{"id":7162,"date":"2021-05-26T13:51:41","date_gmt":"2021-05-26T10:51:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=7162"},"modified":"2023-04-28T13:48:14","modified_gmt":"2023-04-28T10:48:14","slug":"kuvia-intian-valtamerelta-tutustu-ainutlaatuiseen-meriruohoniittyyn","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/meret\/kuvia-intian-valtamerelta-tutustu-ainutlaatuiseen-meriruohoniittyyn\/","title":{"rendered":"Kuvia Intian valtamerelt\u00e4 \u2013 tutustu ainutlaatuiseen meriruohoniittyyn"},"content":{"rendered":"\n

Intian valtamerell\u00e4 on ainutlaatuinen ja l\u00e4hes tuntematon ekosysteemi: Saya de Malhan matalikko. <\/p>\n\n

T\u00e4m\u00e4 Sveitsin kokoinen matalikko sijaitsee meren alla satojen kilometrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4himmist\u00e4 saarista. Sill\u00e4 kasvaa maailman suurin meriruohoniitty ja siten se on yksi maailman merten suurimmista hiilinieluista. Se on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymisalue monille el\u00e4imille, kuten pikkusinivalaille. <\/p>\n\n

Greenpeacen Arctic Sunrise -laivalla matkanneet tutkijat dokumentoivat Saya de Malhan rannikkoa. Teemme tieteellist\u00e4 tutkimusta merten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ekosysteemeist\u00e4, jotta voimme lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 merten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja suojelun kiireellisyydest\u00e4. YK:n mertensuojelusopimuksen neuvottelut ovat loppusuoralla, ja vahva sopimus auttaisi suojelemaan Saya de Malhan kaltaisia ainutlaatuisia alueita. <\/p>\n\n

Sukella kanssamme aaltojen alle ja tutustu t\u00e4h\u00e4n upeaan merialueeseen!<\/p>\n\n

\"Kaskelotin<\/figure>\n\n

Kaskelotit ovat suurimpia hammasvalaita, jotka voivat kasvaa jopa 15,8 metrin pituisiksi ja 40 tonnin painoisiksi \u2013 ja ne ovat uhanalaisia. Kaskelotit voivat el\u00e4\u00e4 60-vuotiaaksi ja ne voivat sukeltaa yli kolmen kilometrin syvyyteen saalistamaan kalmareita, haita ja muita kaloja. Kuvan kaskelotti havaittiin l\u00e4hell\u00e4 Seychellej\u00e4.<\/p>\n\n

\"Korallia<\/figure>\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kuvassa n\u00e4kyy Saya de Malhan meriruohoniitty\u00e4 ja korallia. Saya de Malha on osa Mascarenen tasankoa ja se sijaitsee Mauritiuksen ja Seychellien v\u00e4liss\u00e4 Intian valtamerell\u00e4.<\/p>\n\n

\"Meriruohoniitty<\/figure>\n\n

Korallia meriruohoniityll\u00e4. Saya de Malhan meriruohoniitty on maailman suurin ja siten yksi merten suurimmista hiilinieluista. Meriruoholla on t\u00e4rke\u00e4 rooli merien meriekosysteemien tasapainottamisessa: ne sitovat kaksi kertaa enemm\u00e4n hiilidioksidia neli\u00f6metrilt\u00e4 kuin mets\u00e4t. <\/p>\n\n

\"Meriruohoniitty<\/figure>\n\n

T\u00e4m\u00e4 alue on koti uskomattomalle el\u00e4m\u00e4lle, kuten pikkusinivalaille, m\u00f6hk\u00e4kaloille, py\u00f6ri\u00e4isdelfiineille, valashaille sek\u00e4 lukuisille v\u00e4rikk\u00e4ille kaloille ja koralleille. <\/p>\n\n

\"Meriruohoniitty<\/figure>\n\n

Satoja kilometrej\u00e4 rannikolta, merivirrat keinuttavat ruohoa t\u00e4ll\u00e4 merenalaisella tasangolla.<\/p>\n\n

\"Karettikilpikonna<\/figure>\n\n

Karettikilpikonna Seychellien Mah\u00e9-saaren tuntumassa. Kuten muut merikilpikonnat, my\u00f6s karettikilpikonna on uhanalainen, johtuen pesim\u00e4- ja ruokailualueiden h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4, liiallisesta munien ker\u00e4\u00e4misest\u00e4, saasteista ja rannikkoalueiden rakentamisesta. Lis\u00e4ksi kilpikonnat j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein teollisen kalastuksen sivusaaliiksi. Kaikkein eniten niit\u00e4 kuitenkin uhkaa luonnonvaraisten el\u00e4inten kauppa. <\/p>\n\n

Merikilpikonnat edustavat matelijoita, jotka ovat el\u00e4neet maapallolle viimeiset sata miljoonaa vuotta. Ne ovat olennainen osa meriekosysteemej\u00e4, ja auttavat s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n elinvoimaiset koralliriutat ja meriruohoniityt. <\/p>\n\n

\"Korallia<\/figure>\n\n

Hyvinvoivat meret ovat elinehto miljoonille ihmisille, jotka asuvat Intian valtameren rannikkoalueilla ja saarilla. Valitettavasti teollinen kalastus ja ilmastokriisi uhkaavat heid\u00e4n ruokaturvaansa ja elinkeinoaan. <\/p>\n\n

\"Delfiini<\/figure>\n\n

Intian valtameren delfiinit ovat v\u00e4hentyneet jopa yli 80 prosenttia viimeisten vuosikymmenien aikana. Monet delfiinit j\u00e4\u00e4v\u00e4t teollisen tonnikalan pyynnin sivusaaliiksi. <\/p>\n\n

Laivalla tutkijaryhm\u00e4 kartoitti Saya de Malhan el\u00e4inlajistoa kiikarien, kameroiden ja vedenalaisten mikrofonien avulla sek\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vesin\u00e4ytteit\u00e4, joista voidaan laboratoriossa tutkia el\u00e4inten DNA-j\u00e4lki\u00e4. Pian meill\u00e4 on parempi tiet\u00e4mys alueen el\u00e4imist\u00e4. Tieto auttaa meit\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 vahvan mertensuojelusopimuksen puolesta. <\/p>\n\n

\"Kiitosviesti<\/figure>\n\n

Tahdomme v\u00e4litt\u00e4\u00e4 valtavan kiitoksen sinulle ja kaikille Greenpeacen tukijoille. Te olette mahdollistaneet t\u00e4m\u00e4n tutkimusmatkan ja t\u00e4rke\u00e4n mertensuojeluty\u00f6n. <\/p>\n\n

Jokainen allekirjoitettu vetoomus, onnistunut mielenosoitus ja avok\u00e4tinen lahjoitus parantaa maailmaa. Koska Greenpeace on ihmisten \u2013 ei yritysten tai valtioiden \u2013 rahoittama, te olette toimintamme kulmakivi.<\/p>\n\n

Yhdess\u00e4 voimme tehd\u00e4 toimivasta mertensuojelusta totta. Kiitos!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Intian valtamerell\u00e4 on ainutlaatuinen ja l\u00e4hes tuntematon ekosysteemi: Saya de Malhan matalikko ja meriruohoniitty.<\/p>\n","protected":false},"author":61,"featured_media":7168,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[13,25,62,73],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-7162","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-meret","tag-tietoameista","tag-suojellaanmeret","tag-greenpeacenlaivat","tag-maailmanmeret","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/61"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7162"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7162\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54221,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7162\/revisions\/54221"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7162"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=7162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}