{"id":7251,"date":"2021-06-09T15:18:17","date_gmt":"2021-06-09T12:18:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=7251"},"modified":"2025-07-02T10:17:38","modified_gmt":"2025-07-02T07:17:38","slug":"viisi-myyttia-suomen-metsista-kumottu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/viisi-myyttia-suomen-metsista-kumottu\/","title":{"rendered":"Viisi myytti\u00e4 Suomen metsist\u00e4 \u2013 kumottu"},"content":{"rendered":"\n

Mets\u00e4kato ei uhkaa ainoastaan Amazonin sademetsi\u00e4. Samanlaista tuhoa tapahtuu my\u00f6s meid\u00e4n omalla takapihallamme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjoismaissa. Mets\u00e4teollisuus avohakkaa satoja vuosia vanhaa mets\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, ja lajirikkaat mets\u00e4t joutuvat v\u00e4istym\u00e4\u00e4n yhden lajin puupeltojen tielt\u00e4. Suomessakin metsien hakkuut ovat suurin uhanalaisuuden aiheuttaja ja luonnon monimuotoisuuden k\u00f6yhdytt\u00e4j\u00e4. <\/p>\n\n

Viimeiset luonnonmets\u00e4t katoavat h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vauhtia. Niiden mukana menet\u00e4mme satoja muita kasveja ja el\u00e4inlajeja. Lis\u00e4ksi mets\u00e4kato vapauttaa puiden sitoman hiilen. Mets\u00e4teollisuus v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa kest\u00e4v\u00e4, mutta pit\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 paikkansa?<\/p>\n\n

Kokosimme viisi yleist\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 Suomen metsist\u00e4 \u2013 ja kumosimme ne.<\/p>\n\n

\"Luonnonmets\u00e4\u00e4.<\/figure>\n\n

Myytti 1: Pohjoismaat ovat t\u00e4ynn\u00e4 mets\u00e4\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n

75 prosenttia Suomen pinta-alasta sanotaan olevan mets\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4n lukuun lasketaan kuitenkin mukaan avohakkuut, taimikot, pusikot sek\u00e4 kynnetyt ja auratut maat sek\u00e4 kitumaa, jolla mets\u00e4 kasvaa heikosti. Esimerkiksi avohakkuut j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lkeens\u00e4 maisema- ja vesist\u00f6haittoja, ja yksipuolistavat luontoa. Silloinkin, kun yhden hakatun puun tilalle istutetaan kolme uutta, se ei korvaa h\u00e4vitetty\u00e4 monimuotoisuutta. My\u00f6s soiden ojitus on lis\u00e4nnyt mets\u00e4pinta-alaa, mutta aiheuttanut maailmankin mittakaavassa valtavat tuhot Suomen suoluonnolle ja vesist\u00f6ille. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityst\u00e4 on metsien laadulla.<\/p>\n\n

Myytti 2: Kaikki mets\u00e4t ovat samanarvoisia<\/strong><\/h2>\n\n

Moni mielt\u00e4\u00e4 Suomen ja Ruotsin metsien maiksi, mutta todellisuudessa iso osa siit\u00e4, mit\u00e4 kutsumme mets\u00e4ksi on usein puupeltoa. Voimakkaasti muokattava viljelymets\u00e4 tarjoaa vain v\u00e4h\u00e4n elinolosuhteita monille uhanalaisille lajeille. Siit\u00e4 puuttuu luonnonmets\u00e4lle ominainen monimuotoisuus. Luonnonmets\u00e4ss\u00e4 on runsaasti lajeja ja puut ovat eri-ik\u00e4isi\u00e4. Meill\u00e4 on kyll\u00e4 puuta, mutta vanhat luonnonmets\u00e4t ovat h\u00e4vinneet nopeasti. <\/p>\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n mets\u00e4t hakataan entist\u00e4 nuorempina, ja vanhojen metsien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on romahtanut. Yli 100-vuotiaat mets\u00e4t ovat 2000-luvulla v\u00e4hentyneet l\u00e4hes 20 prosenttia. Etel\u00e4-Suomen tilanne on erityisen uhkaava: 120-vuotiaista metsist\u00e4 85 prosenttia sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella.<\/p>\n\n

Myytti 3: Metsi\u00e4 suojellaan jo tarpeeksi<\/strong><\/h2>\n\n

Osa suojelluista metsist\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti mets\u00e4\u00e4, mutta v\u00e4h\u00e4arvoista ja niukkapuustoista. Vain noin 6 prosenttia Suomen kasvullisesta mets\u00e4st\u00e4 on suojeltu. Se ei tieteellisen tutkimuksen mukaan riit\u00e4. EU:n suojelutavoite on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 30 prosenttia, mik\u00e4 on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta. Suojelualueiden on oltava isoja ja yhteydess\u00e4 toisiinsa. Suomen nykyinen suojelualueverkosto on hajanainen ja suurin osa suojelumetsist\u00e4 liian pieni\u00e4. Mets\u00e4sertifikaatit, joita markkinoidaan vastuullisena mets\u00e4taloutena, eiv\u00e4t pelasta luonnonmetsi\u00e4. Vain suojelu pelastaa ne.<\/p>\n\n

\"P\u00f6lli<\/figure>\n\n

Myytti 4: Hakkuita voidaan samanaikaisesti sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ett\u00e4 saada ilmastohy\u00f6tyj\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n

Mets\u00e4teollisuus esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hakkuita voidaan samanaikaisesti sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ett\u00e4 saada ilmastohy\u00f6tyj\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa: toinen k\u00e4rsii v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n

Suomen metsien hakkuut eiv\u00e4t ole ekologisesti kest\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 ne kiihdytt\u00e4v\u00e4t luontokatoa ja k\u00f6yhdytt\u00e4v\u00e4t monimuotoisuutta. My\u00f6s ilmaston kannalta ne ovat haitallisia. Mets\u00e4n hakkaaminen vapauttaa puuston sitoman hiilen ilmakeh\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi suurin osa Suomessa hakatusta puusta p\u00e4\u00e4tyy selluksi, ja siit\u00e4 lyhytik\u00e4isiin tuotteisiin, kuten pakkauksiin ja paperimukeihin. Hakkuut pahentavat ilmastokriisi\u00e4. <\/p>\n\n

Myytti 5: Mets\u00e4teollisuus on onnistunut pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lajien uhanalaistumisen<\/strong><\/h2>\n\n

V\u00e4ite ei pid\u00e4 paikkaansa. Lajikato ei ole k\u00e4\u00e4ntynyt positiiviseksi, vaan uusimmankin uhanalaisseurannan mukaan negatiivisia muutoksia on tapahtunut enemm\u00e4n kuin positiivista kehityst\u00e4. Uhanalaistuminen on jatkunut koko 2000-luvun, ja nyky\u00e4\u00e4n 833 mets\u00e4lajia ja 76 prosenttia mets\u00e4luontotyypeist\u00e4 ovat uhanalaisia.<\/p>\n\n

Metsien hakkaaminen ja tehomets\u00e4talous on suurin yksitt\u00e4inen uhkatekij\u00e4 luonnon monimuotoisuudelle*. Mets\u00e4talous pienent\u00e4\u00e4 lajien elinymp\u00e4rist\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja laskee sen laatua.<\/p>\n\n

\"Tuore<\/figure>\n\n

Meid\u00e4n on Suomessa toimittava yhdess\u00e4, jotta saamme hillitty\u00e4 luontokadon ja ilmastokriisin. Lyhytn\u00e4k\u00f6inen mets\u00e4teollisuus t\u00e4ytyy saada aisoihin, jotta voimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevat luonnonmets\u00e4mme. Kiitos, kun v\u00e4lit\u00e4t!<\/p>\n\n

N\u00e4in suojelemme Suomen metsi\u00e4:<\/strong><\/h2>\n\n