{"id":868,"date":"2018-10-10T10:58:00","date_gmt":"2018-10-10T10:58:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/868\/mita-jos-ilmastonmuutos-vie-meilta-luottamuksen-tulevaisuuteen\/"},"modified":"2022-11-24T16:56:02","modified_gmt":"2022-11-24T13:56:02","slug":"mita-jos-ilmastonmuutos-vie-meilta-luottamuksen-tulevaisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/mita-jos-ilmastonmuutos-vie-meilta-luottamuksen-tulevaisuuteen\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 jos ilmastonmuutos vie meilt\u00e4 luottamuksen tulevaisuuteen?"},"content":{"rendered":"
\n
\n
Uusi kansainv\u00e4lisen ilmastopaneelin raportti analysoi mahdollisuuksiamme pit\u00e4\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen Pariisin sopimuksen tavoittelemassa 1,5 asteessa. On vaikea hahmottaa 1,5 ja 2 asteen l\u00e4mpenemisen eroa, mutta t\u00e4m\u00e4 ero on yksi aikamme suurimmista kysymyksist\u00e4.<\/div>\n<\/div>\n

Uusin ilmastotiede kertoo, ett\u00e4 mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi kahta astetta ajaudumme, sit\u00e4 suurempi on todenn\u00e4k\u00f6isyys, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen riist\u00e4ytyy k\u00e4sist\u00e4 ja etenee kohti jopa 4 astetta, joka tarkoittaisi monella tapaa tuntemamme ihmiskunnan loppua. Aikaikkuna katastrofin v\u00e4ltt\u00e4miseksi on todella pieni. Se m\u00e4\u00e4r\u00e4 hiilidioksidia, jonka voimme p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n pysy\u00e4ksemme 1,5 asteessa, on p\u00e4\u00e4stetty t\u00e4ll\u00e4 tahdilla vuonna 2030. Siihen on 12 vuotta.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6t on saatava laskuun 2020 kunnes olemme globaalisti p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa jo vuonna 2050. Haaste on ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n, emmek\u00e4 ole ottaneet sit\u00e4 tosissamme. Ik\u00e4v\u00e4 totuus on, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 toimilla olemme menossa kohti todella pelottavaa tulevaisuutta. Ilmastonmuutos on monella tapaa edennyt nopeammin kuin on luultu ja vastauksemme siihen ovat edelleen hajanaisia, liian pieni\u00e4 ja my\u00f6h\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Hellekes\u00e4n kuivattamaa maissipeltoa Etel\u00e4-Jyllannissa elokuussa 2018. \u00a9 Bente Stachowske \/ Greenpeace<\/p><\/div>\n

On hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 psykologisesti, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen todellisuuden n\u00e4keminen on asia, jolta suojaudumme kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, sivuuttamalla ja tukahduttamalla. Itsekin pakotan itseni optimismiin, jotta s\u00e4ilytt\u00e4isin toimintakykyni. Samalla huijaamme itse\u00e4mme jatkamaan kuten ennenkin, kiinnittym\u00e4\u00e4n niihin arjen toistuviin mekanismeihin, jotka uskottelevat meille, ett\u00e4 kaikki on kuin ennenkin. Mutta jos jatkamme n\u00e4in, emme pysty tarvittavaan toimintaan.<\/p>\n

Meill\u00e4 on metreitt\u00e4in vankkaa ilmastotiedett\u00e4, mutta sen olemassaolo ei ole saanut aikaan muutosta. N\u00e4in suuri muutos vaatii valtavaa sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota ja pakkoa, ja sen syntyminen on kiinni tunteista.<\/p>\n

Jos emme muuta suuntaa l\u00e4hivuosina, seuraavat sukupolvet eiv\u00e4t ehk\u00e4 pysty sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n. N\u00e4emme jo nyt esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 on tulossa. Merenpinnan nousua, hirmumyrskyj\u00e4, kuivuuskausia, ruoantuotannon huomattavaa heikentymist\u00e4. Satojen miljoonien ihmisten muuttoaalto on todellisuutta jo seuraavina muutamana vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n

Keskustelu sopeutumisesta t\u00e4h\u00e4n tulevaisuuteen on hapuilevaa ja alustavaa. Viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n on kuitenkin keskusteltu siit\u00e4, mit\u00e4 mieliss\u00e4mme tapahtuu.<\/p>\n

Meist\u00e4 herkimmill\u00e4 ja rehellisimmill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 todellisuus on jo mennyt ihon alle, ja heid\u00e4n tunteistaan saamme osviittaa siihen, mink\u00e4 kanssa saamme painia kohta v\u00e4est\u00f6tasolla.<\/p>\n

Otaniemen yliopistokampuksella on aloitettu opiskelijoille ilmastoahdistuksen purkupiiri, jossa k\u00e4vin viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 vierailemassa. On j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4\u00e4, miten perustavanlaatuinen tulevaisuusajattelua muokkaava tekij\u00e4 ilmastonmuutos on jo nyt t\u00e4m\u00e4n hetken parikymppisille, ja miten suuri kuilu on heid\u00e4n tunteidensa ja poliittisen puheen, saati sitten toiminnan v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Moni nuori painii kysymysten kanssa, joihin kukaan ei vastaa:<\/p>\n

Mit\u00e4 alaa kannattaa yleens\u00e4 opiskella, kun kaikki muuttuu?
\nMiten ikimaailmassa voisi uskaltaa hankkia lapsia?
\nMiten luottaa mihink\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 yhteiskunta tarjoaa, kun t\u00e4h\u00e4n ilmiselv\u00e4\u00e4n vaaraan ollaan n\u00e4in huonosti varautuneita?<\/p>\n

\"\"

Nuori hiilivoiman vastustaja mielenosoituksessa Bangkokissa 12. helmikuuta 2018. Ihmiset kaikkialla haluavat n\u00e4hd\u00e4 el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ll\u00e4 olevan merkityst\u00e4, he haluavat n\u00e4hd\u00e4 lastensa el\u00e4v\u00e4n ja saavan lastenlapsia, sukupolvien ketjun jatkuvan. \u00a9 Greenpeace<\/p><\/div>\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aika moni asia niin henkil\u00f6kohtaisesti kuin yhteiskunnassamme nojaa luottamuksen varaan. T\u00e4m\u00e4 kaikki on kriisiaikoina uhattuna, ja nyt olemme menossa kohti sellaisen mittaluokan kriisi\u00e4, jota emme ole ennen n\u00e4hneet. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 humanit\u00e4\u00e4risiss\u00e4 kriireiss\u00e4, sodissa ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4diss\u00e4 luottamus ja usko tulevaisuuteen on olennaista inhimilliselle jaksamiselle.<\/p>\n

 Vahvatkin yhteiskunnat hajoavat, jos ihmiset menett\u00e4v\u00e4t luottamuksen tulevaisuuteen ja kokevat, ett\u00e4 parempaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ei ole mahdollisuutta. Pakolaisaallot ovat jo nyt t\u00e4ynn\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 uskoneet tulevaisuuteen omassa maassaan.<\/div>\n

Ihmisen resilienssi ja kyky sopeutua on uskomaton, mutta pahimmissakin kriiseiss\u00e4 jaksamisen t\u00e4ytyy perustua sille, ett\u00e4 on jotain toivoa paremmasta, uskoa siihen ett\u00e4 surkeus ei jatku loputtomiin. Eik\u00f6 ole niin, ett\u00e4 kest\u00e4vyytemme ja joustavuutemme vaikeimpina hetkin\u00e4 nojaa rakkauteen ja toivoon, ja ajatukseen vaikeuksien voittamisesta?<\/p>\n

Miten pystymme yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista toivoa, jos annamme ilmastonmuutoksen luisua k\u00e4sist\u00e4mme?<\/p>\n

Filosofi Samuel Scheffler on pohtinut tilannetta, jossa ihminen tiet\u00e4isi, ett\u00e4 pian h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen koko ihmiskunta lakkaa olemasta. Miten t\u00e4m\u00e4 muuttaisi tapaa, jolla el\u00e4mme el\u00e4m\u00e4mme? Schefflerin mukaan perustavanlaatuisesti.<\/p>\n

Ihminen kaipaa el\u00e4m\u00e4lt\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 merkitys tuntuu nojaavan suurelta osin sille, mit\u00e4 tapahtuu meid\u00e4n j\u00e4lkeemme. Haluamme n\u00e4hd\u00e4 el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ll\u00e4mme olevan merkityst\u00e4, haluamme n\u00e4hd\u00e4 lastemme el\u00e4v\u00e4n ja saavan lastenlapsia, sukupolvien ketjun jatkuvan. Haluamme ajatella, ett\u00e4 mets\u00e4t, vuoret ja valtameret ovat edelleen olemassa, vaikka me l\u00e4hdemme. Scheffler v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kykymme el\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 ja tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 riippuu itse asiassa monella tavalla seuraavista sukupolvista.<\/p>\n

Mit\u00e4, jos olemme ilmastonmuutoksen takia pian tilanteessa, jossa kokonaiset sukupolvet menett\u00e4v\u00e4t luottamuksensa tulevaisuuteen? Ei vain siihen, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi mahdollisuus parantaa el\u00e4m\u00e4nlaatuaan, vaan el\u00e4m\u00e4n jatkumiseen ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4?<\/p>\n

Miten rakentuisi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja politiikka, jossa hoitaisimme tuntemamme sivilisaation viimeisen sukupolven asioita? Mit\u00e4 opettaisimme lapsillemme ja miten kertoisimme heille el\u00e4m\u00e4st\u00e4? Mist\u00e4 rakentaisimme merkityksen el\u00e4m\u00e4lle? Menett\u00e4isik\u00f6 historia merkityksens\u00e4 ja mit\u00e4 seuraisi siit\u00e4, ett\u00e4 emme en\u00e4\u00e4 edes yritt\u00e4isi tehd\u00e4 uutta historiaa?<\/p>\n

Ajatuksilla tulevaisuudesta on yhteys my\u00f6s toimijuuteen. Monelle meist\u00e4 toivo ja luottamus syntyv\u00e4t helpommin, jos koemme, ett\u00e4 voimme vaikuttaa tulevaisuuteen.<\/p>\n

Useimmat tuntemani ihmiset, jotka toimivat ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sanovat ett\u00e4 nimenomaan mielek\u00e4s toiminta on paras tapa pit\u00e4\u00e4 ahdistus loitolla. Moni kokee my\u00f6s, ett\u00e4 toiminta on moraalinen velvollisuutemme ja kaikkein ahdistavinta olisi luopua toivosta.<\/p>\n

Toki toivolle ja luottamukselle on my\u00f6s perusteita. Meill\u00e4 on k\u00e4siss\u00e4mme teknologia, jolla muutos on mahdollista toteuttaa. Moni niist\u00e4 teknologisista ja kulttuurisista vallankumouksista, joita tarvitsemme, on jo meneill\u00e4\u00e4n, ja niit\u00e4 tarvitsee vain nopeuttaa.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 toivon ja luottamuksen mielialaa pit\u00e4isi nyt ruokkia.<\/p>\n

Miten voisimme olettaa, ett\u00e4 kansalaiset muuttavat el\u00e4m\u00e4ntapojaan, jos poliitikot toistelevat jatkuvasti, ett\u00e4 pieni Suomi ei voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, koska Kiina tuottaa kuitenkin niin paljon enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4? Miten voimme odottaa valistuneiden kansalaisten luottamusta, jos johtajamme tarjoavat katteettonta optimismia samalla kun hallitukset syyt\u00e4v\u00e4t edelleen miljardien tukia fossiilisille aloille?<\/p>\n

Emme voikaan.<\/p>\n

Jokaisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tulee joskus suuren kriisin hetki, joka l\u00e4pivalaisee kaiken ja saa arjen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaiselta. Ilmastonmuutoksen pit\u00e4\u00e4 olla meille t\u00e4llainen kollektiivinen totuuden hetki, joka muuttaa kaiken. Koska muuten ei ole toivoa. Ilman toivoa ei ole luottamusta, ja ilman luottamusta ei ole toimintaa.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

zoomaus Uusi kansainv\u00e4lisen ilmastopaneelin raportti analysoi mahdollisuuksiamme pit\u00e4\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen Pariisin sopimuksen tavoittelemassa 1,5 asteessa. On vaikea hahmottaa 1,5 ja 2 asteen l\u00e4mpenemisen eroa, mutta t\u00e4m\u00e4 ero on yksi aikamme…<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":1168,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[59],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-868","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinvaikutukset","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/868","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=868"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/868\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52289,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/868\/revisions\/52289"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=868"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=868"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=868"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=868"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}