{"id":913,"date":"2018-10-08T00:00:00","date_gmt":"2018-10-08T00:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/913\/ipccn-raportti-antaa-toivoa-ja-pakottaa-toimintaan\/"},"modified":"2024-09-02T15:43:47","modified_gmt":"2024-09-02T12:43:47","slug":"ipccn-raportti-antaa-toivoa-ja-pakottaa-toimintaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/tiedotteet\/ilmastonmuutos\/ipccn-raportti-antaa-toivoa-ja-pakottaa-toimintaan\/","title":{"rendered":"IPCCn raportti antaa toivoa ja pakottaa toimintaan"},"content":{"rendered":"
Hallitustenv\u00e4lisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti osoittaa, millainen teht\u00e4v\u00e4 ihmiskunnalla on edess\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi. Se antaa my\u00f6s selv\u00e4t ohjeet, miten se tehd\u00e4\u00e4n.<\/div>\n
<\/div>\n
\n
\"\"

Aktivistien l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 toivon viesti Etel\u00e4-Koreassa samalla kun IPCC julkisti raporttinsa mahdollisuuksista pit\u00e4\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen 1,5 asteessa. \u00a9Jung Taekyong\/Greenpeace<\/p><\/div>\n<\/div>\n

\n

IPCC:n raportti 1,5 asteen tavoitteesta osoittaa, ett\u00e4 maailmanlaajuiset ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t on puolitettava vuoteen 2030 menness\u00e4 ja nettop\u00e4\u00e4st\u00f6t on saatava nollaan vuoteen 2050 menness\u00e4. Ilmaston l\u00e4mpenemisen odotetaan ylitt\u00e4v\u00e4n 1,5 astetta vuosien 2030 ja 2052 v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 korostaa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten kiireellisyytt\u00e4.<\/p>\n

Jotta 1,5 asteen tavoite saavutetaan, hiilen kulutusta on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kolmannesta vuoteen 2030 menness\u00e4 ja kulutuksen on loputtava l\u00e4hes kokonaan vuoteen 2050 menness\u00e4. Suomen kaltaisessa maassa tavoitteisiin on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 huomattavasti aiemmin. My\u00f6s \u00f6ljyn ja kaasun kulutusta on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 nopeasti. Vaihtoehto, jossa ei luoteta teknologiaan hiilidioksidin poistamiseksi ilmakeh\u00e4st\u00e4, vaatii \u00f6ljynkulutuksen puolittamista ja kaasunkulutuksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 kolmanneksella vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n

Luonnollisilla ilmastoratkaisuilla kuten metsien suojelulla ja metsitt\u00e4misell\u00e4 on mahdollista kustannustehokkaasti saavuttaa yli kolmannes vuoteen 2030 menness\u00e4 tarvittavasta hiilidioksidin v\u00e4hennystarpeesta kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi. My\u00f6s 1,5 asteen tavoitteeseen p\u00e4\u00e4semiseksi metsien suojelun ja metsitt\u00e4misen potentiaali on suuri.<\/p>\n

\u201cMaailma on tulessa. Maailman on puolitettava ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 ensi vuosikymmenell\u00e4, jotta v\u00e4lt\u00e4mme j\u00e4rkytt\u00e4vien maastopalojen lis\u00e4\u00e4ntymisen, rajut myrskyt ja ihmishenkien menetyksen. T\u00e4m\u00e4 on valtava haaste, mutta se on teht\u00e4viss\u00e4. Jos emme l\u00e4hde oikealle tielle, kysymys on miljoonille ihmisille \u2013 erityisesti k\u00f6yhille \u2013 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuolemasta\u201d, sanoo Greenpeace Internationalin p\u00e4\u00e4sihteeri Jennifer Morgan<\/strong>.<\/p>\n

\u201cT\u00e4m\u00e4 IPCC:n raportti on ainutlaatuisin ja t\u00e4rkein ilmastotieteellinen raportti, joka meill\u00e4 on. Hallitusten ja yhti\u00f6iden johtajat eiv\u00e4t voi piiloutua mihink\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n on osoitettava ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tiedett\u00e4 ja ryhdytt\u00e4v\u00e4 sen mukaisiin toimiin. My\u00f6s meill\u00e4 kaikilla on teht\u00e4v\u00e4mme. Jokaisen meist\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 voitavamme suunnan muuttamiseksi ja noudatettava IPCC:n raportin antamaa suunnitelmaa.\u201d<\/p>\n

\u201cEhdimmek\u00f6 ajoissa? Kukaan ei tied\u00e4. Olemme matkalla kartoittamattomalle alueelle. Nyt teht\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat ratkaisevia, ja meid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 ilmastotoimista ehdoton prioriteetti. Vain silloin meill\u00e4 on mahdollisuus suojella itse\u00e4mme ilmastonmuutoksen tuhoisimmilta seurauksilta, jotka tieteen mukaan kiihtyv\u00e4t, jos ylit\u00e4mme 1,5 astetta\u201d, sanoo Greenpeace International ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen<\/strong>.<\/p>\n

\u201cToivon kaikkien poliitikkojen, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t tarvittavien ilmastotoimien olevan ep\u00e4realistisia, kertovan oman realistisen suunnitelmansa hyvinvointimme turvaamiseksi 3-4 asteen l\u00e4mpenemisess\u00e4. Sellaista ei ole. T\u00e4m\u00e4n raportin tulee olla se totuuden hetki, joka tekee ilmastonmuutoksen torjunnasta politiikan prioriteetin\u201d, sanoo Greenpeace Nordenin Suomen maajohtaja Sini Harkki<\/strong>.<\/p>\n

IPCC-raportti vaikuttaa joulukuussa Puolassa pidett\u00e4v\u00e4\u00e4n seuraavaan YK:n ilmastokokoukseen ja antaa selv\u00e4n suunnan sille, miten hallitusten tulee nostaa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyslupauksiaan.<\/p>\n

Kuvia<\/strong><\/a> aktivistien Koreassa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4 viestist\u00e4<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa:<\/strong>
\nTaustatietoa IPCC:n raportista
\n<\/a>
\nSini Harkki, maajohtaja Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 582 1107
\nKaisa Kosonen, ilmastopoliittinen asiantuntija, Greenpeace International, puhelin +358 50 368 8488 (paikalla Koreassa)
\nJuha Aromaa, viestint\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\n\tHallitustenv\u00e4lisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti osoittaa, millainen teht\u00e4v\u00e4 ihmiskunnalla on edess\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi. Se antaa my\u00f6s selv\u00e4t ohjeet, miten se tehd\u00e4\u00e4n.\n<\/div>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":914,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[58,59,60],"p4-page-type":[14],"class_list":["post-913","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-ilmastokriisinsyyt","tag-ilmastokriisinvaikutukset","tag-ilmastopolitiikka","p4-page-type-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/913","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=913"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/913\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52531,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/913\/revisions\/52531"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/914"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=913"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=913"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=913"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=913"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}