{"id":7321,"date":"2021-06-30T10:07:35","date_gmt":"2021-06-30T07:07:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=7321"},"modified":"2023-04-28T13:18:26","modified_gmt":"2023-04-28T10:18:26","slug":"viisi-faktaa-suomen-metsien-suojelusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/metsat\/viisi-faktaa-suomen-metsien-suojelusta\/","title":{"rendered":"Viisi faktaa Suomen metsien suojelusta"},"content":{"rendered":"\n

Suomen metsien suojelusta liikkuu kaikenlaisia harhaanjohtavia v\u00e4itteit\u00e4. V\u00e4itteet ovat helposti kumottavissa: kokosimme yhteen viisi faktaa Suomen metsien suojelusta.<\/em><\/p>\n\n

1. Suomen metsist\u00e4 on suojeltu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain 6 %<\/strong><\/h2>\n\n

Mets\u00e4teollisuus tukeutuu omassa viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n usein v\u00e4itteeseen, jonka mukaan Suomen metsist\u00e4 olisi suojeltu jopa 13 prosenttia. V\u00e4ite on harhaanjohtava. Todellisuudessa lakis\u00e4\u00e4teisesti pysyv\u00e4sti hakkuilta suojeltua kasvullista mets\u00e4maata on Suomessa nyt 1,2 miljoonaa hehtaaria, mik\u00e4 on 6,1 prosenttia kasvullisesta mets\u00e4maasta. <\/p>\n\n

Miten suojeluprosentin voi sitten saada 13 prosenttiin? Ensinn\u00e4kin, lukuun on laskettu mukaan metsien lis\u00e4ksi kitumaat, eli alueet, jotka ovat l\u00e4hes puuttomia. Kitumaiden suojelu on toki t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta se v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kuvaa Suomen metsien suojelutilanteesta. T\u00e4m\u00e4 t\u00e4ytyy muistaa my\u00f6s Luonnonvarakeskuksen suojelutilastoja tarkastellessa: my\u00f6s Luke laskee kitumaat mukaan metsien suojelutilastoihin<\/a>.<\/p>\n\n

Kitumaiden lis\u00e4ksi lukuun on laskettu mukaan heikommin suojeltuja mets\u00e4alueita, kuten m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisesti suojeltuja alueita sek\u00e4 talousmetsien luontokohteita, jotka voidaan tarvittaessa lakkauttaa.<\/p>\n\n

Pysyv\u00e4sti hakkuilta suojeltua kasvullista mets\u00e4maata on Suomessa siis ainoastaan 6 prosenttia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suojelualueita on liian v\u00e4h\u00e4n. Ne ovat my\u00f6s liian pieni\u00e4 ja liian kaukana toisistaan, eli huonosti toisiinsa kytkeytyneit\u00e4.<\/p>\n\n

\"Kuukkeli
Kuukkeli Virtain Pahalammenvuoren valtionmets\u00e4ss\u00e4 avohakkuun uhkaamalla alueella huhtikuussa 2008.
Kuva: Kari Leo.<\/figcaption><\/figure>\n\n

2. Etel\u00e4-Suomen metsist\u00e4 on suojeltu vain alle 3 %<\/strong><\/h2>\n\n

Etel\u00e4-Suomen metsien suojelutilanne on erityisen huono: vain alle kolme prosenttia mets\u00e4maasta on suojeltu. Suojelun lis\u00e4\u00e4minen Etel\u00e4-Suomessa on siis erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja kiireellist\u00e4. Vanhoja metsi\u00e4 on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, mutta ne ovat jatkuvan hakkuu-uhan alla: jopa 85% yli 120-vuotiaista metsist\u00e4 sijaitsee Etel\u00e4-Suomessa suojelualueiden ulkopuolella.<\/p>\n\n

Evon tiedekansallispuiston perustaminen H\u00e4meeseen on Etel\u00e4-Suomen metsien kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4 hanke, jota Greenpeacen vapaaehtoiset ovat ajaneet jo vuosia, ja jonka perustamisesta ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 teki esityksen<\/a> viime vuoden marraskuussa. Helsingin yliopiston vet\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4 on valmistellut kansallispuistohanketta koko kev\u00e4\u00e4n ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 esityksens\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6lle t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Evon tiedekansallispuiston toteutumiseksi t\u00e4ytyy viel\u00e4 tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4<\/a>, mutta mahdollisuudet hienoon lopputulokseen ovat k\u00e4siss\u00e4mme.<\/p>\n\n

\"Luonnommets\u00e4\u00e4
Mets\u00e4\u00e4 Evolla. Evon tiedekansallispuisto on t\u00e4rke\u00e4 hanke Etel\u00e4-Suomen metsien suojelemisen kannalta.<\/figcaption><\/figure>\n\n

3. Metsien suojelu on paras keino torjua luontokatoa<\/strong><\/h2>\n\n

Vaikka mets\u00e4teollisuus viestii ahkerasti maineensa parantamiseksi ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4talous on Suomessa kest\u00e4v\u00e4\u00e4, se ei valitettavasti viel\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n\n

Mets\u00e4teollisuus on merkitt\u00e4vin syy<\/a> lajiston uhanalaisuuteen Suomessa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4talous pienent\u00e4\u00e4 lajien elinymp\u00e4rist\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja laskee sen laatua.<\/p>\n\n

Talousmetsien luonnonhoito on saattanut vaikuttaa siihen, ett\u00e4 uhanalaistumisen kiihtymisvauhti on hidastunut. Ongelma on kuitenkin se, ettei uhanalaistumiskehityst\u00e4 ole saatu k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4.<\/p>\n\n

Uhanalaistuminen on jatkunut koko 2000-luvun, ja nyky\u00e4\u00e4n 833 mets\u00e4lajia ja 76 prosenttia mets\u00e4luontotyypeist\u00e4 ovat uhanalaisia. Uhanalaisuudessa on kyse ennen kaikkea kyse toimivista ekosysteemeist\u00e4, ei yksitt\u00e4isist\u00e4 lajeista.<\/p>\n\n

Luonnonmetsien hakkaaminen ja niiden muuttaminen talousmetsiksi ja puupelloiksi tuhoaa uhanalaisten lajien elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, k\u00f6yhdytt\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta ja kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastokriisi\u00e4.<\/p>\n\n

Monimuotoisuuden hupenemista ei siis nykyisill\u00e4 mets\u00e4luonnon hoidon keinoilla pystyt\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Metsien suojelun lis\u00e4\u00e4minen on t\u00e4rkein keino luontokadon torjumiseen.<\/p>\n\n

4. Suomessa on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 vanhoja luonnonmetsi\u00e4, joita ei ole suojeltu<\/strong><\/h2>\n\n

Luonnonmets\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan iki- ja aarniometsi\u00e4. YK:n biodiversiteettisopimuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan ne ovat metsi\u00e4, joita ei ole koskaan teollisesti hakattu, tai joissa kauan sitten tehdyt hakkuut ovat olleet v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 ja vaikuttaneet mets\u00e4n rakenteeseen vain v\u00e4h\u00e4n. <\/p>\n\n

Luonnonmets\u00e4 eroaa selv\u00e4sti tavallisesta, yksipuolisesta talousmets\u00e4st\u00e4. Valitettavasti luonnonmets\u00e4t ovat h\u00e4vinneet Suomesta nopeasti ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t edelleen. Luonnonmetsi\u00e4 on kuitenkin viel\u00e4 Suomessa j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n\n

Mutta miss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 viimeiset luonnonmets\u00e4t sijaitsevat?<\/p>\n\n

Suomessa ei ole koskaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti ja viranomaistoimin kartoitettu viimeisi\u00e4 luonnonmetsi\u00e4, vaikka niiden t\u00e4rkeys suojelukohteina on jo kauan ollut tiedossa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi metsi\u00e4 paraikaa kartoitetaan asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4n koordinoimassa hankkeessa, jota rahoittaa Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Greenpeacen vapaaehtoiset avustavat hankkeessa Inarin metsiss\u00e4. Tulokset tullaan julkistamaan karttoihin merkittyn\u00e4 ja ne tullaan luovuttamaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille.<\/p>\n\n

Luonnonmetsien kartoitukseen tarvitaan viranomaisten ja riippumattomien suojelun asiantuntijoiden ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n

\"Vanhaa<\/figure>\n\n

5. EU vaatii j\u00e4seni\u00e4\u00e4n suojelemaan viimeiset luonnonmets\u00e4t – Suomen on aika toimia nyt<\/strong><\/h2>\n\n

EU vaatii kaikkia j\u00e4seni\u00e4\u00e4n kartoittamaan ja suojelemaan j\u00e4ljell\u00e4 olevat luonnonmets\u00e4t. My\u00f6s Suomen hallitus on sitoutunut pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen.<\/p>\n\n

Luonnonmetsien suojelemiseksi tarvitaan poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Valtionmetsien suojelua on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 suojeluohjelmalla ja Mets\u00e4hallituksen omistajaohjauksella, ja yksityismetsien suojelurahoitus on moninkertaistettava.<\/p>\n\n

Ker\u00e4\u00e4mme paraikaa nimi\u00e4 vetoomukseen, joka tullaan luovuttamaan p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinille<\/strong> ennen 11. lokakuuta 2021 alkavaa YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta. Suomi on hyv\u00e4ksynyt biodiversiteettisopimuksen, ja se sitoo hallitustamme.<\/p>\n\n

Tule mukaan vaatimaan lis\u00e4\u00e4 suojelua! Allekirjoita vetoomus<\/a> ja vaadi Sanna Marinilta<\/strong> tekoja Suomen viimeisten luonnonmetsien suojelemiseksi.<\/p>\n

Block content is empty. Check the block’s settings or remove it.<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen metsien suojelusta liikkuu kaikenlaisia harhaanjohtavia v\u00e4itteit\u00e4. V\u00e4itteet ovat helposti kumottavissa: kokosimme yhteen viisi faktaa Suomen metsien suojelusta.<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":7322,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[6,70],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-7321","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-luonnonmetsa","tag-luontokato","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7321"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7321\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54213,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7321\/revisions\/54213"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7321"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=7321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}