{"id":938,"date":"2015-12-18T15:22:00","date_gmt":"2015-12-18T15:22:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/938\/pariisin-ilmastosopimus-ja-saamelaiset-alkaa-vieko-meilta-talvea\/"},"modified":"2024-09-02T12:41:03","modified_gmt":"2024-09-02T09:41:03","slug":"pariisin-ilmastosopimus-ja-saamelaiset-alkaa-vieko-meilta-talvea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/blogit\/ilmastonmuutos\/pariisin-ilmastosopimus-ja-saamelaiset-alkaa-vieko-meilta-talvea\/","title":{"rendered":"Pariisin ilmastosopimus ja saamelaiset: \u00c4lk\u00e4\u00e4 viek\u00f6 meilt\u00e4 talvea"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Pariisin ilmastokokouksesta saatiin t\u00e4rke\u00e4 signaali siit\u00e4, ett\u00e4 fossiilienergian aikakausi alkaa olla lopuillaan. Sopimuksessa on kuitenkin viel\u00e4 monia puutteita. Er\u00e4it\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 pohtii t\u00e4ss\u00e4 vierasblogissa Saamelaisneuvoston edustajana kokouksessa ollut Jan Saijets.<\/span><\/em><\/p>\n

Ilmastokokouksen tulos<\/strong><\/span><\/p>\n

Olin mukana Pariisin ilmastoneuvotteluissa joulukuun alussa Saamelaisneuvoston delegaatiossa osana alkuper\u00e4iskansojen suurempaa ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4. Yritimme saada ilmastosopimuksen operatiiviseen ja laillisesti sitovaan osaan mukaan alkuper\u00e4iskansojen oikeuksien huomioon ottamisen, mutta lopputuloksena oli laiha kompromissi.<\/p>\n

Alkuper\u00e4iskansojen vaatimuksena olivat my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset, jolla l\u00e4mpeneminen rajattaisiin 1,5 \u00b0C asteeseen vuosisadan loppuun menness\u00e4, mutta sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei saavutettu. Sopimuksen lopputulokseksi tuli alle 2 \u00b0C l\u00e4mpenemisraja ja sekin perustuu maiden vapaaehtoisiin toimiin ilman selke\u00e4\u00e4 konkretiaa. Kokouksessa esitetyt maiden p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyslupaukset eiv\u00e4t riit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n alkuunkaan, ja olivat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 3 \u00b0C l\u00e4mpenemist\u00e4 ja riippuivat toisten maiden rahoitushalukkuudesta. Ainoa maininta alkuper\u00e4iskansoista laillisesti sitovassa sopimustekstiss\u00e4 liittyy alkuper\u00e4iskansojen tietojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa artikla 7:ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Arktisten alueiden alkuper\u00e4iskansat kuten inuiitit ja saamelaiset k\u00e4rsiv\u00e4t eniten mahdollisesta ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4, koska meid\u00e4n kulttuurimme olemassaoloon talvi on ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Erityisen kohtalokkaaksi asian tekee viel\u00e4 se, ett\u00e4 tutkimusten mukaan arktisten alueiden ja Suomenkin alueen l\u00e4mpeneminen on karkeasti ottaen kaksinkertainen kuin maapallolla keskim\u00e4\u00e4rin \u2013 talvella per\u00e4ti kolme- tai nelinkertainen.<\/p>\n

Alkuper\u00e4iskansojen oikeuksien suojelulle ilmastosopimuksessa ovat vankat perusteet: niiden alueilla on 80 % maapallon luonnon monimuotoisuudesta. Alkuper\u00e4iskansat ovat ne, jotka ensimm\u00e4isen\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t ilmastonmuutoksesta, ja ne, jotka puolustavat metsi\u00e4 ja koskematonta luontoa fossiilisten energiavarantojen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 vastaan. He puolustavat siis maailman hiilivarastoja ja maksavat siit\u00e4 usein hengell\u00e4\u00e4n. Sademetsien h\u00e4vityksiss\u00e4 Etel\u00e4-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa murhataan ja katoaa alkuper\u00e4iskansan edustajia l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/span><\/p>\n

Miten t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in Suomessa?<\/p>\n

Saamelaisten oikeudet toteutuvat luontoa suojelemalla<\/strong><\/p>\n

Saamelaisen elinvoimaisen kulttuurin osalta on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 talvet s\u00e4ilyv\u00e4t. Perinteiset elinkeinot ovat t\u00e4ysin luonnosta riippuvaisia ja muuttuvat tai tuhoutuvat ilmaston muuttuessa. Maapallon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen l\u00e4mp\u00f6tilan nousu 1,5 \u00b0C asteella voi vied\u00e4 meilt\u00e4 talvet. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 t\u00e4ytyy v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja maailman ja Suomen hiilivarastoja kasvattaa tai ainakin olla tuhoamatta. Luonnonmetsien s\u00e4ilyminen on avainasemassa etenkin poronhoidon sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Todenn\u00e4k\u00f6isesti runsaslumiset kev\u00e4\u00e4t, j\u00e4iset hanget ja syksyiset m\u00e4r\u00e4t, j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t j\u00e4k\u00e4lik\u00f6t tulevat ilmi\u00f6in\u00e4 entist\u00e4 tavallisimmiksi, jolloin ainoa turvaa antava puskuri on mahdollisimman monipuoliset mets\u00e4- ja luonnonlaitumet, jotta elinkeino p\u00e4rj\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa.<\/p>\n

Yksi mahdollisuus olisi kehitt\u00e4\u00e4 arktisiin metsiin soveltuva \u201dcarbon credits\u201d \u2013 j\u00e4rjestelm\u00e4, jolla mukaillaan paikoin sademetsiss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa REDD-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Jos metsien hiilivarastoille arvioidaan hinta, voi taloudellisesti kyseenalaisen hakkaamisen sijaan tulla kannattavaksi suojella hitaasti kasvavia metsi\u00e4.<\/p>\n

Boreaalisten metsien hiilivarasto on maailmassa merkitt\u00e4v\u00e4 ja Suomessakin hakataan saamelaisten kotiseutualueella p\u00e4\u00e4osin vanhoja yli 150 vuotta vanhoja metsi\u00e4. Saamelaisten poronhoitajien kannalta hakkuiden jatkuminen on p\u00e4\u00e4asiassa vahingollista, mutta n\u00e4m\u00e4 sallittiin vuonna 2010, kun tehtiin valtav\u00e4est\u00f6n paineessa mets\u00e4sopukompromissi. Kanadan boreaalisten metsien kohdalla t\u00e4llaista REDD-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 mukailevaa mallia ovat er\u00e4\u00e4t tahot pystytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sielt\u00e4 voisi ottaa oppia Suomeen. Tosin Suomi oli Pariisin neuvotteluissakin REDD-mekanismia vastaan ja tuskin vapaaehtoisesti l\u00e4htee siihen mukaan.<\/p>\n

Monet ilmastonmuutosta tukevat elint\u00e4rke\u00e4t toimet ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti valtapolitiikalle vastentahtoisia. Viel\u00e4kin tarvitaan aktiivisia kansalaisia, vaikka meill\u00e4 nimellisesti onkin nyt sopimus, jolla on tarkoitus maailma pelastaa.<\/p>\n

\"Jan<\/p>\n

Jan Saijets<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja on Inarin Angelista kotoisin oleva saamelaisalueen mets\u00e4kysymyksiin perehtynyt Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien j\u00e4sen (2008-2011 ja 2016 \u2013 2019) ja Suomen Porosaamelaiset ry:n ja Saamelaisneuvoston edustaja Suomen FSC- ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pariisin ilmastokokouksesta saatiin t\u00e4rke\u00e4 signaali siit\u00e4, ett\u00e4 fossiilienergian aikakausi alkaa olla lopuillaan. Sopimuksessa on kuitenkin viel\u00e4 monia puutteita. Er\u00e4it\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 pohtii t\u00e4ss\u00e4 vierasblogissa Saamelaisneuvoston edustajana kokouksessa ollut Jan Saijets.<\/p>\n","protected":false},"author":33,"featured_media":939,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_improvement_type_select":"improve_an_existing","_thumb_yes_seoaic":false,"_frame_yes_seoaic":false,"seoaic_generate_description":"","seoaic_improve_instructions_prompt":"","seoaic_rollback_content_improvement":"","seoaic_idea_thumbnail_generator":"","thumbnail_generated":false,"thumbnail_generate_prompt":"","seoaic_article_description":"","ep_exclude_from_search":false,"seoaic_article_subtitles":[],"p4_og_title":"","p4_og_description":"","p4_og_image":"","p4_og_image_id":"","p4_seo_canonical_url":"","p4_campaign_name":"not set","p4_local_project":"not set","p4_basket_name":"not set","p4_department":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[72,59,60],"p4-page-type":[16],"class_list":["post-938","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmastonmuutos","tag-alkuperaiskansojenoikeudet","tag-ilmastokriisinvaikutukset","tag-ilmastopolitiikka","p4-page-type-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/938","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/users\/33"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=938"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/938\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":52479,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/938\/revisions\/52479"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media\/939"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=938"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=938"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=938"},{"taxonomy":"p4-page-type","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.greenpeace.org\/finland\/wp-json\/wp\/v2\/p4-page-type?post=938"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}