Hallinto
Viimeksi päivitetty 2.10.2023
Greenpeace Pohjoismaissa
Greenpeace koostuu 25 alueellisesta yhdistyksestä, joilla on toimipisteitä 55 maassa, sekä Alankomaissa sijaitsevasta kattojärjestö Greenpeace Internationalista.
Suomessa toimi yhteispohjoismainen Greenpeace Norden, joka on rekisteröity Ruotsissa (Föreringen Greenpeace Norden, yhdistysnumero 857204-4280, suomalainen Y-tunnus 1731274-8). Greenpeace Nordenilla on toimipisteet Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Suomen rahankeräyslain mukaan varainhankintaa harjoittavan yhdistyksen tulee olla Suomessa rekisteröity, joten varainhankintaa varten Suomessa toimii Greenpeace Pohjola ry (Y-tunnus 1483238-5). Sen ainoa tarkoitus on kerätä varoja Greenpeacen toimintaan.
Greenpeace Nordenin säännöt määrittelevät järjestön valtioista ja liike-elämästä riippumattomaksi ympäristöjärjestöksi, jonka tavoitteena on paljastaa ympäristöongelmia ja tarjota ratkaisuja ekologisen ja rauhanomaisen tulevaisuuden edistämiseksi.
Greenpeace International
Greenpeace Nordenin ja muiden alueellisten toimistojen kattojärjestönä toimii Alankomaissa rekisteröity Greenpeace International (Stichting Greenpeace Council). Greenpeace Internationalin säännöt määrittelevät järjestön tavoitteeksi ympäristönsuojelun edistämisen koordinoimalla ja avustamalla alueellisia toimistoja. Greenpeace Internationalin työjärjestys määrittelee kuinka järjestön päätösvalta ja -vastuu jakautuvat: Greenpeace Norden lähettää vuosittain muiden alueellisten toimistojen tapaan Greenpeace Internationalin vuosikokoukseen edustajan. Nämä alueellisten toimistojen edustajat ovat Greenpeace Internationalin äänestävät jäsenet, jotka valvovat Greenpeacen Internationalin toimintaa.
Vuosikokouksessa alueellisten toimistojen edustajat valitsevat tai erottavat Greenpeace Internationalin hallituksen, ja yhdessä hallituksen kanssa päättävät Greenpeacen maailmanlaajuisista tavoitteista ja periaatteista.
Alueellisten toimistojen valitsema hallitus on Greenpeace Internationalin laillisesti vastuullinen päättävä elin, ja valitsee Greenpeace Internationalin jokapäiväisestä toiminnasta vastaavan kansainvälisen pääsihteerin. Pääsihteerinä on toiminut 1.10.2023 alkaen Mads Flarup Christensen. Vuosikokousten välillä alueelliset toimistot seuraavat vuosikokouksessa yhdessä linjattuja tavoitteita ja periaatteita.
Greenpeaceen kuuluvat myös Brysselissä Euroopan unioniin liittyviä asioita käsittelevä Greenpeace European Unit sekä Iso-Britanniassa Exeterin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusyksikkö Greenpeace Research Laboratories.
Hallinto ja valvonta
ÄÄNESTÄVÄT JÄSENET
Greenpeace Nordenissa ylintä valtaa käyttävät äänestävät jäsenet, joita on tällä hetkellä 19. Jäsenet valitaan vuosikokouksessa kahden kolmasosan äänienemmistöllä valintakomitean nimeämistä asiantuntijaehdokkaista, jotka jakavat järjestön arvot. Puolet heistä on jonkin muun Greenpeacen toimiston työntekijöitä, kun taas toinen puoli ei toimi Greenpeacessa. Pyrimme myös tasaiseen sukupuolijakaumaan.
Greenpeace Nordenin äänestävät jäsenet ovat (2023):
Mats Abrahamsson (Ruotsi), Joakim Bergman (Ruotsi), Anna Forsgren (Ruotsi), Maja Gobeli (Sveitsi), Martina Holbach (Luxemburg), Gesche Jürgens (Saksa), Virag Kaufer (Unkari), Barbara Küpper (Saksa), Rune Leithe-Eriksen (Ruotsi), Tina Löffelbein (Saksa), Denitza Petrova (Bulgaria), Duane Raymond (Kanada), Saskia Richartz (Saksa), Valentin Sălăgeanu (Romania), Matthias Schickhofer (Itävalta), Robert K. Schmidt (Tanska), Reyes Tirado (Espanja), Sofia Tsenikili (Kreikka), Márta Vetier (Unkari)
HALLITUS
Vuosikokousten välillä hallitus vastaa Greenpeacen toiminnasta. Hallituksen tärkein tehtävä on pääsihteerin palkkaaminen ja mahdollisesti erottaminen. Pääsihteeri vastaa järjestön jatkuvasta toiminnasta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hallitus ei saa palkkiota, vaan toimii vapaaehtoisesti.
Äänestävät jäsenet valitsevat vuosikokouksessa Greenpeace Nordenin hallituksen. Hallitus on järjestön laillisesti vastuullinen päättävä elin vuosikokousten välillä.
Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toukokuun 2022 vuosikokouksen jälkeen hallituksessa ovat seuraavat kuusi henkilöä:
Dan Hindsgaul (Tanska, puheenjohtaja), Andrea Cederquist (Ruotsi), Veikko Eranti (Suomi), Carl-Henrik Monrad-Aas (Ruotsi), Per Rosander (Ruotsi) ja Ingrid Skjoldvær (Norja).
Täältä löydät lisätietoa hallinnostamme
Greenpeace Nordicin vuosikertomuksista voi tutustua vuoden keskeisimpiin kampanjoihin sekä alueellisen toimistomme talouteen. Greenpeace Nordenin tilintarkastajana toimii Grant Thornton Sweden AB.
VALINTAKOMITEA
Valintakomiteaan kuuluvat Matthias Schickhofer (Itävalta, äänestävä jäsen), Saskia Richartz (Saksa, äänestävä jäsen), Sofia Tsenikli (Kreikka, äänestävä jäsen) ja Ingrid Skjoldvær (Norja, hallituksen jäsen).
POLIITTINEN SITOUTUMATTOMUUS
Greenpeace on poliittisesti riippumaton, eikä sillä ole puoluepoliittista sitoutumista. Greenpeace haastaa poliitikot, yritykset ja päättäjät toimimaan ekologisesti kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.
Greenpeace Nordenin viimeisimmät vuosiraportit
Greenpeace Nordicin työtä kuvataan vuosittain vuosikertomuksessa. Vuosikertomukset löydät täältä.
Työskentele Greenpeacessa
Haluatko olla mukana vaikuttamassa ilmastoon ja ympäristöön?
![<!-- wp:acf/leads-form {"id":"block_66b0dacb6f0f3","name":"acf/leads-form","data":{"display":"hero","_display":"field_petition_form_block_display","form":57110,"_form":"field_petition_form_block_form"},"align":"","mode":"edit"} /-->
<!-- wp:heading -->
<h2 class="wp-block-heading">Metsäjätit tuhlaavat Suomen ainutlaatuisen luonnon selluksi ja kertakäyttötuotteiksi</h2>
<!-- /wp:heading -->
<!-- wp:paragraph -->
<p>Suurten metsäyhtiöiden hakkuut ovat suurin yksittäinen syy metsäluontomme katoamiselle. Aiemmin ihan tavallisetkin lajit ovat nyt uhattuina: hömötiainen on vaarassa kadota metsistämme kokonaan, ja esimerkiksi pyy- ja helmipöllökannat ovat vähentyneet hälyttävästi. Luontokadon lisäksi yhtiöiden hakkuut aiheuttavat merkittäviä haittoja vesistöille, ilmastolle ja siten meille kaikille.</p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:paragraph -->
<p><strong>Metsäjättien on korkea aika ottaa vastuu aiheuttamistansa vahingoista.</strong> Miljoonia euroja valtion tukia saavilla ja voittoja tekevillä yrityksillä on vastuu ja varaa tehdä korjausliike. </p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:image {"id":55258,"sizeSlug":"large","linkDestination":"none","align":"center"} -->
<figure class="wp-block-image aligncenter size-large"><img src="https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2023/09/17c9166f-banner-metsat-puuterminaali-rovaniemi190918-3-1-1024x323.jpg" alt="" class="wp-image-55258"/></figure>
<!-- /wp:image -->
<!-- wp:paragraph {"textColor":"gp-nor-green-2","fontSize":"medium"} -->
<p class="has-gp-nor-green-2-color has-text-color has-medium-font-size"><strong>Vaadimme, että kaikki metsäyhtiöt:</strong></p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:list {"ordered":true} -->
<ol><!-- wp:list-item -->
<li>Lopettavat puun ostamisen valtion ja yhteisöomistajien luonnonmetsistä sekä muista suojelun kannalta tärkeistä metsistä. </li>
<!-- /wp:list-item -->
<!-- wp:list-item -->
<li>Vähentävät käyttämäänsä raakapuun määrää nykytasosta. Koko maan hakkuutaso on saatava kohtuulliseksi ja Suomen hiilineutraaliustavoitetta tukevaksi.</li>
<!-- /wp:list-item -->
<!-- wp:list-item -->
<li>Lisäävät suojelua yhtiöiden omiin metsiin perustamalla merkittävästi lisää oikeita luonnonsuojelualueita, joita ei hakata. Suojelu täytyy tehdä yhtiöiden omalla kustannuksella, ei veronmaksajien kustannuksella. </li>
<!-- /wp:list-item -->
<!-- wp:list-item -->
<li>Sitoutuvat ilmastoviisaan metsätalouden harjoittamiseen, jolloin esimerkiksi avohakkuut turvemailla lopetetaan.</li>
<!-- /wp:list-item --></ol>
<!-- /wp:list -->
<!-- wp:paragraph {"backgroundColor":"gp-nor-green-3","textColor":"white"} -->
<p class="has-white-color has-gp-nor-green-3-background-color has-text-color has-background"><strong>Allekirjoittamalla vetoomuksen viet kanssamme metsäjäteille tärkeää viestiä: luontokato johtuu metsien liikakäytöstä ja valtava joukko suomalaisia vaatii ilmaston kannalta kestävämpää metsätaloutta.</strong></p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:heading -->
<h2 class="wp-block-heading" id="martti-suosalo">Vanhan maailman metsäteollisuuden täytyy muuttua</h2>
<!-- /wp:heading -->
<!-- wp:embed {"url":"https://www.youtube.com/watch?v=_Xn_oCP1GwQ","type":"video","providerNameSlug":"youtube","responsive":true,"className":"wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio"} -->
<figure class="wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-block-embed-youtube wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio"><div class="wp-block-embed__wrapper">
https://www.youtube.com/watch?v=_Xn_oCP1GwQ
</div><figcaption class="wp-element-caption"><em>Martti Suosalo on viime vuosina töidensä johdosta havahtunut ja oppinut Suomen metsien tilanteesta. Tehometsätalouden jäljet ovat karut, mutta vielä ei ole myöhäistä vaatia muutosta. </em></figcaption></figure>
<!-- /wp:embed -->
<!-- wp:paragraph -->
<p></p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:paragraph -->
<p>Metsiä on hakattu Suomessa viime vuosina enemmän kuin koskaan. Tänä syksynä Kemiin avataan uusi, Pohjoismaiden suurin sellutehdas. Se kasvattaa puunkäyttöä vielä entisestään, täysin kestämättömälle tasolle. <strong>Sellun ja kertakäyttötuotteiden liikatuotannolla on kova hinta</strong>. Sen maksavat luonto, ilmastokriisin uhrit ja veronmaksajat.</p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:paragraph -->
<p><strong>Luontokatoa ja ilmastokriisiä kiihdyttävän metsäteollisuuden harjoittaminen on vastoin Suomen yhteistä etua</strong>. Meidän kaikkien elämä, terveys ja tulevaisuus maapallolla ovat riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta. <strong>Puupellot eivät korvaa monimuotoista metsää</strong> ja lajikadon aiheuttamisen lisäksi puupellot ovat äärimmäisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamille tuhoille. Myös metsänomistajat ansaitsevat parempaa: sekä mahdollisuuden suojella metsiään että paremman korvauksen myymästään puusta.</p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:paragraph {"textColor":"gp-nor-green-2","fontSize":"medium"} -->
<p class="has-gp-nor-green-2-color has-text-color has-medium-font-size"><strong>Suurin osa suomalaisista hoitaisi metsiämme varsin eri tavalla kuin metsäyhtiömme. Tiesitkö, että:</strong></p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:paragraph -->
<p>80 prosenttia suomalaisista <a rel="noreferrer noopener" href="https://yle.fi/uutiset/3-12477282" target="_blank">haluaa</a> lisää suojelualueita.<br><br>77 prosenttia suomalaisista haluaa <a rel="noreferrer noopener" href="https://yle.fi/uutiset/3-10785799" target="_blank">rajoittaa</a> avohakkuita.<br><br>65 prosenttia suomalaisista <a rel="noreferrer noopener" href="https://www.upm.com/siteassets/documents/responsibility/5-forests/metsakeskustelu/upm-kansalaiskysely-2020.pdf" target="_blank">ajattelee</a>, että metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on tärkein huomioon otettava seikka metsiin liittyvässä päätöksenteossa.<br></p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:cover {"url":"https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2021/04/db6f75f4-energia-karstula-metsat190402-4-scaled.jpg","id":6965,"alt":"Energiapuuta suurissa pinoissa Karstulassa.","dimRatio":50,"focalPoint":{"x":0.5,"y":0.66},"isDark":false,"fontSize":"small"} -->
<div class="wp-block-cover is-light has-small-font-size"><span aria-hidden="true" class="wp-block-cover__background has-background-dim"></span><img class="wp-block-cover__image-background wp-image-6965" alt="Energiapuuta suurissa pinoissa Karstulassa." src="https://www.greenpeace.org/static/planet4-finland-stateless/2021/04/db6f75f4-energia-karstula-metsat190402-4-scaled.jpg" style="object-position:50% 66%" data-object-fit="cover" data-object-position="50% 66%"/><div class="wp-block-cover__inner-container"><!-- wp:paragraph {"align":"center","placeholder":"Kirjoita otsikko...","style":{"typography":{"fontSize":"28px"}},"textColor":"white"} -->
<p class="has-text-align-center has-white-color has-text-color" style="font-size:28px"><strong>Vain toimimalla yhdessä voimme pysäyttää luontokadon ja vetää rajat selluyhtiöiden ahneudelle. Tule mukaan vaatimaan suurilta metsäyhtiöiltä kanssamme vastuullisempaa metsätaloutta.</strong></p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:buttons {"layout":{"type":"flex","justifyContent":"center"}} -->
<div class="wp-block-buttons"><!-- wp:button {"backgroundColor":"gp-nor-green-3","textColor":"white"} -->
<div class="wp-block-button"><a class="wp-block-button__link has-white-color has-gp-nor-green-3-background-color has-text-color has-background wp-element-button" href="#top">Allekirjoita vetoomus!</a></div>
<!-- /wp:button --></div>
<!-- /wp:buttons --></div></div>
<!-- /wp:cover -->
<!-- wp:paragraph -->
<p></p>
<!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:query {"queryId":0,"query":{"pages":0,"offset":0,"postType":"post","order":"desc","orderBy":"date","author":"","search":"","exclude":[57105],"sticky":"","inherit":false,"hasPassword":false,"postIn":[],"perPage":3,"taxQuery":{"post_tag":[75,68,6,70,71]}},"namespace":"planet4-blocks/posts-list","layout":{"type":"default","columnCount":3},"current_post_id":57105} -->
<div class="wp-block-query posts-list p4-query-loop is-custom-layout-list"><!-- wp:group {"layout":{"type":"flex","justifyContent":"space-between"}} -->
<div class="wp-block-group"><!-- wp:heading {"lock":{"move":true}} --><h2 class="wp-block-heading">Ajankohtaista metsistä</h2><!-- /wp:heading -->
</div>
<!-- /wp:group -->
<!-- wp:paragraph {"lock":{"move":true},"placeholder":"Enter description","style":{"spacing":{"margin":{"top":"24px","bottom":"36px"}}}} --><p style="margin-top: 24px; margin-bottom: 36px;"></p><!-- /wp:paragraph -->
<!-- wp:query-no-results -->
<!-- wp:paragraph {"placeholder":"No posts found. (This default text can be edited)"} --><p >No posts found.</p><!-- /wp:paragraph -->
<!-- /wp:query-no-results -->
<!-- wp:post-template {"lock":{"move":true,"remove":true}} -->
<!-- wp:columns -->
<div class="wp-block-columns"><!-- wp:post-featured-image {"isLink":true} /-->
<!-- wp:group -->
<div class="wp-block-group"><!-- wp:group {"layout":{"type":"flex"}} -->
<div class="wp-block-group"><!-- wp:p4/taxonomy-breadcrumb {"taxonomy":"category","post_type":"post"} /-->
<!-- wp:post-terms {"term":"post_tag","separator":" "} /-->
</div>
<!-- /wp:group -->
<!-- wp:post-title {"isLink":true,"level":3} /-->
<!-- wp:post-excerpt /-->
<!-- wp:group {"className":"posts-list-meta"} -->
<div class="wp-block-group posts-list-meta"><!-- wp:post-author-name {"isLink":true} /-->
<!-- wp:post-date {"metadata":{"bindings":{"datetime":{"source":"core/post-data","args":{"field":"date"}}}}} /-->
</div>
<!-- /wp:group --></div>
<!-- /wp:group --></div>
<!-- /wp:columns -->
<!-- /wp:post-template -->
<!-- wp:buttons {"lock":{"move":true},"layout":{"type":"flex","justifyContent":"space-between","orientation":"horizontal","flexWrap":"nowrap"},"className":"carousel-controls"} -->
<div class="wp-block-buttons carousel-controls"><!-- wp:button {"className":"carousel-control-prev","tagName":"button","type":"button"} -->
<div class="wp-block-button carousel-control-prev"><button type="button" class="wp-block-button__link wp-element-button">Prev</button></div>
<!-- /wp:button -->
<!-- wp:button {"className":"carousel-control-next","tagName":"button","type":"button"} -->
<div class="wp-block-button carousel-control-next"><button type="button" class="wp-block-button__link wp-element-button">Seuraava</button></div>
<!-- /wp:button --></div>
<!-- /wp:buttons -->
</div>
<!-- /wp:query -->
<!-- wp:block {"ref":56120} /-->](https://www.greenpeace.org/static/planet4-denmark-stateless/2023/07/5c9401ab-asset-21@2x.png "Metsäyhtiöt vastuuseen! Suomen luonto ei ole kertakäyttötuote")