{"id":6971,"date":"2021-04-23T16:39:20","date_gmt":"2021-04-23T13:39:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=6971"},"modified":"2023-04-28T13:53:07","modified_gmt":"2023-04-28T10:53:07","slug":"fortum-haastoi-alankomaat-oikeuteen-tarkistimme-faktat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/energia\/fortum-haastoi-alankomaat-oikeuteen-tarkistimme-faktat\/","title":{"rendered":"Fortum haastoi Alankomaat oikeuteen, tarkistimme kanteesta esitetyt v\u00e4itteet"},"content":{"rendered":"\n
\"Uniperin
Juliste mielenosoituksessa Uniperin Maasvlakte 3 -voimalan avajaisissa 21. huhtikuuta 2016. Nyt Fortumin omistama Uniper vaatii korvauksia voimalan sulkemisesta hiilikieltolain perusteella vuonna 2030.<\/figcaption><\/figure>\n\n

Fortumin tyt\u00e4ryhti\u00f6 Uniper ilmoitti viime viikolla, ett\u00e4 yhti\u00f6 haastaa Alankomaat oikeuteen maan uuden hiilikieltolain vuoksi. Aiheesta on keskusteltu paljon suomalaisessa mediassa. Tarkastimme kuusi v\u00e4itett\u00e4, joita kanteesta on esitetty.<\/p>\n\n

V\u00c4ITE 1: Alankomaat on luvannut maksaa korvauksia vain kahdelle hiilivoimalalle viidest\u00e4. Uniper j\u00e4\u00e4 ilman korvauksia.<\/strong> (HS p\u00e4\u00e4kirjoitus<\/a> 17.4)<\/p>\n\n

V\u00e4\u00e4rin. Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoituksesta puuttuu konteksti.

Alankomaiden hiilikieltolaki hyv\u00e4ksyttiin Senaatissa 10.12 2019. Hieman reilu viikko t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen, 20.12.2019 maan korkein oikeus teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen niin sanotussa Urgenda-tapauksessa.<\/a> T\u00e4m\u00e4 pakotti Alankomaat muiden muassa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n 25% vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoden 2020 loppuun menness\u00e4.  

Vattenfallin korvauksia saanut hiilivoimala, Hemweg 8, tulikin sulkea tammikuussa 2020. T\u00e4st\u00e4 pikaisesta sulkemisesta my\u00f6s maksettiin korvauksia.

<\/a>My\u00f6s Riverstone on mahdollisesti saamassa korvauksia siksi, ett\u00e4 voimala menisi kiinni jo ennen vuotta 2030. T\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta tarjottiin my\u00f6s RWE:lle sek\u00e4 Uniperille<\/strong>. Syyskuussa 2020 Alankomaiden hallitus pyysi kaikilta hiiliyhti\u00f6ilt\u00e4<\/a> tarjouksia hiilivoimalan aiemmasta sulkemisesta.     

Tarjolla oli maksimissaan 328 000 euron korvaus megawattitunnilta. Uniperin voimalan, Maasvlakte 3:n kapasiteetti on 1070 MW, eli kokonaisuudessaan tarjous olisi ollut noin 350 miljoonan euron luokkaa.

Yhdysvaltalainen Riverstone tarttui tarjoukseen. RWE ja Uniper ei.
<\/strong>
Lopuksi on syyt\u00e4 kysy\u00e4 kenen korvauksia tulisi oikein maksaa? Kansalaisten vai fossiiliyhti\u00f6iden? Esimerkiksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Fortumin ja Uniperin hiilivoimaloiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t aiheuttivat vuonna 2016 laskennallisesti yli kolmesataa ennenaikaista kuolemaa ja 340 miljoonan euron arvoiset terveydenhuoltokustannukset  
<\/strong><\/a><\/p>\n\n

V\u00c4ITE 2: Uniperin n\u00e4kemyksen mukaan laki on ep\u00e4tasapainoinen, koska se est\u00e4\u00e4 Uniperia harjoittamasta omistajan oikeuttaan, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarjoa korvausta siit\u00e4.<\/strong> (Helsingin Sanomat<\/a> 16.4)<\/p>\n\n


Laki tarjoaa Uniperille mahdollisuuden polttaa hiilt\u00e4 viel\u00e4 vuoteen 2030 asti. Alankomaiden hiilikieltolakia voi hyvin verrata Suomen vastaavaan, vuonna 2019, s\u00e4\u00e4dettyyn lakiin. My\u00f6s Suomessa yhti\u00f6t saivat yli kymmenen vuoden siirtym\u00e4ajan hiilivoimaloiden sulkemiseksi.

My\u00f6s Suomessa pohdittiin kiellon tasapainoisuutta ja korvauksia. Suomessa perustuslakivaliokunta totesi<\/a> seuraavaa: 

\u201cPerustuslakivaliokunta on antanut esityksen arvioinnissa erityist\u00e4 merkityst\u00e4 sille, ett\u00e4 rajoitus kohdistuu kaikkiin energialaitoksiin yleisesti ja lain voimaantulo ajoittuu noin 10 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n, vuoteen 2029. Kyse on siis pitk\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4ajasta, joka mahdollistaa toiminnan uudelleenj\u00e4rjest\u00e4misen ennen rajoitusten voimaantuloa. Perustuslakivaliokunta katsoo, ett\u00e4 kokonaisuutena arvioituna ehdotetut omaisuudensuojan rajoitukset ovat paitsi hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 my\u00f6s oikeasuhtaisia, ennen kaikkea esityksen ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun liittyvien tavoitteiden ja siten perustuslain 20 \u00a7:n kannalta.\u201d

T\u00e4m\u00e4 koskee tietenkin Suomea, mutta kuten sanottua: hiilikieltolait kummassakin maassa ovat hyvin samanlaisia. 

Ymp\u00e4rist\u00f6-ja ilmasto-oikeuteen erikoistunut kansainv\u00e4linen j\u00e4rjest\u00f6 Client Earth analysoi jo vuonna 2019 kanteen oikeudellisia perusteita.<\/a> Client Earthin Alankomaiden hallitukselle toimittaman lausunnon mukaan Uniperilla ei ole perusteita kanteelle ja kanteen puolesta esitetyt argumentit ovat virheellisi\u00e4.    

<\/p>\n\n

V\u00c4ITE 3: \u201cYhti\u00f6lt\u00e4 saamani tiedon mukaisesti oikeustoimilla ei pyrit\u00e4 Hollannin lain kumoamiseen, eik\u00e4 yrityksen johto kiist\u00e4 Hollannin valtion oikeutta s\u00e4\u00e4dell\u00e4 asiassa\u201d<\/strong> (Ministeri Tytti Tuppurainen, Yle<\/a> 16.4)

Uniper esitti uhkauksen v\u00e4limiesoikeudesta jo siin\u00e4 vaiheessa kun lakia oltiin vasta s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/a>. N\u00e4in ECT-sopimuksen tarjoama mahdollisuus v\u00e4limiesoikeudenk\u00e4yntiin toimii: uhkausta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ennakoivasti est\u00e4m\u00e4\u00e4n fossiiliyrityksille haitallisen s\u00e4\u00e4ntelyn voimaan tulemista. Kuten Forbes<\/a> kirjoitti joulukuussa 2019:

\u201cPlans to phase out the use of coal in The Netherlands may be in jeopardy as a result of threatened legal action by the coal plants that would be affected<\/strong>. The legislation has already been passed by the country\u2019s lower house, and tomorrow, December 3, the Dutch Senate will take up the issue. The Senate much assent to the legislation in order for it to become law. But an increasing number of senators are becoming worried that Dutch taxpayers may be on the hook for compensating for the closures.<\/strong>\u201d 

Fortum ja Uniper v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tavoitteena ei ole hidastaa hiilest\u00e4 luopumista. Uniperin ja RWE:n toiminnalla kuitenkin pyrittiin 1) vaikuttamaan hiilikieltolakiin ja 2) tekem\u00e4\u00e4n hiilest\u00e4 luopumisesta kalliimpaa.
<\/p>\n\n

V\u00c4ITE 4: ECT:n puitteissa nostetuista ja v\u00e4limiesmenettelyyn menneist\u00e4 riitatapauksista ylivoimainen enemmist\u00f6 koskee uusiutuvan energian investointeja. Nekin voivat k\u00e4rsi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kansalliset ratkaisut muuttuvat \u00e4killisesti.<\/strong> (HS p\u00e4\u00e4kirjoitus<\/a> 17.4)<\/p>\n\n


On totta, ett\u00e4 suuri osa ECT-sopimuksen puitteissa nostetuista kanteista koskee uusiutuvaa energiaa. T\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan voi perustella Uniperin Alankomaita vastaan nostamaa kannetta.

Toiseksi, nimenomaan fossiilisiin liittyv\u00e4t kanteet ovat ilmastokriisin ratkaisun kannalta oleellisimpia. Fossiilisten alasajo on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Greenpeacen kanta on, ett\u00e4 EU:n j\u00e4senmaiden yhdess\u00e4 tai tarvittaessa erikseen on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4 koko sopimus. Se on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ep\u00e4reilu ja tarjoaa yrityksille sellaisen oikeudellisen ohituskaistan, jota kansalaisilla ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n

V\u00c4ITE 5: Toinen energiayhti\u00f6, saksalainen RWE, on jo esitt\u00e4nyt miljardiluokan korvausvaatimuksen kahden voimalansa sulkemisesta Alankomaissa. Uniper valitsi toisen tien: se haluaa selvitt\u00e4\u00e4, sopiiko Alankomaiden p\u00e4\u00e4t\u00f6s kansainv\u00e4liseen energiaperuskirjaan ECT:hen. <\/strong>(HS p\u00e4\u00e4kirjoitus<\/a> 17.4)

V\u00e4\u00e4rin. Uniperin tie on RWE:n tie.

Se ero kanteissa on, ett\u00e4 Uniper haastaa Alankomaat my\u00f6s<\/strong> paikallisessa tuomioistuimessa eik\u00e4 ole viel\u00e4 ilmoittanut julkisesti korvaussummaa.  <\/p>\n\n

V\u00c4ITE 6: FOSSIILISESTA ENERGIASTA on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 irti. Alankomaiden tapauksessa unohtuu kuitenkin kokonaiskuva: maa ei aio kutistaa p\u00e4\u00e4st\u00f6\u00adkiinti\u00f6t\u00e4\u00e4n hiilivoimaloiden sulkemisen vuoksi. Saastutusoikeudet menev\u00e4t ehk\u00e4 muualle. <\/strong> (HS p\u00e4\u00e4kirjoitus<\/a>)

Helsingin Sanomat viittaa kirjoituksessaan niin sanottuun p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan vesis\u00e4nkyilmi\u00f6\u00f6n – eli kun patjaa painetaan yhdest\u00e4 kohtaa, se pullistuu toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on enemm\u00e4n myytti kuin fakta<\/a>. Vesis\u00e4nkyilmi\u00f6t\u00e4 on entisest\u00e4\u00e4n puhkottu ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n markkinavakausvaranto.

Kaikki p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeudet eiv\u00e4t mene automaattisesti kaupaksi, ja p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksista onkin ollut vuosien ajan ylitarjontaa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupassa otettiin hiljattain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n markkinavakausvaranto, joka poistaa markkinoilta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia. Varantoon siirret\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia markkinoilta suhteessa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin oikeuksiin, josta oikeuksia mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n lopullisesti vuodesta l\u00e4htien 2023.

Yksinkertaistaen: mit\u00e4 enemm\u00e4n varannossa on p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia, sit\u00e4 enemm\u00e4n niit\u00e4 my\u00f6s mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n. Hiilivoimaloiden sulkeminen lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien ylitarjontaa ja kasvattaa siten mit\u00e4t\u00f6it\u00e4vien p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Sama yksinkertainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 p\u00e4tee siis edelleen: hiilenpoltosta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hiilenpolttoa.

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Fortumin tyt\u00e4ryhti\u00f6 Uniper ilmoitti viime viikolla, ett\u00e4 yhti\u00f6 haastaa Alankomaat oikeuteen maan uuden hiilikieltolain vuoksi. Aiheesta on keskusteltu paljon suomalaisessa mediassa. Tarkastimme kuusi v\u00e4itett\u00e4, joita kanteesta on esitetty.<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":6938,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[57],"tags":[61,60],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-6971","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-energia","tag-fossiiliset","tag-ilmastopolitiikka","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6971","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6971"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6971\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54225,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6971\/revisions\/54225"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6938"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6971"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6971"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6971"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=6971"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}