Business as usual...

Tätä viimeistä blogia kirjoittessani istun olohuoneessani kotona Suomessa. Ulkona on pilkkopimeää ja sataa. Minulla on kamala ikävä Durbaniin jäänyttä aktivistiperhettäni.

Kuten yleensä ilmastokokouksissa, loppu oli intensiivinen ja tilanne epäselvä loppumetreille saakka. Meidän oli tarkoitus ottaa kantaa ilmastoneuvotteluiden epäonnistumiseen viestimällä, että yritysmaailma on se, joka juhlii tätä lopputulosta. Koska kokous siirrettiin lauantaille, en itse pystynyt jäämään osallistumaan tempaukseen, joka harmitti suunnattomasti. Olisin kovasti halunnut viedä kolmen viikon työrupeaman loppuun, ja ottaa kantaa siihen, että päättäjät kuuntelivat saastuttajia eivätkä ihmisiä. Tempaus kuitenkin toteutettiin, ja näin eilen hienot kuvat paikan päältä.

Paluu Suomeen on aika rankka niin mielettömän kokemuksen jälkeen, kuin mitä Durbanissa olo minulle oli. Tapasin aivan ihania ihmisiä, joihin varmasti tulen olemaan yhteydessä jatkossa. Kokemus oli myös mieletön motivoija jatkamaan työtä Greenpeacellä. On hienoa nähdä konkreettisesti kuinka eri puolilla maailmaa olevat ihmiset tekevät töitä saman päämäärän eteen, maapallomme hyväksi. Olen hyvin kiitollinen, että sain mahdollisuuden kokea jotain näin voimaannuttavaa.

 


Reija Mikkola osallistui Durbanin ilmastokokoukseen aktivistina. Reija toimii myös Greenpeacen vapaaehtoiskoordinaattorina Suomessa.

 

Ryhdy Greenpeacen vapaaehtoiseksi