Puolet parempaa on kampanja, jossa yhdessä Animalian, Luontoliiton  ja vapaaehtoisten kansalaisvaikuttajien kanssa haastamme kunnat ympäri Suomen tarjoamaan puolet parempaa ruokaa hankinnoissaan: puolet vähemmän eläinperäistä ja tilalle ravitsevaa kasvipohjaista! Mutta miksi juuri lihalla ja maidolla on väliä? No, ruoantuotannon päästöt muodostavat jopa neljänneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja suuri osa näistä päästöistä johtuu lihan ja maidon tuotannosta.

Jopa 70% Suomen peltoalasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantoon. Pelkästään naudanlihan ja maidon tuotannon tarpeisiin on valjastettu yli puolet maatalousmaasta. Metaanin, eli useita kymmeniä kertoja hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, päästöistä taas noin puolet tulee lehmistä. Metaania pääsee ilmakehään lehmien märehtimisestä sekä ulosteesta. Pelkästään tuotantoeläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä aiheutuukin noin viisi prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. 

Mikä ratkaisuksi?

Tehokkain keino näiden päästöjen vähentämiseen on yksinkertainen – vähemmän lehmiä tarkoittaa vähemmän metaanipäästöjä. Ilmaston lisäksi eläinperäisellä ruoalla on myös merkittävä vaikutus luontoon lähellä ja kaukana.

Yksi suurimmista syistä Saaristomeren surkeaan tilaan ja kesäiseen leväpuuroon ovat sikalat ja broileritilat. Eläintilojen lantaa levitetään pelloille, mistä sateet huuhtovat osan lannasta ja sen sisältämistä ravinteista ennen pitkää Itämereen. Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan taas broileri on suomalaisten ruokavaliossa eniten globaalia lajikatoa aiheuttava elintarvike. Saman tutkimuksen mukaan seuraavaksi suurin globaalia lajikatoa aiheuttava tuoteryhmä on kasvatettu kala.

Siksi ei riitäkään, että ilmastopäästöltään suurempi naudanliha vaihdetaan päästöiltään pienempään, mutta lajikatoa nautaa enemmän aiheuttavaan broileriin tai kalaan. On vaadittava parempaa. 

Tieteen viesti on selvä. Mitä vähemmän lautasella on eläinperäisiä tuotteita sen pienempi on ruoan ilmastovaikutus, vaikutus globaaliin lajikatoon ja vaikutus vesistöjemme rehevöitymiseen. Lähiluontomme lisäksi myös eläimet ja terveytemme kiittävät paremmasta ruoasta. 

Kestävää muutosta täytyy tehdä toisiamme kuunnellen ja keskustellen, ja ruoantuotantoon liittyvä muutos täytyy tapahtua myös maanviljelijöille ja ruoantuottajille reilulla tavalla. Haluamme rakentaa siltoja ja yhteisymmärrystä eri osapuolten välille, sillä panoksena on meidän kaikkien yhteinen tulevaisuus!
Asut sitten maalla tai kaupungissa, voit mullistaa kotiseudullasi syödyn ruoan ilmastokuorman ja haastaa kuntasi hankkimaan ruoasta edes puolet ilmaston kannalta paremmin. Muutosta ei tehdä yksin, mukana on jo joukko innokkaita vapaaehtoisia ja järjestöjen edustajia.

Aloitetaan ruokavallankumous yhdessä!

Puolet parempaa voi tuntua pieneltä muutokselta – ja hyvä niin! Kuvittele, miten suureksi vaikutukset skaalautuvat, kun muutos tapahtuu kuntatasolla. Tiesitkö, että julkisin varoin meillä täällä Suomessa tarjotaan päivittäin yli miljoona ruoka-annosta? 

Julkinen ruokailu koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämää. Siksi julkisella ruokailulla on väliä. Kun parempi ruoka tulee tutuksi jo koulussa, on siihen helpompaa tarttua myös koulun ulkopuolella. Julkisessa ruokailussa liikkuu myös suuria rahasummia. Vuosittain 350 miljoonaa euroa veronmaksajien varoja käytetään aterioiden tarjoamiseen. Kun eläinperäisiä tuotteita korvataan esimerkiksi kotimaisilla kasvisproteiineilla, tuetaankin samalla myös kotimaista kestävää ruoantuotantoa.   

Terveys, luonto, eläimet ja ilmasto kiittävät

Tiede on asiasta yksimielinen: Suomessa kulutetaan liikaa punaista lihaa ja liiallinen lihan ja maidon kulutus lisää esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja. Kun kunnat hankkivat ilmaston kannalta puolet parempaa ruokaa, teemme hyvän teon myös kansanterveydelle.

Lisäksi kasvisruoka on huoltovarmuuden huippu. Suomessa on paljon ahkeria ja kekseliäitä kasvisruoan viljelijöitä. Me haluamme, että kunnat tukevat hankinnoillaan näiden viljelijöiden työtä ja takaavat siten kysynnän ja kasvun myös kasvisruoan tuottajille kotimaassa. Kotimainen kasvisruoka kestää kriisin kuin kriisin.

Tule siis mukaan tekemään kanssamme ruokavallankumousta. Osoita tukesi työllemme ja allekirjoita vetoomus!

Allekirjoittamaan, hop!