{"id":844,"date":"2016-08-09T20:04:00","date_gmt":"2016-08-09T20:04:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/844\/4-tarinaa-alkuperaiskansojen-ilmastokamppailuista\/"},"modified":"2022-11-24T17:27:23","modified_gmt":"2022-11-24T14:27:23","slug":"4-tarinaa-alkuperaiskansojen-ilmastokamppailuista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/4-tarinaa-alkuperaiskansojen-ilmastokamppailuista\/","title":{"rendered":"4 tarinaa alkuper\u00e4iskansojen ilmastokamppailuista"},"content":{"rendered":"
\n
\n\tKaivosyhti\u00f6t, rasismi, kolonialismi, \u00f6ljyteollisuus \u2013 alkuper\u00e4iskansat ymp\u00e4ri maailman joutuvat kamppailemaan monia asioita vastaan saavuttaakseen oikeudenmukaisuutta ilmastoasioissa.
\n\"\"<\/em>
\nKanadasta Hondurasiin, Brasiliaan ja Suomeen, alkuper\u00e4iskansat ovat puristuksissa hallitusten politiikan ja suuryritysten ahneuden v\u00e4liss\u00e4. Nopea ilmastonmuutos kasvattaa haasteita entisest\u00e4\u00e4n. Kun koko el\u00e4m\u00e4, olemassaolo ja kulttuuri ovat uhattuina, ei ole mahdollisuutta juosta pakoon. Ainoa keino selvit\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/span><\/span>
\nMaailman alkuper\u00e4iskansojen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nelj\u00e4 aktivistia kertoo kamppailuistaan.<\/span>
\nArnaldo Kab\u00e1 Munduruku \u2013 P\u00e4\u00e4llikk\u00f6 \u2013 Cacique<\/strong>
\n\"\"Amazonin sademets\u00e4\u00e4n, Tapaj\u00f3s-joen alueelle suunnitellut padot uhkaavat ajaa Munduruku-heimon heid\u00e4n kodeistaan, tuhoten satoja vuosia vanhan kulttuurin, el\u00e4m\u00e4ntavan ja elinkeinot. Yli miljoona ihmist\u00e4 on jo osoittanut tukensa Munduruku-heimon pyrkimyksille est\u00e4\u00e4 Amazonin tuhoisa patoaminen. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat vihdoinkin alkaneet kuunnella heit\u00e4: ensimm\u00e4isen patohankkeen rakennusluvat peruttiin viime viikolla! <\/a>Munduruku-heimo jatkaa kuitenkin taistelua, sill\u00e4 vireill\u00e4 on useita muitakin patohankkeita. Heimo pyrkii my\u00f6s viimein saamaan virallisen tunnustuksen asuinmailleen, mik\u00e4 pit\u00e4isi sademets\u00e4n turvassa tuhoisilta hankkeilta.<\/span>
\nKuten kaikki t\u00e4h\u00e4n artikkeliin haastatellut henkil\u00f6t, my\u00f6s Arnaldo on t\u00e4ynn\u00e4 sellaista energiaa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4, joka takaa ett\u00e4 h\u00e4n tulee voittamaan. Arnaldon p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyys vie h\u00e4net Iso-Britanniaan asti, jotta h\u00e4n voi kohdata Siemensin \u2013 yhden niist\u00e4 yrityksist\u00e4 jotka ovat mukana Amazonin patohankkeissa. <\/span><\/span>
\n\u201cSademets\u00e4 ja joki antavat meille kaiken, mit\u00e4 tarvitsemme. Ruoan, juomaveden, l\u00e4\u00e4kkeet. Jos joelle rakennetaan pato, joki kuolee. Samalla kuolevat my\u00f6s heimoni j\u00e4senet, koko kulttuurimme. Lastemme tulevaisuutta uhkaa yritysten ja hallituksen kunnianhimo. Sademets\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s muille ihmisille eri maista, sill\u00e4 se kuuluu kaikille.\u201d<\/span><\/span>
\nJenni Laiti \u2013 Saamelainen \u2013 Taiteilija ja aktivisti \u2013 Suohpanterror<\/a><\/strong>
\n\"\"Saamelainen Jenni on taitelija ja aktivisti. H\u00e4n on ilmastosoturi, jonka loppumaton tahto tekee kaikesta mahdollista. Saamelaiset ja heid\u00e4n perinteiset  elintapansa ovat uhattuina. He ovat taistelleet oikeuksiensa puolesta aiemmin ja aikovat tehd\u00e4 niin vastaisuudessakin.<\/span><\/span>
\n<\/span>
\n\u201cMeit\u00e4 ei oteta mukaan, meilt\u00e4 ei kysyt\u00e4 eik\u00e4 meille vastata. Emme ole asialistalla. Tilanne on sama kaikessa politiikassa Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Me k\u00e4yt\u00e4mme maitamme kest\u00e4v\u00e4sti, perinteisten saamelaisten tapojen mukaan, mutta samaan aikaan el\u00e4mme kolonialistisissa maissa, heid\u00e4n lakiensa ja j\u00e4rjestyksensa alla. Omaa saamelaista tapaoikeuttamme ei tunnusteta. Perint\u00f6mme, kielemme ja tietomme heikkenev\u00e4t niin kauan, kuin el\u00e4mme uudisasukkaiden kulttuurin varjossa.\u201d<\/span>
\n\u201cHe n\u00e4kev\u00e4t Lapin ja sen viimeisen eurooppalaisen er\u00e4maan kolonialismin kautta: tyhj\u00e4n\u00e4 periferiana, jonka he voivat yh\u00e4 valloittaa. Jonka he voivat vied\u00e4 meilt\u00e4, ja jota he voivat hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuten haluavat. Joku kysyi minulta kerran \u201cMitk\u00e4 alkuper\u00e4iset asukkaat?\u201d. Me! Emme taistele vain kolonialismia ja kapitalismia, vaan my\u00f6s ilmastonmuutosta vastaan. N\u00e4emme, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme ovat uhattuina ja seisomme reunalla. Jotta voimme selvit\u00e4, ei ole tilaa kolonialismille, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n annettavaa kapitalismille. Olemme jo nyt nurkkaan ajettuja. Koen ett\u00e4 min\u00e4, perheeni, kansani ja alueeni olemme uhattuina.\u201d<\/span><\/span>
\nGaspar Sanchez \u2013 COPINH<\/a> (Civic Council of Popular and Indigenous Organizations of Honduras)<\/strong><\/p>\n

Gaspar kuuluu Lenca-nimiseen alkuper\u00e4iskansaan ja on j\u00e4sen Lencan alkuper\u00e4iskansaj\u00e4rjest\u00f6 COPINH:ssa, jota oli perustamassa Berta Cacer\u00e9s. Alkuper\u00e4iskansan asuinalueille on my\u00f6nnetty 51 toimilupaa patohankkeille. COPINH on tehnyt 49:sta niist\u00e4 valituksen.<\/a> Heid\u00e4n kamppailunsa on vienyt joidenkin aktivistien hengen.<\/span> <\/span><\/p>\n

\"\"\u201cKaikki n\u00e4m\u00e4 projektit ovat lainvastaisia ja luvattomia. Lainvastaisia, koska ne eiv\u00e4t seuraa kansainv\u00e4lisi\u00e4 konventioita, <\/span>kuten artiklaa 169<\/span><\/a>, joka takaa oikeuden etuk\u00e4teiseen, vapaaseen ja tiedostettuun hyv\u00e4ksymisprosessiin. Ne ovat luvattomia, koska yhdenk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohdalla ei ole keskusteltu meid\u00e4n kanssamme. <\/span>
\nAlueemme ovat laajasti militarisoituja. Kun yhteis\u00f6t p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t nostaa \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin, heist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n rikollisia, heit\u00e4 ahdistellaan ja jopa tapetaan. Tovereitani on tapettu, koska he ovat puolustaneet jokiamme ja alueitamme. Pyhien Gualcarque ja Blanco -jokien tapauksessa<\/a> viisi toveria on tapettu. Kuusi, jos lasketaan Berta C\u00e1ceresin salamurha<\/a>. Ennen heit\u00e4kin on ollut uhreja, koska on selv\u00e4\u00e4 ettei t\u00e4ss\u00e4 maassa ole alkuper\u00e4iskansojen tarpeisiin vastaavia toimielimi\u00e4. Olemme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4ysin puolustuskyvytt\u00f6mi\u00e4. Hallitus ja sen instituutiot tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 poliitikkojen ja yritysten, joskus jopa huumekaupan ja organisoidun rikollisuuden kanssa, joten alkuper\u00e4iskansoja ei puolusta kukaan.\u201d
\nClayton Thomas-M\u00fcller \u2013 Mathais Colomb Cree -alkuper\u00e4iskansa \u2013 Stop it at the Source- kampanjoitsija, 350.org<\/strong><\/p>\n


\n<\/strong><\/strong>Clayton kuuluu Mathais Colomb Cree -alkuper\u00e4iskansaan (Pukatawagan), Pohjois-Manitobassa Kanadassa. H\u00e4n on Cree-aktivisti, joka ajaa alkuper\u00e4iskansojen itsep\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valtaa ja  ymp\u00e4rist\u00f6llisi\u00e4 oikeuksia.
\n\"\"<\/span>
\n\u201cOlen hyvin vakaasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 useimpien Kanadassa el\u00e4vien alkuper\u00e4iskansojen edustajat jakavat ajatukseni siit\u00e4, mik\u00e4 on ratkaisu kansainv\u00e4liseen kriisiin ilmastonmuutokseen puuttumisessa ja sopeuttamisohjelmien kehitt\u00e4misesss\u00e4. Ratkaisut piilev\u00e4t syv\u00e4ll\u00e4 kolonialismiin ja tunnustamiseen liittyviss\u00e4 asioissa. Jotta Kanadan nykyinen talousmalli olisi menestyksek\u00e4s, t\u00e4ytyy heid\u00e4n toteuttaa politiikkaa, joka siirt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansat mailtaan ja vie n\u00e4ilt\u00e4 oikeudet niihin. N\u00e4in alueilta voidaan kiskoa irti kaikki luonnonvarat, jotka sitten myyd\u00e4\u00e4n eniten tarjoaville kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla. T\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytyy muuttua. <\/span>
\nAlkuper\u00e4iskansojen mailla tapahtuva luonnonvarateollisuus on uuskolonialismia \u2013 se on kaksiter\u00e4inen miekka. Yritysten toimet ja ilmastonmuutos vaikuttavat meihin suhteettoman paljon ja uhkaavat laissa s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 oikeuksiamme mets\u00e4st\u00e4\u00e4, kalastaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pyydyksi\u00e4. G8-maat haluavat hy\u00f6ty\u00e4 ilmastokriisist\u00e4. Kanada rahastaa erilaisilla p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiohankkeilla. Niiden turvin Kanada voi istuttaa miljoona \u00f6ljypalmupuuta kehittyviin etel\u00e4n maihin, ja kuitata n\u00e4in kyseenalaiset \u00f6ljyhiekkateollisuuden laajennukset pohjoisessa. Alueellamme on maailman toiseksi suurimmat luontoon sitoutuneet hiilivarannot, joten meill\u00e4 on valtava vastuu pit\u00e4\u00e4 \u00f6ljy maan sis\u00e4ll\u00e4. Jos Kanadan \u00f6ljyhiekkateollisuus kehitet\u00e4\u00e4n sen t\u00e4yteen mahtiin, ihmiskunta kohtaa loppunsa.\u201d <\/span><\/span>
\n<\/span>
\nMiten min\u00e4 voin tukea alkuper\u00e4iskansoja?<\/strong>
\n\u201cJ\u00e4t\u00e4 etuoikeutesi ovensuuhun. Kun j\u00e4rjest\u00e4n asioita, resurssini eiv\u00e4t keskity hallitseviin luokkiin. Katson enemm\u00e4n niit\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, joiden vapautus on sidottu minun vapauttamiseeni; joiden sorto on sidottu minun sortooni. Yhteenkuuluvuus on voimakkain v\u00e4line sosiaalisissa liikkeiss\u00e4\u201d, Clayton sanoo.<\/span><\/span>
\nLis\u00e4tietoja alkuper\u00e4iskansojen kamppailuista:<\/span>
<\/span>
\nIndigenous Environmental Network<\/span><\/a>
\nIndigenous Climate Action<\/span><\/a>
\nEnvironmental Justice Atlas<\/span><\/a>
\nIndigenous Rising<\/span><\/a>
\nNo REDD<\/span><\/a>
\nKirjoittamiseen osallistui Suzanne Dhaliwal, UK Tar Sands Network<\/a>in apulaisjohtaja<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaivosyhti\u00f6t, rasismi, kolonialismi, \u00f6ljyteollisuus \u2013 alkuper\u00e4iskansat ymp\u00e4ri maailman joutuvat kamppailemaan monia asioita vastaan saavuttaakseen oikeudenmukaisuutta ilmastoasioissa.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":849,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[23,72,52],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-844","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-sademetsat","tag-alkuperaiskansojenoikeudet","tag-amazon","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=844"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/844\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52312,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/844\/revisions\/52312"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/849"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=844"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}