Skip navigation.

Ratkaisuna energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet

Uusiutuvien energialähteiden potentiaali on valtava. Auringosta säteilee maan pinnalle enemmän energiaa tunnissa kuin koko ihmiskunta käyttää vuodessa. Aurinkoenergian, tuulivoiman, bioenergian, geotermisen energian, maalämmön, pienen vesivoiman sekä aalto- ja vuorovesi- energian teknisesti hyödynnettävissä oleva potentiaalikin ylittää maailman energiantarpeen moninkertaisesti. Ensisijaista ja välttämätöntä kestävän ja vähähiilisen energiajärjestelmän rakentamisessa on kuitenkin voimakas panostus energiatehokkuuteen.

Tulevaisuus alkaa nyt -dokumentti näyttää miten energiavallankumous on jo alkanut Pohjoismaissa.

Kyse on tahdosta


Kestävän energiantuotantojärjestelmän rakentamisen esteenä ei ole vaihtoehtojen puute. Kyse on siitä, halutaanko ne ottaa käyttöön. Maailman kymmenestä suurimmasta yrityksestä kahdeksan on öljy- tai autoalan yrityksiä, joilla on vahva intressi pitää maailma riippuvaisena fossiilisista polttoaineista. Fossiilisten polttoaineiden vahva valta-asema maailmantaloudessa selittää poliittisen päätöksenteon hitautta.

Avainosassa energiatehokkuus


Toisaalta energiapoliittisessa keskustelussa unohtuu usein energian tuotannon, siirron ja käytön tehostamisen sekä energiansäästön tärkeys, vaikka energiatehokkuustoimilla on saavutettavissa enemmän päästövähennyksiä kuin millään yksittäisellä energiantuotantoratkaisulla. Tämä pätee sekä kansainvälisellä tasolla että Suomessa. "Unohtuminen" selittyy osittain sillä, että energiakeskustelua hallitsevat energiayrityksen, jotka tekevät voittoa energian myynnillä - eivät energian säästöllä. Energiatehokkuudelle ja energiansäästölle ei löydy vastaavia, vaikutusvaltaisia puolestapuhujia.

Ojasta allikkoon -ratkaisut

 

Mikään energiantuotantomuoto ei ole täysin haitaton ja siksi energiantuotantoratkaisuissa on huomioitava myös muut kuin ilmastovaikutukset. Esimerkiksi vesi- ja bioenergian vääränlainen käyttö voi aiheuttaa dramaattisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

Ydinvoima ei kuulu kestävään energiatulevaisuuteen. Sen rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa voisi enimmilläänkin olla marginaalinen.

Sivuvaikutuksena ydinvoiman lisääminen pahentaisi uraaninlouhintaan, polttoaineen tuotantoon, ydinvoimaloiden käyttöön, ydinjätteisiin ja ydinasekytköksiin liittyviä haittoja ja riskejä.

Lisätietoa:

Greenpeacen ja uusiutuvan energian teollisuuden yhteinen Energy [r]evolution -skenaario maailman päästöjen puolittamisesta

Ympäristöjärjestöjen yhteinen Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan -raportti kertoo millaisin keinoin Suomessa voidaan vähentää 29 % vuoteen 2020 mennessä

Energiaa harakoille? -raportti kertoo mikä on energiatehokkaan rakentamisen tilanne Suomessa vuoden 2007 lopussa. Samalla se esittää parannusehdotuksia miten asianlaita saataisiin korjattua.

Greenpeacen ratkaisumalli päästövähennyshaasteeseen ja kapasiteettitarpeisiin Suomessa

Ratkaisumallin luvut perustuvat seuraavissa raporteissa arvioituihin potentiaaleihin:

Energiatehokkuuspotentiaalit:

Uusiutuvan energian potentiaalit:

Tilaa uutiskirjeemme!