Päästöjen vähentäminen Suomessa

Sivu - marraskuu 15, 2010
Uusimman ilmastotieteen mukaan päästöjä pitää globaalisti vähentää rajusti, jotta ilmastonmuutoksen uhkia voidaan rajoittaa. Uusimman tutkimustiedon valossa nykyiset päästövähennystavoitteet eivät ole riittäviä ja tutkijoiden mukaan hyvin nopea jarrutus päästöjen määrässä on välttämätöntä.

 

• Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi Suomessa täytyy sekä tehostaa energiankäyttöä että siirtyä tuottamaan energiaa uusiutuvilla, päästöttömillä energiamuodoilla

•Kustannustehokkainta päästöjen vähentämistä on energian tehokkaampi käyttö ja energiansäästö. Suomessa energiantarvetta voidaan pienentää noin 30% vuoteen 2050 mennessä. 

• Suomen päästöistä noin 60% syntyy energiankäytöstä. Näitä päästöjä voidaan tehokkaimmin vähentää siirtymällä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Suomessa on suuri potentiaali biomassan ja tuulienergian käyttöön. Biomassassa on kuitenkin huomiota kestävyys.

• Greenpeacen energiavallankumousmallin toimenpiteillä Suomen päästöjä saadaan leikattua 94% vuoteen 2050 mennessä kun vertailukohtana käytetään vuotta 1990

Uusimman ilmastotieteen mukaan päästöjä pitää globaalisti vähentää rajusti, jotta ilmastonmuutoksen uhkia voidaan rajoittaa. Uusimman tutkimustiedon valossa nykyiset päästövähennystavoitteet eivät ole riittäviä ja tutkijoiden mukaan hyvin nopea jarrutus päästöjen määrässä on välttämätöntä. Tästä ymmärryksestä huolimatta ilmastopäästöt globaalisti eivät ole kääntyneet laskuun.

Suomelta ja muilta rikkailta teollisuusmailta tarvitaan voimakkaita päästövähennyksiä jo seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samalla maailman ilmastopäästöjen kääntäminen laskuun edellyttää, että päästöjen kasvua Kiinassa ja muissa nopeasti kehittyvissä maissa hillitään voimakkaasti. 

Ilman tiukempia päästörajoituksia kasvavat energiaperäiset ilmastopäästöt kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan globaalisti nykyisestä noin 30 vuotuisesta gigatonnista 40 gigatonniin vuoteen 2030 mennessä.

IEA:n mukaan energiansäästöllä, energian loppukäytön tehokkuuden parantamisella ja voimalaitosten tehojen lisäämisellä voitaisiin päästöjä leikata lähes kahdeksan gigatonnia vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö ovat kustannustehokkaimmat keinot hillitä ilmastopäästöjä ja maailmanlaajuisesti noin puolet välttämättömistä päästöleikkauksista voitaisiin saada aikaan energiankäyttöä tehostamalla. Päästöjä voidaan myös vähentää uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä.

Suomessa yli puolet ilmastopäästöistä syntyy energiankäytöstä.

 

25. lokakuuta 2012

 

 

Suomessa on hyvät mahdollisuudet säästää energiaa uudistamalla ajoneuvoteknologia, tiukentamalla uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen määräyksiä sekä edistämällä tiukkoja laitteiden energiavaatimuksia.  Liikkumisen tarvetta tulee vähentää yhdyskuntasuunnittelulla ja tietotekniikkaa hyödyntämällä ja teollisuuden prosessit optimoida myös energiankäytön näkökulmasta. 

Greenpeacen energiavallankumousmallin mukaan energiatehokkuutta parantamalla energiantarvetta voidaan pienentää noin 30% vuoden 2009 tasosta. 

Koska suurin osa Suomen päästöistä aiheutuu energiankäytöstä, täytyy energiatehokkuuden parantamisen lisäksi panostaa myös energiantuotannon päästöjen vähentämiseen. Parhaiten tämä onnistuu siirtymällä uusiutuvaan energiantuotantoon. Suomi on bioenergiaa lukuun ottamatta uusiutuvan energian kehitysmaa, joten parannettavaa tällä sektorilla riittää.

Tuulikarttojen (linkki http://www.tuuliatlas.fi/fi/index.html) mukaan Suomessa on hyvät mahdollisuudet tuulivoiman kasvattamiseen. Vuoden 2012 elokuussa Suomessa oli 145 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 234 megawattia. Tammikuun 2012 loppuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita noin 7 800 megawatin (MW) edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on 3 000 MW:a.

Suurimpia tuulivoimaa tuottavia maita ovat Tanska (yli 20 %), Espanja (9 %) ja Saksa (7 %). Tuulivoiman tuotanto on nelinkertaistunut vuosien 2000–2006 välillä ja kasvu jatkuu edelleen huimana.

 

25. lokakuuta 2012

 

 

Greenpeacen energiamallin mukaan tuulella voidaan vuonna 2050 tuottaa jo noin 60% Suomen sähköstä. Primäärienergiasta tuulivoiman osuus vuonna 2050 olisi hieman alle 30%. 

Suomessa on iso potentiaali myös biomassan käyttöön uusiutuvan energian tuotannossa. Biomassan käyttöä on helppo lisätä nopeastikin, koska usein biomassaa joko suoraan tai jalostettuna voi käyttää nykyisessä infrstruktuurissa. Ei-jätepohjainen biomassa ei kuitenkaan ole nolla-päästöistä ja päästövähennyksen suuruuden arviontiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Pitkällä aikavälillä biomassaa tulisikin korvata enerhiamuodoilla, joiden päästövähennysprosentti on parempi. 

Bioenergiaa käytettäessä on myös huomioitava kestävyyskriteerit. Bioenergian tuotanto on erityisen ongelmallista silloin kun tuotantoon käytetään tuokakasveja tai energiakasvien viljely kilpailee peltopinta-alasta ruokakasvien kanssa. Erityisesti troppisilla alueilla biopolttoaineen raaka-aineena käytettävän öljypalmun viljelyn tieltä on raivattu isoja aloja sademetsää, mikä nostaa kyseisen raaka-aineen päästöt fossiilisia polttoaineita korkeammiksi. 

Biomassalla voidaan korvata erityisesti poltettavia fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä ja kivihiiltä. Orgaanisesta biomassasta voidaan myös tuottaa liikennepolttoaineeksi kelpaavaa biokaasua. Biokaasua voidaan käyttää myös maakaasun korvaajana. 

Greenpeacen mallin mukaan Suomen lämmitystarpeesta voitaisiin vuonna 2050 kattaa hieman alle puolet biomassalla. Primäärienergiasta biomassan osuus olisi noin 30% vuonna 2050. 

Greenpeacen energiavallankumousmallin toimenpiteillä Suomen päästöjä saadaan leikattua 94% vuoteen 2050 mennessä kun vertailukohtana käytetään vuotta 1990.


Greenpeacen Suomen Energiavallankumousmalli julkaistaan vuoden 2013 alussa.