Puolet parempaa

Puolet parempaa on Greenpeacen kampanja, jossa yhdessä Animalian, Luontoliiton  ja vapaaehtoisten kansalaisvaikuttajien kanssa haastoimme kunnat ympäri Suomen tarjoamaan puolet parempaa ruokaa hankinnoissaan: puolet vähemmän eläinperäistä ja tilalle ravitsevaa kasvipohjaista! Mutta miksi juuri lihalla ja maidolla on väliä? No, ruoantuotannon päästöt muodostavat jopa neljänneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja suuri osa näistä päästöistä johtuu lihan ja maidon tuotannosta.

Puolet parempaa -kampanjan aktiivivaihe on päättynyt. Kampanjavuoden aikana, huhtikuuhun 2025 mennessä, valtuutettuja kontaktoitiin yli 60 kunnassa ja valtuustoaloitteita tehtiin yhteensä 35. Mieletöntä! Kevään 2025 kuntavaaleissa valituksi tuli lähes 300 kampanjan tavoitteisiin sitoutunutta ehdokasta yli 70 kunnasta. Uusia valtuustoaloitteita kasvisruoan lisäämisestä on siis varmasti luvassa myös valtuustokaudella 2025-2029!

Miksi kasvisruoka on tehokas ratkaisu?

Jopa 70% Suomen peltoalasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantoon. Pelkästään naudanlihan ja maidon tuotannon tarpeisiin on valjastettu yli puolet maatalousmaasta. Metaanin, eli useita kymmeniä kertoja hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, päästöistä taas noin puolet tulee lehmistä. Metaania pääsee ilmakehään lehmien märehtimisestä sekä ulosteesta. Pelkästään tuotantoeläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä aiheutuukin noin viisi prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. 

Tehokkain keino näiden päästöjen vähentämiseen on yksinkertainen – vähemmän lehmiä tarkoittaa vähemmän metaanipäästöjä. Ilmaston lisäksi eläinperäisellä ruoalla on myös merkittävä vaikutus luontoon lähellä ja kaukana.

Yksi suurimmista syistä Saaristomeren surkeaan tilaan ja kesäiseen leväpuuroon ovat sikalat ja broileritilat. Eläintilojen lantaa levitetään pelloille, mistä sateet huuhtovat osan lannasta ja sen sisältämistä ravinteista ennen pitkää Itämereen. Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan taas broileri on suomalaisten ruokavaliossa eniten globaalia lajikatoa aiheuttava elintarvike. Saman tutkimuksen mukaan seuraavaksi suurin globaalia lajikatoa aiheuttava tuoteryhmä on kasvatettu kala. Siksi ei riitäkään, että ilmastopäästöltään suurempi naudanliha vaihdetaan päästöiltään pienempään, mutta lajikatoa nautaa enemmän aiheuttavaan broileriin tai kalaan. On vaadittava parempaa. 

Tieteen viesti on selvä. Mitä vähemmän lautasella on eläinperäisiä tuotteita sen pienempi on ruoan ilmastovaikutus, vaikutus globaaliin lajikatoon ja vaikutus vesistöjemme rehevöitymiseen. Lähiluontomme lisäksi myös eläimet ja terveytemme kiittävät paremmasta ruoasta. 

Ruokavallankumous tehdään yhdessä!

Puolet parempaa voi tuntua pieneltä muutokselta – ja hyvä niin! Kuvittele, miten suureksi vaikutukset skaalautuvat, kun muutos tapahtuu kuntatasolla. Tiesitkö, että julkisin varoin meillä täällä Suomessa tarjotaan päivittäin yli miljoona ruoka-annosta? 

Julkinen ruokailu koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämää. Siksi julkisella ruokailulla on väliä. Kun parempi ruoka tulee tutuksi jo koulussa, on siihen helpompaa tarttua myös koulun ulkopuolella. Julkisessa ruokailussa liikkuu myös suuria rahasummia. Vuosittain 350 miljoonaa euroa veronmaksajien varoja käytetään aterioiden tarjoamiseen. Kun eläinperäisiä tuotteita korvataan esimerkiksi kotimaisilla kasvisproteiineilla, tuetaankin samalla myös kotimaista kestävää ruoantuotantoa.  

35 aloitetta kampanjavuoden aikana 

Kampanjamme aikana aloitteita eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämisestä syntyi 35 kunnassa ympäri Suomen. Mieletöntä! Nyt Espoo, Hamina, Hattula, Hämeenlinna, Imatra, Janakkala, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Keuruu, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Lempäälä, Lieto, Loviisa, Nurmijärvi, Oulu, Pirkkala, Pori, Porvoo, Pieksämäki, Raasepori, Raisio, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku, Tuusula, Valkeakoski, Vantaa, Vesilahti ja Ylöjärvi ovat kaikki ottaneet ensimmäisen askeleen kohti ilmastoystävällisempää julkista ruokailua.

Nyt seuraamme innolla, kuinka aloitteet kunnissa etenevät. Joulukuussa 2024 kuulimme ilouutisia, sillä Kouvolassa aloite meni läpi ja Kouvolasta tehtiin siten historiallisesti ensimmäinen kaupunki, josta tuli Puolet Parempi. Muutos parempaan on mahdollista!

Terveys, luonto, eläimet, ilmasto ja kunnantalous kiittävät

Tiede on asiasta yksimielinen: Suomessa kulutetaan liikaa punaista lihaa ja liiallinen lihan ja maidon kulutus lisää esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja. Kun kunnat hankkivat ilmaston kannalta puolet parempaa ruokaa, teemme hyvän teon myös kansanterveydelle. Myös Lääkärin Sosiaalinen Vastuu Ry ja Ilmastolääkärit-verkosto kannattavat Puolet parempaa -kampanjaa.

Kasvisruoan lisääminen tuottaa kunnille myös merkittäviä säästöjä. Kasvisruoka kannattaa -selvitys vuodelta 2025 osoitti selkeästi, kuinka lihatuotteiden puolittaminen ja niiden korvaaminen kasviperäisillä vaihtoehdoilla kunnan rahoittamassa ruokailussa tuo säästöjä. Selvityksestä käy ilmi, että lihan puolitus tuoreita ravitsemussuosituksia mukaillen toisi merkittäviä, jopa satojen tuhansien eurojen säästöjä kaupungeille. Teimme selvityksen pohjalta kätevän laskurin, josta löytyy kuntakohtaiset euromäärät säästöistä, jotka lihan puolittaminen sinunkin kotikunnallesi toisi!

Lisäksi kasvisruoka on huoltovarmuuden huippu. Suomessa on paljon ahkeria ja kekseliäitä kasvisruoan viljelijöitä. Me haluamme, että kunnat tukevat hankinnoillaan näiden viljelijöiden työtä ja takaavat siten kysynnän ja kasvun myös kasvisruoan tuottajille kotimaassa. Kotimainen kasvisruoka kestää kriisin kuin kriisin.

Kiitos kaikille vapaaehtoisille, allekirjoittajille, tukijoille ja lahjoittajille, jotka olitte mukana tekemässä Puolet parempaa -kampanjaa!