{"id":7403,"date":"2021-07-09T12:32:05","date_gmt":"2021-07-09T09:32:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/?p=7403"},"modified":"2023-04-28T13:16:11","modified_gmt":"2023-04-28T10:16:11","slug":"kuusi-tarkeaa-asiaa-eun-fit-for-55-ilmastopaketissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/tiedotteet\/ilmastonmuutos\/kuusi-tarkeaa-asiaa-eun-fit-for-55-ilmastopaketissa\/","title":{"rendered":"Kuusi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiaa EU:n Fit for 55 -ilmastopaketissa"},"content":{"rendered":"\n
\"Greenpeacen<\/figure>\n\n

Greenpeace n\u00e4kee Euroopan unionin Fit for 55 -ilmastopaketissa kuusi ongelmallista kohtaa, joissa ep\u00e4onnistuminen voi vesitt\u00e4\u00e4 unionin tavoitteen est\u00e4\u00e4 ilmastokatastrofi.<\/em><\/p>\n\n

Keskiviikkona 14. hein\u00e4kuuta Euroopan komissio k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 virallisesti prosessin muuttaakseen ilmastotavoitteensa konkreettisiksi toimenpiteiksi. Komission esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 toimenpidepakettia kutsutaan nimell\u00e4 Fit for 55, mik\u00e4 viittaa EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteeseen.<\/p>\n\n

Euroopan unionin tavoite on saada aikaan 55 prosentin nettov\u00e4hennys p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin vuoteen 2030 menness\u00e4 verrattuna vuoteen 1990. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan useita toimia talouden eri osa-alueilla.<\/p>\n\n

Greenpeace pelk\u00e4\u00e4, ettei komissio onnistu riitt\u00e4v\u00e4sti leikkaamaan taloudellista tukea vahingollisilta aloilta, kuten teollisesta maataloudesta ja lentoliikenteest\u00e4. Komissio saattaa jopa rohkaista investointeja fossiiliseen kaasuun ja energiapuun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n

Ilmastokriisin pahentuessa EU:n tavoitekaan ei vastaa ilmastotieteen vaatimuksia<\/a>, jotta ilmaston l\u00e4mpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. EU:n 55 prosentin nettop\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite vastaa 52,8 prosentin v\u00e4hennyst\u00e4 todellisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin<\/a> energiantuotannosta, liikenteest\u00e4 ja teollisesta maataloudesta. <\/p>\n\n

Komission 14. hein\u00e4kuuta julkistamaan pakettiin kuuluu useita eri EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n osia: energiatehokkuusdirektiivi, taakanjakoasetus, uusiutuvan energian direktiivi, p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4, energiaverodirektiivi, maank\u00e4ytt\u00f6-, maank\u00e4yt\u00f6n muutos- ja mets\u00e4talouss\u00e4\u00e4d\u00f6kset ja hiilitullimekanismi.<\/p>\n\n

Uusiutuva energia ja biomassa<\/strong><\/h2>\n\n

EU:n tavoite uusiutuvan energian osuudelle l\u00e4mmityksess\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4n alhaiseksi \u2013 l\u00e4hemm\u00e4ksi 40 kuin ilmastotieteen tukemaa 50 prosenttia<\/a> vuoteen 2030 menness\u00e4. Kysymys siit\u00e4, kuinka paljon tukeudutaan energiapuuhun, on kiistanalainen. Sadat tutkijat<\/a> ovat vaatineet EU:ta sulkemaan energiapuun pois uusiutuvan energian tavoitteesta luontokadon ja tuhoavan ilmastovaikutuksen takia.<\/p>\n\n

Greenpeace ja muut ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t vaativat, ett\u00e4 komissio poistaa mets\u00e4st\u00e4 korjatun energiapuun uusiutuvan energian tavoitteesta<\/a>. Komission tulisi hyv\u00e4ksy\u00e4 vain todellisten teollisuuden sivuvirtojen k\u00e4ytt\u00f6 energiantuotannossa.<\/p>\n\n

Viimeaikaiset vuodot<\/a> komission suunnitelmista osoittavat, ett\u00e4 komissio suunnittelee vain kosmeettisia parannuksia nykyisiin kriteereihin, kuten luonnonmetsien k\u00e4yt\u00f6n sulkemista ulos biomassan tuotannosta. Komission suunnitelmien mukaan suurin osa Euroopan metsist\u00e4 saisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 energiapuun tuotantoon. Uusi Alankomaiden Greenpeacen raportti<\/a> osoittaa, kuinka samanlaiset biomassakriteerit Alankomaissa ovat johtaneet mets\u00e4tuhoon Virossa, joka on EU:n toiseksi suurin pellettien viej\u00e4.<\/p>\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatio (lulucf)<\/strong><\/h2>\n\n

Kun EU pyrkii kohti nettonollap\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuoteen 2050 menness\u00e4, yh\u00e4 enemm\u00e4n kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota siihen, kuinka hiilt\u00e4 saadaan pois ilmakeh\u00e4st\u00e4. Komission uusien toimenpiteiden odotetaan perustuvan vahvasti maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, maank\u00e4yt\u00f6n muutoksiin ja metsiin. N\u00e4it\u00e4 toimia kutsutaan lulucf-asetukseksi.<\/p>\n\n

Maank\u00e4yt\u00f6lle, maank\u00e4yt\u00f6n muutoksille ja mets\u00e4lle on tulossa uudet tavoitteet<\/a>. Niill\u00e4 suojeltaisiin t\u00e4rkeit\u00e4 hiilinieluja, kuten metsi\u00e4 ja turvemaita, mutta ne voidaan my\u00f6s vesitt\u00e4\u00e4 laskentas\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 kuten nykyiset tavoitteet<\/a>. Viimeaikaiset vuodot<\/a> osoittavat, ett\u00e4 pyrkimykset p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kompensointiin voivat toimia sumuverhona riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille toimille kasvavien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen leikkaamiseksi muualla, kuten teollisessa karjataloudessa<\/a> ja muilla sektoreilla, joita taakanjakomekanismi koskee. <\/p>\n\n

Autot<\/strong><\/h2>\n\n

Komissio harkitsee uusien polttomoottoriautojen myynnin lopettamista<\/a> vuoteen 2035 menness\u00e4. Greenpeacen selvityksen mukaan t\u00e4m\u00e4 olisi seitsem\u00e4n vuotta liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n<\/a>, varsinkin jos samalla ei tehd\u00e4 toimenpiteit\u00e4 auton k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4miseksi ja siirtymiseksi laajasti joukkoliikenteeseen, erityisesti juniin, ja polkupy\u00f6r\u00e4ilyyn. <\/p>\n\n

Maantieliikenteen ottaminen mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n takaisi riitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4.<\/p>\n\n

Lentoliikenne<\/strong><\/h2>\n\n

Lentoyhti\u00f6t hy\u00f6tyv\u00e4t edelleen monista markkinoita v\u00e4\u00e4rist\u00e4vist\u00e4 eduista, kuten kerosiinin verohelpotuksista, kansainv\u00e4listen lentolippujen arvonlis\u00e4verottomuudesta, p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien ilmaisjaosta sek\u00e4 valtiontuesta, erityisehtoisista lainoista ja pelastuspaketeista. Lentomatkustaminen on kuitenkin saastuttavin ja ep\u00e4tasa-arvoisin<\/a> tapa matkustaa.<\/p>\n\n

Komission odotetaan uudelleenarvioivan kerosiinin verohelpotuksia<\/a> osana energiaverodirektiivi\u00e4. Matala veroprosentti, my\u00f6h\u00e4inen voimaanastuminen ja sarja poikkeuksia \u2013 kuten rahtiliikenne ja liikelennot \u2013 uhkaavat kuitenkin vied\u00e4 tehon toimenpiteilt\u00e4.<\/p>\n\n

EU:n ulkopuolelle suuntautuvien kansainv\u00e4listen lentojen saaminen mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan ei ole todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. EU on siten menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mahdollisuuden ohjata maailmanlaajuista lentoliikennett\u00e4. EU:n sis\u00e4iset lennot ovat jo p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan piiriss\u00e4, mutta lentoyhti\u00f6t hy\u00f6tyv\u00e4t mittavasta p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien ilmaisjaosta.<\/p>\n\n

Greenpeace vaatii EU:lta v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 toimia lentoliikenteen vahinkojen lopettamiseksi<\/a>. Lyhyet lentoreitit on lopetettava siell\u00e4, miss\u00e4 on vaihtoehtoisia kulkutapoja. Rautatieliikenteeseen on investoitava enemm\u00e4n ja lentoyhti\u00f6iden henkil\u00f6kunnalle on taattava oikeudenmukainen siirtym\u00e4 muihin ammatteihin. Biopolttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 tai paluu koronapandemiaa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n lentomatkustamiseen<\/a> ei ole realistinen vaihtoehto.<\/p>\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa<\/strong><\/h2>\n\n

Viimeaikainen vuoto<\/a> osoittaa, ett\u00e4 komissio suunnittelee luovansa erillisen hiilimarkkinan muun muassa rakennuksille ja maantieliikenteelle. T\u00e4h\u00e4n liittyy kuitenkin sosiaalisia riskej\u00e4<\/a>, mutta takeita merkitt\u00e4v\u00e4lle ilmastovaikutukselle ei ole. Uusi hiilimarkkina ei anna autoilijoille mahdollisuutta ennustaa polttoaineen hintaa, ja v\u00e4h\u00e4tuloiset kotitaloudet voivat joutua vaikeuksiin. Kohtuuttomasti maksamaan voi joutua tulotason tai kotipaikan mukaan samalla, kun lentoyhti\u00f6t ja raskas teollisuus hy\u00f6tyy p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan ilmaisjaosta.<\/p>\n\n

Komission suunnitelma ei kata p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan suurimpia ongelmia: hiilen lattiahintaa ja ilmaisjakoa. Paperilla p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan piti palkita parhaiten toimivia yrityksi\u00e4, mutta todellisuudessa merkitt\u00e4v\u00e4 osa teollisuudesta on voinut kustannuksetta esitt\u00e4\u00e4 kompensoivansa p\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n

Hiilitullit<\/strong><\/h2>\n\n

Komissio on kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suunnitelmia hiilitullij\u00e4rjestelm\u00e4lle (Carbon Border Adjustment Mechanism CBAM) est\u00e4\u00e4kseen hiilivuotoa, eli yritystoiminnan siirtymist\u00e4 maihin, joissa on l\u00f6ysemm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoitukset. Viimeaikaisen vuodon<\/a> mukaan odotettavissa on p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin perustuvia kustannuksia tiettyjen tuotteiden tuonnille. T\u00e4llaisia olisivat sementti, ter\u00e4s ja s\u00e4hk\u00f6. Laskelma ottaisi huomioon suorat ja ep\u00e4suorat p\u00e4\u00e4st\u00f6t, kuten tuotteen valmistamiseen tarvittavan s\u00e4hk\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00f6t. Tavoitteena on asteittain korvata hiilivuodon est\u00e4minen p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan ilmaisjaolla hiilitullimekanismilla. Vuodon mukaan kumpikin j\u00e4rjestelm\u00e4 olisi jonkin aikaa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 rinnakkain.<\/p>\n\n

Koska hiilitullij\u00e4rjestelm\u00e4 koskisi vain tiettyj\u00e4 aloja, sen kattavuus j\u00e4\u00e4 pieneksi. Komissio aikoo kuitenkin tarkastella siirtym\u00e4kauden j\u00e4lkeen tilannetta ja harkitsee mahdollisesti hiilitullij\u00e4rjestelm\u00e4n laajentamista.<\/p>\n\n

Vuodon mukaan suunnitelmissa on kuusi eri vaihtoehtoa hiilitullij\u00e4rjestelm\u00e4lle. Jos se toteutetaan yhdess\u00e4 muiden voimakkaiden ilmastotoimien kanssa, siit\u00e4 saattaa tulla tehokas ty\u00f6kalu ilmastoa tuhoavien tavaroiden ja palveluiden kaupan hillitsemiseksi. Riskin\u00e4 on, ett\u00e4 huonosti suunniteltu hiilitulli voi kohtuuttomasti rasittaa alempia tuloluokkia ja k\u00f6yhi\u00e4 maita, joiden vastuu ilmastokriisist\u00e4 on muita pienempi. Komission luonnoksessa on lista maista, joita hiilitullit eiv\u00e4t koske. Vaarana on, ett\u00e4 lista suosii maita, joilla on kauppasopimuksia EU:n kanssa, eik\u00e4 se huomioi muita kehittyvi\u00e4 maita.<\/p>\n\n

Greenpeace vaatii, ett\u00e4 hiilitullien tuotot k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nopeaan ja oikeudenmukaiseen siirtym\u00e4\u00e4n nettonollap\u00e4\u00e4st\u00f6ihin EU:ssa. Vuodettu suunnitelma osoittaa kuitenkin, ett\u00e4 suurin osa tuotoista menee EU:n budjettiin ilman, ett\u00e4 niit\u00e4 korvamerkit\u00e4\u00e4n ilmastotoimiin.<\/p>\n\n

Lis\u00e4tietoja<\/strong>:<\/h3>\n\n

Juha Aromaa<\/strong>, apulaismaajohtaja, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202<\/p>\n\n

Kaisa Kosonen<\/strong>, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace Norden, puhelin 050 368 8488 (paikalla 12.7. alkaen)<\/p>\n\n

Sini Er\u00e4j\u00e4\u00e4<\/strong>, mets\u00e4- ja maatalousasiantuntija, Greenpeace EU Unit, puhelin +32 4 7697 5960 (maa- ja mets\u00e4talouskysymykset)<\/p>\n\n

Greenpeace EU Unit<\/strong>, lehdist\u00f6palvelu, puhelin +32 2 274 1911<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Greenpeace n\u00e4kee Euroopan unionin Fit for 55 -ilmastopaketissa kuusi ongelmallista kohtaa, joissa ep\u00e4onnistuminen voi vesitt\u00e4\u00e4 unionin tavoitteen est\u00e4\u00e4 ilmastokatastrofi.<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":7404,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[6,23,64,61,60,63],"p4-page-type":[14],"class_list":["post-7403","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-luonnonmetsa","tag-sademetsat","tag-biomassa","tag-fossiiliset","tag-ilmastopolitiikka","tag-uusiutuvat","p4-page-type-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7403","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7403"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7403\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":54210,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7403\/revisions\/54210"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7404"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7403"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=7403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}