{"id":800,"date":"2018-09-19T00:00:00","date_gmt":"2018-09-19T00:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/800\/nesteen-raaka-ainetoimittaja-edelleen-kytkoksissa-sademetsatuhoon\/"},"modified":"2023-04-11T16:12:15","modified_gmt":"2023-04-11T13:12:15","slug":"nesteen-raaka-ainetoimittaja-edelleen-kytkoksissa-sademetsatuhoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/tiedotteet\/metsat\/nesteen-raaka-ainetoimittaja-edelleen-kytkoksissa-sademetsatuhoon\/","title":{"rendered":"Nesteen raaka-ainetoimittaja edelleen kytk\u00f6ksiss\u00e4 sademets\u00e4tuhoon"},"content":{"rendered":"
Maailmankuulujen elintarvikej\u00e4ttien, kuten Unileverin, Nestl\u00e9n, Colgate-Palmoliven ja Mondelez\u2019n palmu\u00f6ljytuottajat ovat Greenpeace Internationalin t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkistetun selvityksen mukaan tuhonneet alle kolmessa vuodessa 1 300 neli\u00f6kilometri\u00e4 sademets\u00e4\u00e4. Alue on kuusi kertaa Helsingin pinta-alan verran. Mets\u00e4\u00e4 tuhoavien tuottajien palmu\u00f6ljy\u00e4 ostaa my\u00f6s Wilmar International \u2013 yksi Nesteen raaka-ainetoimittajista.<\/div>\n
\n
\"\"

\u00d6ljyplantaasin raivausta Indonesiassa Papualla 19. joulukuuta 2017.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\nSelvitys osoittaa Wilmar Internationalin ep\u00e4onnistuneen t\u00e4ydellisesti pyrkimyksess\u00e4 lopettaa sademets\u00e4tuho. Vuonna 2014 Greenpeace International paljasti, ett\u00e4 Wilmar ja sen palmu\u00f6ljytoimittajat olivat syyllistyneet sademets\u00e4tuhoon, laittomiin hakkuisiin, mets\u00e4paloihin turvemailla ja tiikerin elinalueiden raivaamiseen<\/a>. My\u00f6hemmin samana vuonna Wilmar julkisti uuden ei mets\u00e4tuhoa, ei turvemaita, ei hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 -toimintatapansa<\/a>. Siit\u00e4 huolimatta Greenpeace International uusin selvitys paljastaa, ett\u00e4 Wilmar edelleen ostaa palmu\u00f6ljy\u00e4 tuottajilta, jota tuhoavat sademets\u00e4\u00e4 ja varastavat maata paikallisilta yhteis\u00f6ilt\u00e4.<\/div>\n<\/div>\n

\u201cPalmu\u00f6ljy\u00e4 voidaan tuottaa sademetsi\u00e4 tuhoamatta, mutta Wilmar kauppaa sademets\u00e4tuholla pilattua tavaraa. Unilever, Nestl\u00e9, Colgate-Palmolive ja Mondelez ovat luvanneet asiakkailleen, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puhdasta palmu\u00f6ljy\u00e4, mutta nekin ovat pett\u00e4neet lupauksensa. Suomalaisille on erityinen h\u00e4pe\u00e4, ett\u00e4 Neste k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Wilmaria raaka-ainekauppiaanaan<\/a>\u201d, sanoo Greenpeace Nordenin Suomen maajohtaja Sini Harkki.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n julkistetussa raportissa esitet\u00e4\u00e4n 25 tapausta, joissa mets\u00e4tuhon lis\u00e4ksi on kysymys hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4, sosiaalisista konflikteista, laittomista hakkuista, plantaasien perustamisesta suojeluun suunnitelluille alueille ja mets\u00e4palojen sytytt\u00e4misest\u00e4 mets\u00e4nraivauksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

\u201cOn huolestuttavaa, ett\u00e4 nyt palmu\u00f6ljyteollisuus on Indonesiassa levinnyt my\u00f6s Papuan metsiin. Jos emme pys\u00e4yt\u00e4 plantaasien raivaajia, Papuan ainutlaatuiselle monimuotoisuudelle k\u00e4y yht\u00e4 huonosta kuin metsille Sumatralla ja Kalimantanilla\u201d, Harkki jatkaa.<\/p>\n

Palmu\u00f6ljyn vaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, ihmisiin ja ilmastoon<\/strong><\/p>\n

Puolet Borneon orangeista on h\u00e4vitetty 16 vuodessa<\/a>. Yli kolme nelj\u00e4sosaa Tesso Nilon luonnonpuistosta, joka on tiikerien, orankien ja elefanttien elinymp\u00e4rist\u00f6, on laittomasti muutettu palmu\u00f6ljyplantaaseiksi<\/a>. 193 maailmanlaajuisesti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaista, eritt\u00e4in uhanalaista ja vaarantunutta lajia uhkaa palmu\u00f6ljyn tuotanto<\/a>.<\/p>\n

Palmu\u00f6ljy- ja selluplantaasit ovat t\u00e4rkein mets\u00e4tuhon syy Indonesiassa. Indonesian hallituksen lukujen mukaan noin 24 miljoonaa hehtaaria sademets\u00e4\u00e4 tuhottiin Indonesiassa vuosina 1990 \u2013 2015. [1]<\/p>\n

Mets\u00e4kato ja turvemaiden kato aiheuttavat ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. N\u00e4iden takia Indonesia kuuluu ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ilt\u00e4\u00e4n maailman kymmenen pahimman maan joukkoon<\/a>.<\/p>\n

Plantaasien perustaminen on Indonesian turvepalojen perussyy. Hein\u00e4kuussa 2015 tuhoisat palot levisiv\u00e4t Sumatralla, Kalimantanilla ja Papualla. Palot synnyttiv\u00e4t savusumun, joka vaikutti miljooniin ihmisiin Kaakkois-Aasiassa. Harvardin ja Columbian yliopiston tutkijat ovat arvioineet, ett\u00e4 Indonesian vuoden 2015 palojen savu saattoi aiheuttaa 100 000 ennenaikaista kuolemaa<\/a>. Maailmanpankki arvioi palojen kustannuksiksi 16 miljardia dollaria<\/a>.<\/p>\n

Wilmar International on ollut jatkuvasti syytettyn\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden, lasten ja paikallisten yhteis\u00f6jen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Kuvia plantaaseilta ja plantaasien raivauksesta Indonesiassa<\/a><\/p>\n

Raportti The Final Countdown<\/em><\/a> ladattavissa<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:
\nSini Harkki, maajohtaja Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 582 1107
\nJuha Aromaa, viestint\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202<\/p>\n

Viite:<\/p>\n

[1] Luonnonmets\u00e4n menetys hehtaareina. L\u00e4hteet:
\n1990\u20132012: MoEF (2016b) Table Annex 5.1, pp90\u20131 \u2013 gross deforestation 21,339,301ha
\n2012\u20132013: MoEF (2014) Lampiran 1, Tabel 1.1 \u2013 gross deforestation 953,977ha
\n2013\u20132014: MoEF (2015) Lampiran 1, Tabel 1.1 \u2013 gross deforestation 567,997ha
\n2014\u20132015: MoEF (2016a) Lampiran 1, Tabel 1.1 \u2013 gross deforestation 1,223,553ha<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\n\tMaailmankuulujen elintarvikej\u00e4ttien, kuten Unileverin, Nestl\u00e9n, Colgate-Palmoliven ja Mondelez\u2019n palmu\u00f6ljytuottajat ovat Greenpeace Internationalin t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkistetun selvityksen mukaan tuhonneet alle kolmessa vuodessa 1 300 neli\u00f6kilometri\u00e4 sademets\u00e4\u00e4. Alue on kuusi kertaa Helsingin pinta-alan verran. Mets\u00e4\u00e4 tuhoavien tuottajien palmu\u00f6ljy\u00e4 ostaa my\u00f6s Wilmar International – yksi Nesteen raaka-ainetoimittajista.\n<\/div>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":1195,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[23,64,68,70,75],"p4-page-type":[14],"class_list":["post-800","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-metsat","tag-sademetsat","tag-biomassa","tag-metsakato","tag-luontokato","tag-metsateollisuus","p4-page-type-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/800","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=800"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/800\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":53809,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/800\/revisions\/53809"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1195"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=800"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=800"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=800"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=800"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}