{"id":725,"date":"2017-03-17T11:51:40","date_gmt":"2017-03-17T11:51:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=725"},"modified":"2023-01-04T17:39:00","modified_gmt":"2023-01-04T14:39:00","slug":"miten-pelastamme-elintarkeat-meret","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/meret\/miten-pelastamme-elintarkeat-meret\/","title":{"rendered":"Miten pelastamme elint\u00e4rke\u00e4t meret?"},"content":{"rendered":"

Maailman meri\u00e4 on vuosisatojen ajan kohdeltu kuin ne olisivat \u00e4\u00e4rett\u00f6mi\u00e4 – loputtomia ruoan ja luonnonvarojen l\u00e4hteit\u00e4 ja pohjattomia j\u00e4tekuiluja. Nyt rajat tulevat vastaan ja alamme v\u00e4hitellen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 merten el\u00e4m\u00e4n hyvinvointi on meille kaikille.<\/strong><\/p>\n

Meri peitt\u00e4\u00e4 yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. Sen monimuotoinen el\u00e4m\u00e4 tuottaa meille ruokaa ja happea, pit\u00e4\u00e4 ilmastoa tasapainossa ja tarjoaa monenlaisia elint\u00e4rkeit\u00e4 \u201cekosysteemipalveluja<\/a>\u201d. YK:n ensimm\u00e4inen arvio<\/a> valtamerten tilasta kertoo, ett\u00e4 monin paikoin valtamerten ekosysteemit ovat ihmisen toiminnan runtelemia: liikakalastus, \u00f6ljy- ja kaasuteollisuus, rannikoiden rakentaminen ja muoviroska vahingoittavat merten kyky\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 monimuotoista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Jalanj\u00e4lkemme ulottuu rannikoilta kauas valtioiden rajojen ulkopuolelle eli aavalle merelle.<\/a><\/p>\n

Nopeat toimet<\/a> ovat tarpeen. T\u00e4ll\u00e4 viikolla YK j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen korkean tason valtamerikonferenssin<\/a>, jossa hallitukset, yritykset, tavalliset ihmiset ja merten yst\u00e4v\u00e4t etsiv\u00e4t ratkaisuja merten saastumiseen, suojeluun, liikakalastukseen ja merten happamoitumiseen.<\/p>\n

\"\"

Koralliriutan s\u00e4ihkyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 Meksikonlahdella. Greenpeacen osallistui korallien tilan kartoitukseen vuonna 2010. Kohoavat l\u00e4mp\u00f6tilat ja merten happamoituminen ovat vaaraksi koralleille.<\/p><\/div>\n

Ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t muuttavat meri\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n nopeasti<\/h3>\n

Ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajoittaminen ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano ovat kokouksen keski\u00f6ss\u00e4<\/a> (Trumpin hallinnon h\u00e4pe\u00e4llisest\u00e4 venkoilusta<\/a> huolimatta). Se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 \u00f6ljyn, hiilen, turpeen ja kaasun polttamisen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t meriss\u00e4<\/a> h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla jo nyt: niist\u00e4 on tullut l\u00e4mpim\u00e4mpi\u00e4, happamampia ja v\u00e4h\u00e4happisempia.<\/p>\n

Muutosten vauhtia ja mittakaavaa on vaikeaa edes k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Meret happamoituvat nopeammin<\/a> kuin ainakaan 65 tai jopa 300 miljoonaan vuoteen. T\u00e4m\u00e4 yksin voi muuttaa<\/a> merten el\u00e4m\u00e4\u00e4 perustavanlaatuisesti jo yhden ihmisi\u00e4n aikana. Fossiilisista polttoaineista on siirrytt\u00e4v\u00e4 uusiutuvaan energiaan nopeasti. Kokouksen viralliset j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mallia: Ruotsi hankkiutuu eroon fossiilisista polttoaineista ja Fidzi on yhdess\u00e4 muiden Tyynenmeren saarivaltioiden kanssa vaatinut<\/a> maailmanlaajuista kieltoa uusille hiilikaivoksille ja fossiiliteollisuuden laajentumiselle.<\/p>\n

\"\"

Pikkuruisten planktonlevien kukinta n\u00e4kyi Beringinsalmesta avaruuteen asti elokuussa 2016. Kasviplanktonista saavat alkunsa merten ravintoketjut, jotka johtavat j\u00e4ttim\u00e4isiin valaisiin ja j\u00e4\u00e4karhuihin asti.<\/p><\/div>\n

Merten elint\u00e4rke\u00e4t toiminnot turvataan suojelualueilla<\/h3>\n

Valtamerten t\u00e4rkeiden toimintojen pelastamiseksi tarvitaan<\/a> suojelualueita, joilla el\u00e4m\u00e4 voi kukoistaa, toipua ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Maailman maat ovat siksi sopineet, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 prosenttia merist\u00e4 ja rannikoista suojellaan vuoteen 2020 menness\u00e4. Seuraavana askeleena maat ovat tutkimustiedon perusteella sitoutuneet<\/a> suojelemaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 prosenttia merist\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

Nyt merist\u00e4 on jollain tapaa suojeltu alle 3 prosenttia<\/a>, ja vain v\u00e4h\u00e4n yli prosentti on rauhoitettu kokonaan teolliselta toiminnalta. Valtaosa maailman merist\u00e4 on, kuten Pohjoisen j\u00e4\u00e4meren keskiosa, aavaa merta eli j\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isten valtioiden hallinnan ulkopuolelle. Siell\u00e4 tilanne on viel\u00e4 heikompi: alle prosentti aavan meren alueista on suojeltu. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 merten pelastaminen tarkoittaa suojelualueiden perustamista sek\u00e4 valtioiden hallinnassa oleville alueille ett\u00e4 kansainv\u00e4lisille vesille. Ty\u00f6kaluja aavan meren suojelualueiden perustamiseksi ei viel\u00e4 ole, mutta valmistelevat neuvottelut niiden perustamiseksi on aloitettu YK:ssa.<\/p>\n

\"\"

Paholaisrauskuja (Manta alfredi) Nusa Penidan rannikon edustalla.<\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4nviikkoisen valtamerikonferenssin<\/a> pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 vahva viesti: yhteisten mertemme suojelussa on siirrytt\u00e4v\u00e4 valmistelevista neuvotteluista varsinaiseen ty\u00f6h\u00f6n, jotta uusi<\/a> kansainv\u00e4linen sopimus saadaan pian voimaan. YK p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asiasta l\u00e4hiviikkoina.<\/p>\n

Kokouksen alla hallitukset ja muut tahot ovat listanneet vapaaehtoisia sitoumuksiaan, joilla aikovat edist\u00e4\u00e4 mertensuojelua. T\u00e4m\u00e4 on totta kai hyv\u00e4 juttu, mutta vapaaehtoisten sitoumusten teho ja tulokset ovat tavanneet olla surkeita. Meret eiv\u00e4t tarvitse enemp\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ntahdon eleit\u00e4, vaan tekoja jotka n\u00e4kyv\u00e4t konkreettisessa todellisuudessa.<\/p>\n

Teksti: Daniel Mittler, kansainv\u00e4lisen Greenpeacen johtava poliittinen neuvonantaja. <\/em>
\nK\u00e4\u00e4nn\u00f6s: Laura Meller<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailman meri\u00e4 on vuosisatojen ajan kohdeltu kuin ne olisivat \u00e4\u00e4rett\u00f6mi\u00e4 – loputtomia ruoan ja luonnonvarojen l\u00e4hteit\u00e4 ja pohjattomia j\u00e4tekuiluja. Nyt rajat tulevat vastaan ja alamme v\u00e4hitellen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 merten…<\/p>\n","protected":false},"author":23,"featured_media":732,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"Miten pelastamme elint\u00e4rke\u00e4t meret?","p4_og_description":"Maailman meri\u00e4 on vuosisatojen ajan kohdeltu kuin ne olisivat \u00e4\u00e4rett\u00f6mi\u00e4 - loputtomia ruoan ja luonnonvarojen l\u00e4hteit\u00e4 ja pohjattomia j\u00e4tekuiluja. Nyt rajat tulevat vastaan ja alamme v\u00e4hitellen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 merten el\u00e4m\u00e4n hyvinvointi on meille kaikille.<\/strong>","p4_og_image":"https:\/\/www.greenpeace.org\/static\/planet4-finland-stateless\/2019\/01\/baa8f252-gp0stoh4c_web_size_with_credit_line.jpg","p4_og_image_id":"732","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[25,73],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-725","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-meret","tag-suojellaanmeret","tag-maailmanmeret","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/725","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/23"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=725"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/725\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52926,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/725\/revisions\/52926"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/732"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=725"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=725"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=725"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=725"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}