahdolliseen<\/a> alan tekohengitt\u00e4miseksi, kun taas vihre\u00e4t haluavat kohdistaa reilun siirtym\u00e4n tuet niin, ett\u00e4 siirtym\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n todella tapahtuu, eik\u00e4 turpeen polttoa tai muuta haitallista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tarpeettomasti pitkitet\u00e4. Ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 on, mit\u00e4 demarit haluavat.<\/p>\n\n

Turvelinjausten lis\u00e4ksi odotettavissa on, ett\u00e4 hallitus p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 arvionsa siit\u00e4, miss\u00e4 hiilineutraali 2035 -tavoitteen toteutuksen suhteen menn\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4 lis\u00e4toimia tarvitaan.<\/p>\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n hiljattain KAISU<\/a>-ty\u00f6pajassa esitt\u00e4mien ennakkoarvioiden pohjalta veikkaan, arvio voi yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 monet positiivisuudellaan: vaikka monet hallituksen toimista ovat yh\u00e4 valmisteluvaiheessa, on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4kin tehty – kuten energiaverouudistus ja monet budjettip\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Samalla maailma ymp\u00e4rill\u00e4 on muuttunut suotuisaan suuntaan, mik\u00e4 parantaa perusennusteita ja kaventaa toimenpidekuilua: liikenne s\u00e4hk\u00f6istyy odotettua nopeammin, EU:n vahvemmat ilmastotavoitteet nostavat saastuttamisen hintaa, tuulivoiman voittokulku jatkuu ja luo valoisia n\u00e4kymi\u00e4 toimialojen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4miseen jne.

Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 voikin ajatella, ett\u00e4 osa toimenpidekuilun kaventumisesta on \u2018ansiotonta\u2019, eli hallituksesta riippumatonta. Toisaalta olennaisempaa on, ett\u00e4 hallitus veikkasi vahvoine ilmastotavoitteineen oikeaa hevosta: maailma ymp\u00e4rill\u00e4 muuttuu nyt suuntaan<\/a>, jota hallitusohjelma ennakoi, ja hyv\u00e4 niin!<\/p>\n\n

\"Puolueiden
Ilmastovaalien l\u00e4ht\u00f6laukauksena toimi lokakuun 2018 ilmastomarssi. Kuvassa puolueiden edustajat linjaavat puolueidensa kantoja avainkysymyksiin.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Oma arvioni n\u00e4in kahden vuoden j\u00e4lkeen on, ett\u00e4 emme marssineet turhaan. <\/strong>Vaikka \u201cilmastohallituksen\u201d ensimm\u00e4iset kaksi vuotta ovat olleet yht\u00e4 turbulenssia \u2013 EU-puheenjohtajuudesta hallituskriiseihin ja korona-h\u00e4rdelliin \u2013 on ilmastotavoitteista pidetty kiinni.<\/p>\n\n

Toimenpiteit\u00e4 on vatvottu ja siirretty, mik\u00e4 turhauttaa. Toisaalta on osattu osallistaa toimialoja niin, ett\u00e4 Suomen hiilineutraliuus 2035 -tavoite ei ole pelkk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hallituksen tavoite, vaan jo laajasti sis\u00e4istetty ja tuettu Suomen uusi tavoite.

V\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6ist\u00e4 ei ole sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 EU:n kautta saatavista elvytysrahoista puolet ohjataan ilmastotoimiin, mik\u00e4 on selke\u00e4sti isompi osuus, kuin j\u00e4senmaiden kesken sovittu 37 prosentin minimitaso. T\u00e4m\u00e4 antaa vahvan sys\u00e4yksen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutukseen.<\/p>\n\n

Samalla on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hallituksen varsinainen ilmastojohtajuus on ollut hakusessa.<\/strong> P\u00e4\u00e4ministeripuolue ei asiassa juuri ole profiloitunut, vaan on j\u00e4tt\u00e4nyt v\u00e4\u00e4nn\u00f6t vaikeista asioista keskustan ja vihreiden v\u00e4lisiksi. Siell\u00e4, miss\u00e4 johtajuutta on ensin n\u00e4ytetty, kuten laatimalla ilmastolinjaukset omistajaohjaukselle, on se my\u00f6hemmin unohdettu, ignooraamalla omat linjaukset. Keskusta puolestaan on jopa keulinut sill\u00e4, miten se on saanut estetty\u00e4 hallituksen ilmastotoimia.<\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4 on Suomelle hukattu mahdollisuus. Suoraselk\u00e4inen ilmastojohtajuus poistaisi kuntien, yritysten ja sijoittajien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolta ep\u00e4varmuuksia. Samalla se vahvistaisi kiinnostusta suomalaista osaamista ja ratkaisuja kohtaan ja avaisi ovia, jotka muutoin pysyv\u00e4t pienilt\u00e4 mailta kiinni. Tanska on t\u00e4st\u00e4 mainio esimerkki. Hallituksen olisi korkea aika korjata ryhti\u00e4\u00e4n ja huolehtia, ett\u00e4 marraskuun YK:n ilmastokokoukseen (COP26) menness\u00e4 Suomella on esitell\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 huomiota her\u00e4tt\u00e4neen ilmastotavoitteensa tueksi my\u00f6s n\u00e4yt\u00f6t, jotka vakuuttavat. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi vahva ilmastolaki, liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen puolittamiseen riitt\u00e4v\u00e4t toimet sek\u00e4 keinot, joilla varmistetaan, ett\u00e4 siirtym\u00e4 irti turpeesta on paitsi reilu my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4, eli nojaa vahvasti polttoon perustumattomaan l\u00e4mp\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n

Yksi asia, joka jatkuvasti hiert\u00e4\u00e4 hallituksen v\u00e4lej\u00e4 ja parhaillaankin sy\u00f6 Suomen uskottavuutta ilmastojohtajana, on mets\u00e4teollisuuden erityiskohtelu. Hallitus korostaa tiedeperusteista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja vannoo ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden nimiin, mutta poikkeuksia tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hes aina, kun ne asettaisivat rajoitteita Suomen mets\u00e4teollisuuden lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen eduille. Mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin seuraavaan teemaan.<\/p>\n\n

Onnistuvatko Suomi ja Ruotsi vesitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4vien investointien kriteerit?<\/mark><\/h3>\n\n

Euroopan komission on m\u00e4\u00e4r\u00e4 julkistaa pitk\u00e4\u00e4n odotettu s\u00e4\u00e4d\u00f6ksens\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n rahoituksen teknisist\u00e4 kriteereist\u00e4 huomenna keskiviikkona. P\u00e4\u00e4t\u00f6s on osa kokonaisuutta, jolla Euroopan rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja yksityist\u00e4 rahoitusta pyrit\u00e4\u00e4n suuntaamaan EU:n ilmastotavoitteiden toimeenpanoon.<\/p>\n\n

Kriteereiden valmistelun tueksi komissio on nimennyt 67-j\u00e4senisen asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4n, joista yhdeks\u00e4n uhkasi<\/a> hiljattain j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n, mik\u00e4li komission luonnostelemat, tieteenvastaiset kriteerit fossiilikaasun, bioenergian ja mets\u00e4talouden osalta eiv\u00e4t olennaisesti paranisi.<\/p>\n\n

Tuoreimpien tietojen mukaan komissio olisi lykk\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n fossiilikaasun ja ydinvoiman osalta. Sen sijaan bioenergian ja mets\u00e4talouden vesitetyt kriteerit pysyisiv\u00e4t mukana. Vesityksen takana ovat erityisesti Suomi ja Ruotsi, joita europarlamentin ymp\u00e4rist\u00f6valiokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin syytti eilen harvinaisen suorasanaisesti. \u201cHienosti tehty\u201d, kommentoi Canfin kitker\u00e4sti Suomen ja Ruotsin roolia, vedoten samalla komissioon<\/a>, ettei se taipuisi Suomen ja Ruotsin painostuksen alla.<\/p>\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen avoin kirje komissiolle<\/a> tiivist\u00e4\u00e4, miss\u00e4 ongelma piilee:
<\/p>\n\n

\n

70+ NGOs wrote to @vonderleyen<\/a> asking to remove & postpone forestry in the #EUTaxonomy<\/a>.

Currently, almost all forms of logging are classed as sustainable \ud83d\ude21\ud83d\ude21

So much for the #GreenDeal<\/a> @TimmermansEU<\/a> @McGuinnessEU<\/a> @VDombrovskis<\/a> https:\/\/t.co\/3yYkr3nrvn<\/a> pic.twitter.com\/efbxJ3KH8S<\/a><\/p>— WWF EU (@WWFEU) April 12, 2021<\/a><\/blockquote>