{"id":7064,"date":"2021-05-20T16:29:00","date_gmt":"2021-05-20T13:29:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=7064"},"modified":"2024-09-02T10:49:35","modified_gmt":"2024-09-02T07:49:35","slug":"miksi-luonnon-kanssa-ei-voi-neuvotella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/miksi-luonnon-kanssa-ei-voi-neuvotella\/","title":{"rendered":"Miksi luonnon kanssa ei voi neuvotella?"},"content":{"rendered":"\n

Ihminen on osa luontoa. Ja koska olemme osa luontoa, olemme raudanlujasti sidottuja sen lainalaisuuksiin. Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho<\/strong> kiteytti asian Ylen A-Studiossa<\/a> 12. toukokuuta: maapallon rajallisuuden kanssa ei voi neuvotella.<\/p>\n\n

\"Luonnonmets\u00e4\u00e4<\/figure>\n\n

\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen yksinkertaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ohjaavan raamin sotkee lajityypillinen ominaisuutemme. Ihmisell\u00e4 on poikkeuksellinen kyky tieteelliseen ajatteluun, joka antaa meille yh\u00e4 paremman kuvan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ohjaavista ja rajoittavista luonnonlaeista. My\u00f6s kykymme kokea syv\u00e4\u00e4 nautintoa n\u00e4ist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 on kaiken kulttuurimme ytimess\u00e4: taiteen, ruoanlaiton, ulkoilun, hyvinvoinnin. Kukapa ei olisi tuntenut iloa auringonlaskusta mets\u00e4n taa tai tuoreiden mustikoiden mausta?<\/p>\n\n

Huonoihin puoliimme kuuluu taas k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n taipumus saada aivomme kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n perusteluita lyhytn\u00e4k\u00f6iselle oman oksan sahaamiselle. T\u00e4m\u00e4 on erityisen sopiva kielikuva juuri Suomessa, jossa luontomme niin suurelta osin on mets\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n

Luonnon monimuotoisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n puheen tasolla hyvin. Osaamme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jo peruskoulutuksemme ansiosta, ett\u00e4 luonto on monimutkainen j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa yhteen osaan koskeminen saa vaikutuksen aikaan muualla. Siit\u00e4 johtuu, ett\u00e4 mit\u00e4 monimuotoisempi luonto on, sit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mpi se on hoitamaan itse itse\u00e4\u00e4n h\u00e4iri\u00f6iden j\u00e4lkeen. Ja kuten heti alussa totesimme, ihminen on osa luontoa. Kun luonto k\u00e4rsii, ihminen k\u00e4rsii, ennemmin tai my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n

Mets\u00e4keskustelumme on t\u00e4ynn\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia v\u00e4itteit\u00e4, jotka perustuvat mitattujen asioiden erilaiseen yhdistelemiseen. Onko mets\u00e4mme hiilinielu? Kasvaako hiilinielu vai ei? Onko puustomme j\u00e4re\u00e4mp\u00e4\u00e4 teollisten puupeltojemme ansiosta? Kuinka paljon metsist\u00e4mme on suojeltu? Mik\u00e4 yleens\u00e4 on mets\u00e4 ja mik\u00e4 puupelto?<\/p>\n\n

N\u00e4ihin kysymyksiin palaamme my\u00f6hemmin erillisess\u00e4 sarjassa. T\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin oivaltaa, ett\u00e4 luonnonmets\u00e4ss\u00e4 luonnon omat lainalaisuudet ovat paras tekniikka suojella kaikkea el\u00e4m\u00e4\u00e4, my\u00f6s ihmisten.<\/p>\n\n

Luonnonmets\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan iki- ja aarniometsi\u00e4. Ne on EU:n biodiversiteettiohjelman mukaan suojeltava. YK:n biodiversiteettisopimus, jonka Suomikin on allekirjoittanut, m\u00e4\u00e4rittelee n\u00e4iden olevan metsi\u00e4, jota ei ole koskaan teollisesti hakattu tai joissa kauan sitten tehdyt hakkuut ovat olleet v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 ja vaikuttaneet mets\u00e4n rakenteeseen vain v\u00e4h\u00e4n. Luonnonmets\u00e4 on siis joko ei lainkaan tai vain v\u00e4h\u00e4n ihmisen teollisesti muokkaamaa ja eroaa selv\u00e4sti tavallisesta, yksipuolisesta talousmets\u00e4st\u00e4. Tarkempia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 suojelullisesti arvokkaalle mets\u00e4lle l\u00f6ytyy esimerkiksi METSO- ja Natura-ohjelmista, FSC-sertifiontij\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja vanhojen metsien suojeluohjelmista. Luonnonmets\u00e4t ovat h\u00e4vinneet Suomesta nopeasti ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t edelleen.<\/p>\n\n

Meill\u00e4 on velvollisuus suojella luonnonmets\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4 jo kauan sitten, sill\u00e4 olemme jo 90-luvulla allekirjoittaneet YK:n biodiversiteettisopimuksen ja sen j\u00e4lkeen sitoutuneet moniin monimuotoisuuden suojelutavoitteisiin, joita ei vain ole saatu toteutettua. Olemme my\u00f6s Euroopan unionin j\u00e4seni\u00e4. Nyt uuden EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on nostaa maa- ja merialueiden suojeluosuus 30%:iin, josta kolmasosa on tiukasti suojeltua, ja aivan yksinkertaisesti ja yksiselitteisesti sen lis\u00e4ksi suojella kaikki j\u00e4ljell\u00e4 olevat luonnonmets\u00e4t. Oli laskutapa mik\u00e4 tahansa, emme Suomessa ole l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 monimuotoisuuden suojelulle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tavoitteita.<\/p>\n\n

Jotta edes tiet\u00e4isimme, mit\u00e4 meid\u00e4n on suojeltava, on ensin kartoitettava luonnonmets\u00e4t. Sit\u00e4 ei valitettavasti koskaan ole Suomessa j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti viranomaistoimin tehty. Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t ovat yritt\u00e4neet paikata vajetta vapaaehtoisty\u00f6ll\u00e4. Esimerkiksi viime vuonna julkaisimme esimerkkein\u00e4 55 suojelematonta, hakkuiden uhkaamaa luonnonmets\u00e4\u00e4<\/a> valtion mailta. Ty\u00f6 jatkuu: Greenpeacen vapaaehtoiset tukevat Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittaman Luonnonmets\u00e4ty\u00f6ryhm\u00e4n kartoittajia<\/a>, ja ensimm\u00e4iset vapaaehtoiset aloittavat Inarissa 31. toukokuuta. Kartoituksen tulokset julkistetaan my\u00f6hemmin karttapalvelussa.<\/p>\n\n

Huomenna 22. toukokuuta viet\u00e4mme kansainv\u00e4list\u00e4 luonnon monimuotoisuuden p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Nautitaan siit\u00e4 luonnonmetsiss\u00e4mme! Ja pidet\u00e4\u00e4n huolta, ett\u00e4 ne suojellaan.<\/p>\n\n

Juha Aromaa<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihminen on osa luontoa. Ja koska olemme osa luontoa, olemme raudanlujasti sidottuja sen lainalaisuuksiin.<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":6331,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,70,78,71],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-7064","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","tag-monimuotoisuus","tag-suojellaanmetsat","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7064","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7064"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7064\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54222,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7064\/revisions\/54222"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7064"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7064"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7064"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=7064"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}